Lapsen käytöksen muokkaaminen 5 eri menetelmän avulla

Erilaiset käyttäytymisen muokkaamiseen tähtäävät menetelmät voivat auttaa ehkäisemään lapsen epäsopivaa käytöstä. Tänään esittelemme viisi metodia, joita vanhemmat voivat hyödyntää oman lapsensa kasvatuksessa.

Kirjoittanut ja tarkastanut psykologi Mara Amor López.

Viimeisin päivitys: 21 joulukuuta, 2022

Jokainen lapsi on toisinaan ilkikurinen tai tottelematon, mutta joissain perheissä joudutaan ratkomaan myös vakavampia ongelmia, kuten lapsen aggressiivista käytöstä, muiden loukkaamista tai auktoriteettien haastamista. Kurinpidossa ei tule koskaan käyttää fyysistä väkivaltaa, joka paitsi pelottaa lasta, on myös haitallista hänen kehitykselleen. Lapsen käytöksen muokkaaminen on tehokkaampaa ja turvallisempaa muita menetelmiä käyttäen.

Lapsen käytöksen muokkaaminen 5 eri menetelmän avulla

1. Jäähy

Jäähyt ovat käytössä monessa kodissa, sillä ne ovat yksinkertainen tapa lapsen huonon käytöksen muuttamiseen. Lapsi viedään jäähylle välittömästi hänen käyttäydyttyään huonosti. Sääntönä voi olla myös esimerkiksi se, että lapsi saa yhden varoituksen, mutta joutuu jäähylle, jos ei tottele varoituksenkaan jälkeen.

Jäähy on hyvä viettää sellaisessa tilassa, joka ei herätä lapsessa positiivisia mielleyhtymiä. Siellä ei kannata olla leluja tai muita häiriötekijöitä. Jäähypaikka voi olla esimerkiksi portaiden alin askelma tai työhuoneeseen asetettu tuoli. Jäähyn pituus riippuu lapsen iästä. On tärkeää, että jäähy on sen verran pitkä, että lapsi ehtii rauhoittua ja miettiä tekemisiään, mutta liian pitkät jäähyt eivät ole tehokkaita.

2. Estämistekniikka

Tämä menetelmä tarkoittaa kaiken sellaisen toiminnan estämistä, joka saattaa vahvistaa lapsen ei-toivottua käytöstä. Lapsi odottaa saavansa vanhemmiltaan huomiota niin hyvällä kuin huonollakin käytöksellään. Huonosta käytöksestä seuraa negatiivinen huomio, mutta sekin on huomiota. Tätä menetelmää käytettäessä on tärkeää ottaa huomioon se, että negatiivinen huomio korvataan positiivisella huomiolla. Jos lapsen jättää kokonaan huomiotta, hän saattaa tuntea olonsa sivuutetuksi, unohdetuksi ja jopa merkityksettömäksi. Tätä menetelmää ei tule käyttää, jos lapsella ilmenee vaarallista käyttäytymistä.

3. Pistejärjestelmä

Tähän menetelmään kuuluu tietynlaisesta käytöksestä palkitseminen. Lapselle voidaan valmistaa esimerkiksi isosta pahvista taulukko, johon lisätään tarra, leima tai muu merkki aina, kun lapsi käyttäytyy toivotulla tavalla, eli esimerkiksi kattaa pöydän, siivoaa lelunsa, tekee läksynsä tai pesee hampaansa. Säännöt siihen, millaisista asioista palkinnon voi saada, on määritettävä yhdessä etukäteen. On päätettävä myös, vähennetäänkö merkkejä huonosta käytöksestä.

Kun taulukossa on riittävästi merkkejä, saa lapsi etukäteen sovitun palkinnon. Palkinnon ei tarvitse välttämättä olla materiaa, vaan se voi olla esimerkiksi retki lapsen toivomaan paikkaan tai perheen yhteinen elokuvailta.

4. Käyttäytymissopimus

Tähän menetelmään kuuluu kirjallisten sopimusten tekeminen osapuolten välillä – yleensä nämä osapuolet ovat lapsi ja vanhempi. Kirjallinen sopimus voidaan tehdä, kun osapuolet ovat ensin keskustelleet aiheesta keskenään ja päässeet sopimukseen lapsen käytökseen liittyvistä säännöistä. Sopimuksesta tulee käydä ilmi, millainen käytös lapselta hyväksytään ja mitä seurauksia sopimuksen rikkomisesta seuraa. Seuraukset eivät saa olla liian ankaria, mutta niiden on oltava johdonmukaisia.

5. Rentoutusharjoitukset

Lapsen levottomuutta, hermostuneisuutta tai ahdistusta voidaan pyrkiä lievittämään erilaisilla rentoutusharjoituksilla, kuten Koeppen-tekniikalla. Olemme aikaisemmin jakaneet erilaisia rentoutumismenetelmiä eri ikäisille lapsille.

Edellä mainitut lapsen käytöksen muokkaamiseen tähtäävät menetelmät voivat paitsi parantaa lapsen käytöstä, myös lisätä lapsen hyvinvointia ja tukea hänen emotionaalista kehitystään. Jos lapsen käytös kuitenkin on hyvin ongelmallista, kannattaa aina kääntyä lääkärin tai muun asiantuntijan puoleen.