Kuinka auttaa lapsia läksyissä (tekemättä niitä itse)
Läksyt ovat usein iso päänsärky sekä lapsille että vanhemmille. Monet vanhemmat kyseenalaistavat läksyihin liittyvät vaatimukset, koska heistä kotona opiskeluun kuluva aika on liiallista pitkien koulupäivien päätteeksi. Vaikka tämä on kiistanalainen aihe, on totta, että läksyt ovat hyvä tapa edistää lasten vastuuntuntoa. Tässä artikkelissa kerromme, kuinka auttaa lapsia läksyissä tekemättä niitä itse.
Seuraava tilanne saattaa olla sinulle tuttu: lapsi alkaa tehdä läksyjä itse, mutta kokee ne vaikeiksi. Jätät ruoanlaiton hetkeksi ja lähdet auttamaan häntä. Kuulet hänen epäröivän vastauksensa ja huomaat, että hän ei saa tehtyä läksyjä ennen päivällistä. Koska kaikki ovat väsyneitä ja nälkäisiä, otat kynän käteesi tai annat oikeat vastaukset lapsen puolesta. Tämä on rehellisesti täysin ymmärrettävää, mutta on tärkeää, että lapset tekevät läksynsä itse.
Kiista läksyistä
Opettajilla ja kasvatuspsykologeilla on erilaisia näkemyksiä läksyjen määrästä ja vaativuudesta. Toisaalta myös perhedynamiikat ovat hyvin moninaisia. Joidenkin lasten vanhemmat ovat töissä koko päivän eivätkä ole auttamassa lapsiaan läksyissä. Toisilla taas on enemmän aikaa lapsilleen. Lisäksi jokainen lapsi on erilainen ja suhtautuu koulunkäyntiin omalla tavallaan. Yleistäminen on siis vaikeaa, koska tilanteita on erilaisia.
Selvää on ainakin se, ettei vanhempien tai muiden aikuisten ole hyvä ottaa vastuuta lastensa läksyistä missään tilanteessa. Tällöin ruokkisimme vain heidän epävarmuuttaan ja riittämättömyyden tunnettaan. Sen sijaan lapsia kannattaa tukea epäsuoralla tavalla motivoimalla heitä ja kannustamalla oppimaan.
“Perheen avun tulisi rajoittua oppimiseen kannustamiseen sekä ajankäytön ja itsenäisen ongelmanratkaisun opettamiseen.”
– Moè –
Kuinka auttaa lapsia läksyissä?
Kuten jo todettiin, on tärkeää, että lapset tekevät läksynsä itse. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että emme saisi puuttua siihen lainkaan, mutta apumme tulisi keskittyä kannustamiseen ja olla oikein mitoitettua lapsen tarpeisiin nähden. Katsotaanpa, kuinka voit auttaa lapsia läksyissä tekemättä niitä itse.
1. Auta lasta luomaan rutiini
Läksyjen tekemiselle on määrättävä tietty aika ja paikka, jotta siitä tulee tapa. Näin vältytään riidoilta aina, kun lasta ei huvita tehdä läksyjä. Muista, että se mitä toistetaan, vahvistuu! On tärkeää, että sovitte yhdessä läksyjen tekemisen ajankohdan. Se voi olla esimerkiksi heti koulun jälkeen, välipalan jälkeen tai muuna perheelle sopivana ajankohtana.
2. Auta lasta hallitsemaan ajankäyttöään
Läksyt ovat loistava keino opetella hallitsemaan omaa ajankäyttöä. Tärkeintä ei ole se, että lapsi käyttää mahdollisimman paljon aikaa opiskeluun, vaan se, että hän oppii. Olet luultavasti kuullut tämän moneen kertaan: laatu on parempi kuin määrä. Voit opastaa lasta tehtäväaikataulun suunnittelussa ja joidenkin tehtävien priorisoinnissa. Muista myös, että lasten keskittymiskyky riippuu iästä ja että he tarvitsevat myös vapaa-aikaa.
3. Ole kiinnostunut lapsen koulutehtävistä
Ajattele asiaa näin: opiskelu on lasten työtä, se on heidän pääasiallinen velvollisuutensa. Lapset viettävät suuren osan päivästä koulussa, ja käytännössä koko heidän maailmansa pyörii sen ympärillä: oppituntien, opettajien, luokkatovereiden ja läksyjen. Siksi on tärkeää kertoa lapselle, että välität hänen asioistaan ja olet kiinnostunut hänen kotitehtävistään. Voit kysyä lapselta, mitä hän on oppinut ja pitikö hän läksyistään. Näin voitte käydä käydä sisällön läpi epäsuorasti keskustelun lomassa.
4. Älä odota, että lapsi tekee kaikki tehtävät oikein
Lapsesi on luonnollisestikin kiinnostuneempi joistakin oppiaineista kuin toisista. Näin ollen hän suoriutuu helpommin joistakin tehtävistä ja tekee virheitä toisissa. Eikä tässä ole mitään vikaa. Läksyt saa palauttaa puutteellisina tai virheellisinä, jotta opettajat voivat arvioida lasten oppimista ja muokata opetusmenetelmää niin monta kertaa kuin on tarpeen. Anna lapsesi siis tehdä virheitä tehtävissä ja oppia niistä.
5. Selitä lapselle läksyjen merkitys
Kun lapselle kerrotaan selkeästi toimintansa todellinen arvo, hänen motivaationsa lisääntyy. Kun hän ymmärtää läksyjenteon tarkoituksen, hän pystyy antamaan opinnoilleen konkreettisen merkityksen. Voitte yhdessä miettiä, miten opittua voidaan hyödyntää päivittäisessä elämässä ja miksi oppiminen on tärkeää.
“Aivan kuten minkä tahansa muunkin koulutuksen näkökohdan kohdalla, opiskelijoiden on ymmärrettävä, miksi he oppivat jotakin ja kuinka se hyödyttää heitä oikeassa elämässä. Jos opiskelijat ymmärtävät, kuinka läksyt voivat vaikuttaa heidän suoriutumiseensa, heidän suhtautumisensa niihin paranee, kuten myös mielenkiinto, koettu hyödyllisyys ja motivaatio.”
– Regueiro, B., Suárez, N., Valle, A., Núñez, JC ja Rosário, P –
6. Ohjaa lasta kysymysten avulla
Voit auttaa lasta läksyissä ja tukea hänen oppimistaan ohjaamalla häntä kysymysten avulla. Esimerkiksi luetun ymmärtämisen tehtävässä voit kysyä: Mitä tapahtuu tai mitä tämä hahmo teki? Auta lasta tekemään omat johtopäätöksensä ennen kuin kerrot. Tällä tavalla vahvistat hänen kriittistä ja analyyttistä ajattelukykyään.
Lasten tulee tehdä läksynsä itse, mutta voimme auttaa heitä
Kun autamme lapsia läksyissä, säästämme aikaa muihin kotiaskareisiin tai tehtäviin, mutta läksyjen tekeminen heidän puolestaan on haitallista oppimisen kannalta. Tästä syystä lasten on parasta oppia tekemään läksynsä itse, vaikka voimmekin auttaa tai opastaa heitä ongelmakohdissa. Voimme auttaa heitä luomaan rutiinin, hallitsemaan ajankäyttöään ja ohjata heitä kysymyksin, jotta he saavat ratkaistua erilaisia tehtäviä. Lyhyesti sanottuna on soveliasta tukea lasta hänen oppimisessaan.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Hernández-Prados,. MA, & Gil-Noguera., JA. (2022). El papel de la familia en la realización de los deberes escolares. Revista Electrónica Educare, 26(2), 291-308. https://dx.doi.org/10.15359/ree.26-2.16
- Moè, A., Katz, I. y Alesi, M. (2018). Scaffolding for motivation by parents, and child homework motivations and emotions: Effects of a training programme. British Journal of Educational Psychology, 88(2), 323-344. https://doi.org/10.1111/bjep.12216
- Regueiro, B., Suárez, N., Valle, A., Núñez, J. C. y Rosário, P. (2015). La motivación e implicación en los deberes escolares a lo largo de la escolaridad obligatoria. Revista de Psicodidáctica, 20(1), pp. 47-63. Recuperado de https://www.redalyc.org/pdf/175/17532968002.pdf
- Valdés-Cuervo ÁA, Grijalva-Quiñonez CS, Parra-Pérez LG. Creencias motivacionales de las madres y el propósito de los estudiantes de aprender en los deberes escolares. Su relación con el apoyo a la autonomía y el control. Revista de Psicodidáctica. 2020;25:100–108. https://doi.org/10.1016/j.psicod.2020.05.002
