Mistä lapsen yökastelu johtuu?
Jotkut lapset osaavat käydä päivällä potalla tai vessassa, mutta yöaikaan heille sattuu vahinkoja. Nopeasti ajateltuna yökastelu kuulostaa yksinkertaiselta ilmiöltä, mutta vanhemmat, jotka joutuvat vaihtamaan lapsen märät petivaatteet kuiviin yö toisensa jälkeen, saattavat olla toista mieltä. Tilanne on usein vanhempien näkökulmasta turhauttava ja huolestuttava, mutta on erittäin tärkeää ottaa huomioon myös lapsen tunteet.
Vanhemmat voivat ymmärrettävästi ihmetellä, miksi lapsi, joka hallitsee virtsarakkonsa toimintaa päivällä, ei pysty kontrolloimaan sitä öisin. Etenkin, jos yökastelu jatkuu pitkään, vanhemmat voivat huolestua. Tässä artikkelissa kerromme, miksi lapsille sattuu vahinkoja yöaikaan, ja miten vanhemmat voivat auttaa lasta selviämään tilanteesta.
Mistä lapsen yökastelu johtuu?
Yökastelu ei johdu siitä, että lapsi tekisi sitä huvikseen, laiskuuttaan tai ärsyttääkseen vanhempiaan. Kyseessä ei myöskään ole henkinen tai oppimiseen liittyvä ongelma. Suurimmassa osassa tapauksia kyse on jostain fysiologisesta tai psykologisesta tekijästä.
Asiantuntijoiden mukaan tavallisimpia syitä yökastelulle ovat:
- Lapsi ei herää, vaikka hänen virtsarakkonsa on täynnä.
- Vanhemman lapsen virtsarakkoon kerääntyy enemmän virtsaa kuin pienemmän lapsen virtsarakkoon.
- Joidenkin lasten virtsarakon kapasiteetti on pienempi kuin toisten.
- Lapsi käy läpi vaihetta, joka vaikuttaa hänen emotionaaliseen tilaansa. Esimerkkejä ovat sisaruksen syntymä, vanhempien ero ja läheisen kuolema.
Yökastelun seuraukset
Sängyn kasteleminen on todellinen ongelma lapselle. Lapsi tuntee suurta häpeää, sillä hän tietää, ettei hänen ikäisensä enää kuuluisi tehdä niin. Jos toiset lapset saisivat tietää asiasta, lapsi saattaisi joutua pilkan kohteeksi, eikä hän haluaisi enää mennä yökylään ystäviensä luokse.
Lapsi tuntee myös syyllisyyttä, kun hän näkee vanhempiensa vaihtavan hänen lakanoitaan, siistivät hänet ja vaihtavat tälle puhtaat vaatteet joka kerta, kun lapsi laskee alleen.
Tämän tuloksena lapsen itsetunto kokee kovan kolhun. Myös muita psykologisia seurauksia saattaa ilmetä, kuten surullisuutta, ahdistusta ja pelkoa. Tällaisessa tilanteessa vanhempien tehtävä on tarjota lapselle rauhaa ja ymmärrystä, eikä moittia lasta ja käskeä häntä korjaamaan tilanne itse.
Mitä vanhemmat voivat tehdä, jos lapsi kastelee sänkynsä?
- Älä moiti tai rankaise lasta siitä, että hän on kastellut sänkynsä, sillä lapsi ei tee sitä tahallaan.
- Ole hyvin tarkka, mitä sanot lapselle, jotta hänelle ei synny emotioonalista vahinkoa.
- Motivoidaksesi lastasi, muistuta lapselle, että yöllä ei pissata ja kannusta lasta tähän jatkossakin.
- Kun lapsella on tarve pissata päiväsaikaan, pyydä lasta pidättelemään vielä hetken, jotta lapsi oppii tuntemaan, miltä tuntuu täysinäinen virtsarakko. Tällä tavoin lapsi oppii tunnistamaan ajankohdan, milloin hänen tulee mennä vessaan.
- Kun lapsi menee vessaan, pyydä lasta katkaisemaan virtsasuihku muutamaksi sekunniksi. Tällä tavoin lapsi oppii kontrolloimaan sulkijalihaksiaan.
- Kun lapsi herää kuivasta sängystä, laittakaa lapsen kanssa tarra kalenteriin. Jos lapsi saa esimerkiksi kerättyä kolme tarraa kolmena perättäisenä päivänä, lupaa hänelle jokin yllätys. Kun kolme päivää menee sujuvasti, kasvata määrää muutamalla päivällä, joista lapsi saa jälleen palkinnon.
Lapsen yökasteluun on olemassa ratkaisuja. Yksikään aikuinen ei kastele sänkyään, ellei hänellä ole jokin sairaus. Sinun tulee olla hyvin kärsivällinen, ja välttää vihastumista ja turhautumista, sillä nämä tunteet saattavat vain vahingoittaa lasta.
Jos seuraat edellä mainittuja neuvoja, ongelma tulee kyllä ratkeamaan. Jos näin ei kuitenkaan käy, voit aina kääntyä asiantuntijan puoleen, joka auttaa sinua ja ratkaisemaan ongelman ikihyviksi.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Ramírez-Backhaus, M., Martínez Agulló, E., Arlandis Guzmán, S., Gómez Pérez, L., Delgado Oliva, F., Martínez García, R., & Jiménez Cruz, J. F. (2009). Prevalencia de la enuresis nocturna en la Comunidad Valenciana: Sección infantil del estudio nacional de incontinencia. Estudio EPICC. Actas Urológicas Españolas, 33(9), 1011-1018. http://scielo.isciii.es/pdf/aue/v33n9/14_origina10.pdf
- Saieh, A. C., Álvarez, S. C., & Lucero, A. Y. (2015). Enuresis en niños: frecuencia y antecedentes familiares. Revista Médica Clínica Las Condes, 26(1), 109-112. https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S071686401500019X
- de Miguelsanz, J. M., de Armentia, S. L. L., Fernández, L. R., Benavides, M. P., Hinojal, M. T., Martin, G. M., … & Iglesias, E. A. (1996). Análisis epidemiológico de la secuencia de control vesical y prevalencia de enuresis nocturna en niños de la provincia de León. An Esp Pediatr, 44(6), 561-567. https://www.aeped.es/sites/default/files/anales/44-6-9.pdf