Positiivisen ja negatiivisen rangaistuksen erot
Monet vanhemmat käyttävät rangaistuksia lapsen huonon käytöksen muuttamiseen. Tätä menetelmää käytetään kuitenkin usein tietämättä kuitenkaan, mitkä ovat positiivisen ja negatiivisen rangaistuksen erot.
Rangaistusta ei suositella käytettäväksi lapsen käytöksen muokkaamiseen, ja siihen tulisikin turvautua vain äärimmäisissä tapauksissa. Rangaistukset eivät opeta lapselle hänen tekemistään virheistä, eivätkä siten paranna hänen käytöstään.
“Pahinta on opettaa lasta menetelmillä, jotka perustuvat pelkoon, voimaan ja auktoriteettiin, sillä silloin avoimuus ja luottamus tuhoutuvat. Niillä saavutetaan vain vääränlaista alistuneisuutta.”
– Albert Einstein
Positiivisen ja negatiivisen rangaistuksen erot
Rankaisemisella pyritään siihen, että ei-toivottua käyttäytymistä ei esiintyisi uudelleen tai ainakaan yhtä paljon kuin aikaisemmin. Rangaistusta voidaan käyttää sekä positiivisella että negatiivisella tavalla. Seuraavaksi selvitämme, miten positiivinen ja negatiivinen rangaistus eroavat toisistaan.
Positiivinen rangaistus
Ennen kuin jatkamme, on tärkeää korostaa, että käytetty positiivisen käsite ei tarkoita perinteiseen tapaan hyödyllistä tai myönteistä – tässä se viittaa toiminnan suorittamiseen. Vanhempien käyttäessä positiivista rangaistusta, he antavat lapselle jotakin epämiellyttävää rangaistaakseen tätä sopimattomasta käytöksestä.
Tämä epämiellyttävä ärsyke, jota käytetään huonon käytöksen rankaisemiseksi, voi olla esimerkiksi jotakin toimintaa, jonkin esineen antamista tai tunteen välittämistä. Joitakin esimerkkejä positiivisesta rangaistuksesta ovat:
- Huutaminen
- Lyöminen
- Lapsen nurkkaan pakottaminen
- Vihaisesti reagoiminen
- Sanallinen loukkaaminen
- Uhkailu
Asiantuntijat eivät suosittele tämän menetelmän käyttämistä kasvatustarkoituksiin, sillä se kannustaa muun muassa väkivaltaan, aggressiivisuuteen ja kostonhimoon. Edellä mainitun menetelmän käyttöä tulee siis välttää kaikissa tilanteissa.
Negatiivinen rangaistus
Negatiivisen käsite tarkoittaa tässä yhteydessä jonkin asian poistamista. Kyse ei siis ole siitä, onko jokin asia hyödyllinen tai kielteinen. Negatiivisessa rangaistuksessa huonosti käyttäytyvältä lapselta poistetaan jotakin, mistä hän pitää.
Kuten edellisessäkin menetelmässä, lapselta voidaan poistaa toiminta, esine tai jotain muuta, mistä hän pitää. Negatiivisia rangaistuksia ovat muun muassa:
- Television katselun kieltäminen
- Kotiarestiin asettaminen
- Leikkimisen kieltäminen
- Suosikkilelun tai -pelin pois ottaminen
- Lapsen lähettäminen omaan huoneeseen
- Suosikkijälkiruoan syömisen kieltäminen
Rangaistusten käytön seuraukset
On hyvin tärkeää pitää mielessä, että rangaistusta ei tulisi käyttää muutoin kuin tilanteessa, jossa mikään muu menetelmä ei ole tehonnut lapsen huonoon käytökseen. Muita menetelmiä ovat esimerkiksi:
- Keskustelu ja asian läpikäyminen lapsen kanssa
- Positiivinen vahvistaminen
- Tilanteen muuttaminen
- Ei-toivotun käyttäytymisen huomiotta jättäminen
- Lapselle ajan ja tilan antaminen
- Erilaisten vaihtoehtojen ehdottaminen ongelman ratkaisemiseksi
Jos kuitenkin aiot käyttää rangaistusta lapsen käyttäytymisen muokkaamiseen, tulee rangaistus antaa heti huonon käytöksen ilmennettyä. Samalla sinun tulee selittää lapselle syyt toimiesi takana sekä pysyä rauhallisena.
On myös tarpeellista muistaa palkita ja vahvistaa (kehulla, rakastavalla eleellä) lasta hyvästä käytöksestä huonon käyttäytymisen jälkeen. Jos lasta on esimerkiksi rangaistu siitä, että hän ei ole kerännyt lelujaan lattialta, kun hän vihdoin ne kerää, on tärkeää muistaa kehua lasta tämän tehdessä oikein.
Rangaistuksen ei-toivotut seuraukset
Kasvattaaksesi lastasi oikein ja hyvin, olisi tärkeää välttää käyttämästä rangaistuksia usein ja säännöllisesti. Tämä johtuu siitä, että niillä voi olla monia negatiivisia vaikutuksia lapseen sekä hänen ihmissuhteisiinsa. Näitä ovat esimerkiksi:
- Pelko
- Epävarmuus
- Stressi
- Sosiaaliset ongelmat
- Ahdistus
- Alistuneisuus
- Huono itsetunto
- Aggressiivisuus
Jos siis käytät perinteisiä rangaistusmenetelmiä lapsesi kasvattamiseen, on aika muuttaa tyyliä! Yritä löytää positiivisempia vaihtoehtoja lapsen rankaisemiselle.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Albert, M. (2007). Técnicas de modificación de conducta. Recuperado de: http://www.praderwilliar.com.ar/archivos/libro/DOCS/pdf/ANEX-V.pdf
- Schunk, D. H. (1997). Teorías del aprendizaje. México: Pearson Educación.