Toimi näin, kun lapsesi sanoo olevansa hyödytön
“En osaa mitään”, “olen huono kaikessa”, “olen ihan surkea”. Tällaisia lauseita kuulee joidenkin lasten suusta päivittäin. Kyse on tällöin itsetunto-ongelmasta tai jostakin vakavammasta. Toimi näin, kun lapsesi sanoo olevansa hyödytön.
Saatat olla kiinnostunut tästäkin artikkelista: Lapsen itsetuntoa vahvistavat harjoitukset koulussa ja kotona
Toimi näin, kun lapsesi sanoo olevansa hyödytön
Kun lapsesi sanoo olevansa hyödytön, hälytyskellosi alkavat luultavasti soimaan. Ensimmäiseksi ehkä oletat, ettei lapsi voi hyvin tai että jokin on pielessä. Mutta ennen kuin huolestut, on tärkeää puuttua asiaan heti alkuunsa. Katsotaanpa, miten ongelmaa lähestytään.
Kuuntele, kysy kysymyksiä, äläkä oleta
On tärkeää selvittää, miksi lapsi pitää itseään hyödyttömänä ja mistä ajatus kumpuaa. Yritä myös saada selville, ajatteleeko hän niin yleisesti vai viittaako hän johonkin tiettyyn asiaan. Esimerkiksi se, että lasta kiusoitellaan koulussa huonoista jalkapallotaidoista on kokonaan eri asia kuin se, että lapsi uskoo olevansa huono kaikessa. Mitä enemmän harjoitat ennakoivaa kuuntelua, sitä enemmän autat lastasi.
Vahvista hänen saavutuksiaan ja hyväksy hänen heikkoutensa
On hyvä tunnistaa lapsen vahvuudet, missä hän on hyvä ja mitä hän osaa, sekä asiat joissa hän suoriutuu erinomaisesti. Toisaalta häntä tulee myös auttaa kehittämään turhautumisen sietokykyä. Kaikki asiat eivät suju yhtä hyvin kaikilta, mutta voimme aina kehittyä ja parantaa. Samalla meidän on myös välitettävä viestiä siitä, ettei kaikessa tarvitsekaan olla erinomainen, sillä se olisi mahdotonta.
Auta häntä löytämään todisteita siitä, ettei hänen väitteensä ole totta
Tämä ei tarkoita, että mitätöit hänen tunteensa, vaan että autat häntä katsomaan asioita toisesta näkökulmasta. Voit esimerkiksi huomauttaa hänelle, että hänestä on erittäin paljon apua kotiaskareissa (esimerkiksi kun hän käyttää koiran ulkona, petaa sänkynsä tai siivoaa huoneensa).
Auta häntä näkemään vivahteet
Lasta on myös hyvä auttaa näkemään vivahteet eli olemaan ajattelematta “kaikki tai ei mitään” ja “aina tai ei koskaan”. Voit esimerkiksi sanoa: “Et ehkä voittanut tätä peliä tänään, mutta onnistut varmasti paremman ensi kerralla”.
Tämä ajatus voidaan mukauttaa eri muotoon ja aktiviteetteihin, kuten tarinoihin, peleihin ja dynamiikkaan. Myös lapsen ikä on aina huomioitava, sillä itsetunto kehittyy.
Saatat olla kiinnostunut tästäkin artikkelista: Kuinka kasvattaa lapsi, jolla on hyvä itsetunto?
Varo ylisuojelua
Ylisuojelu ansaitsee oman osionsa, sillä on olemassa kaksi erillistä tilannetta: ennen ja jälkeen.
- Ennen: Usein käy niin, että lapsi tuntee olevansa osaamaton, koska ympäristö edesauttaa sitä. Vanhemmat tekevät kaiken lapsen puolesta suojellakseen ja paapoakseen tätä. Tällöin lapselle alkaa kehittyä epäpätevyyden tunne.
- Jälkeen: Kun lapsi ilmaisee tunteensa, vanhemman ei kannata omaksua suojelevaa asennetta. Tämä vain lisää arvottomuuden tunnetta. On tärkeää tukea ja ohjata lasta siinä mitä hän osaa, mutta myös edistää sitä, että hän kykenee itse tuntemaan itsensä hyödylliseksi.
Mihin kiinnittää huomiota, jos lapsesi sanoo olevansa hyödytön
Yllä olevien suositusten lisäksi on tärkeää suhteuttaa asia. Toisin sanoen on tärkeää ymmärtää, liittyykö se johonkin tiettyyn tapahtumaan vai onko kyseessä jokin monimutkaisempi ja pitkäkestoisempi tilanne. Jälkimmäisessä tapauksessa lapsi saattaa kärsiä esimerkiksi ahdistuksesta, masennuksesta tai kiusaamisesta. Joitakin merkkejä ovat seuraavat:
- Lapsi ei halua osallistua mihinkään toimintaan.
- Hänellä on tappiomieliala ja hän uskoo epäonnistuvansa jo ennen yrittämistä.
- Hän on liian vaativa ja tavoittelee täydellisyyttä.
- Hän on hyvin itsekriittinen.
Hyvä itsetunto merkitsee elinikäistä hyvinvointia
Lasten itsetunnon tukeminen on avainasia heidän emotionaaliselle kehitykselleen. Itsetunnon rakentuminen liittyy moniin tekijöihin, ei vain minäkuvaamme. Meidän on otettava huomioon myös eri elämänalueilla saamamme kokemukset, kuulemamme viestit ja se, mitä saamme ihmissuhteistamme.
Siksi meidän on aina hyvä katsoa itseämme suhteessa muihin – varsinkin kun olemme vanhempia tai roolimalleja – tietääksemme, miten vaikutamme lasten ja muiden ihmisten näkökulmaan.
Lisäksi on tärkeää välttää vertailua perheenjäsenten välillä. Jokainen ihminen on arvokas ja kykenee antamaan jotakin.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Vargas Rubilar, J. A., & Oros, L. B. (2011). Parentalidad y autoestima de los hijos: una revisión sobre la importancia del fortalecimiento familiar para el desarrollo infantil positivo.
- Moreno Méndez, Jaime; Ángel Muñoz, Ángela; Castañeda Sánchez, Briyith; Castelblanco Triana,
Paula; López Chemas, Natalia; Medina Barón, Ailyn Autoestima en un grupo de niños de 8 a 11 años de un colegio público de la ciudad de Bogotá Psychologia. Avances de la disciplina, vol. 5, núm. 2, julio-diciembre, 2011, pp. 155-162 Universidad de San Buenaventura Bogotá, Colombia
