Kuinka opettaa lapselle, että toisten pilkkaaminen on väärin?
Moni lapsi nauraa toisille ymmärtämättä tekonsa seurauksia. On vanhempien tehtävä opettaa lapselle, että toisten pilkkaaminen on väärin. Lapsen täytyy oppia, että kiusaaminen ja härnääminen ovat haitallisia käyttäytymismuotoja, joilla on suuri vaikutus siihen, miten pystymme ymmärtämään ympärillämme olevia ihmisiä.
Toisten pilkkaaminen loukkaa jokaista asianomaista
Emme välttämättä ajattele, että muita pilkaava lapsi saattaa myös itse olla uhri tilanteessa. Mutta usein lapsen julma käyttäytyminen kätkee alleen heikon ja pelokkaan lapsen. Toisten pilkaaminen voi olla kotoa opittua tai merkki siitä, että lapsi ei ole sinut itsensä kanssa. Joissakin tapauksissa kiusaamisen kohteeksi joutunut lapsi saattaa sivaltaa muita lapsia suojellakseen itseään.
Arvojen opettaminen alkaa kotoa. Jotkut vanhemmat eivät osaa laittaa stoppia lapsen huonolle käytökselle, kuten toisten pilkkaamiselle, sillä he eivät näe sitä ongelmallisena. Tällaisessa tilanteessa perheessä voi olla normaalia kommentoida epäystävälliseen sävyyn muita ihmisiä, ja lapset tulevat jäljittelemään tätä haitallista käyttäytymistä.
Kotona esiintyvä aggressio
On tärkeää selvittää, miksi lapsi pilkkaa muita. Hellyyden puute tai kotona ilmenevä aggressio voivat ajaa lapsen kiusaamaan toisia. Jos lapsi joutuu elämään tällaisessa ympäristössä, hän saattaa kohdistaa turhautuneisuutensa muihin, sanallisina tai fyysisinä hyökkäyksinä selvästi heikompia ikätovereitaan kohtaan.
Kaikkien vanhempien tulisi ymmärtää, että toisten pilkaaminen voi aiheuttaa lapsessa aggressiivista käyttäytymistä. Se voi lisäksi vaikuttaa lapsen koulumenestykseen sekä heikentää mahdollisuuksia merkityksellisten ihmissuhteiden luomiseen muiden kanssa. Jos vanhemmat huomaavat, että heidän lapsensa kiusaa muita, pitää heidän toimia välittömästi.
Tunteisiin ja ihmissuhteisiin liittyvä kasvatus vie oman aikansa. Lapselle pitää opettaa, että toisten pilkkaaminen on väärin, ja että sellaista käyttäytymistä ei suvaita. Kehoittamalla lasta asettumaan toisen lapsen osaan, autat kehittämään lapsen empatiakykyä.
Kuinka opettaa lapselle, että toisten pilkkaaminen on väärin?
Toisten pilkkaaminen voi johtaa torjutuksi tulemiseen, huonoihin kouluarvosanoihin, heikkoon itsetuntoon, epävarmuuteen ja lisääntyneeseen aggressiivisuuteen. Toisten pilkkaaminen ja kiusaaminen on vastoin kaikkia sääntöjä.
Auta lasta asettumaan toisen asemaan
Lapsi usein pilkkaa toisia saadakseen huomiota muilta ja kontrolloidakseen tilannetta. Tämä voi olla ainoa lapsen tuntema keino ollakseen yhteydessä muihin lapsiin. Paras keino lopettaa tällainen käyttäytyminen on keskustella lapsen kanssa. Selitä lapselle, millaista vahinkoa toisten pilkkaaminen aiheuttaa ja kuinka epämukavalta se toisista lapsista tuntuu. Toisten kiusaamiseen liittyy myös riski, jossa muita pilkkaava lapsi voi itse joutua pilkan tai aggressiivisuuden kohteeksi.
Ohjaa esimerkkiä näyttämällä
Vanhempien tulee olla hyviä roolimalleja lapselleen ja käyttäytyä, kuten puhuvatkin. Heidän on myöskin tärkeää antaa lapselle positiivista vahvistusta joka kerta, kun lapsi toimii oikein. Rakkaudella ja kiintymyksellä on tärkein rooli, kun lapselle opetetaan muiden ihmisten kunnioittamista. Lapsi, joka tuntee itsensä rakastetuksi on itsevarmempi ja epätodennäköisemmin myös aggressiivinen muita ihmisiä kohtaan.
Kunnioitus ja suvaitsevaisuus ovat tärkeitä arvoja
Kun lapsi ymmärtää julmien sanojensa aiheuttaman vahingon, hän oppii hyväksymään toiset ihmiset sekä kunnioittamaan heidän eroavaisuuksiaan. Kehittämällä kunnioituksen ja suvaitsevaisuuden arvoja lapsi oppii tulemaan toimeen muiden kanssa. Tarjoamalla lapselle onnellisen lapsuuden, autat häntä kasvamaan paremmaksi ihmiseksi.
Vanhempien itsetutkiskelu
Opettaessa lapsia olemaan pilkkaamatta toisia on tärkeää myös tarkkailla omaa käyttäytymistään. Alhaisen itsetunnon omaava vanhempi, jolla on vaikeuksia ystävyyssuhteiden muodostamisessa, ei ole paras esimerkki lapselleen. Tästä syystä äidin ja isän on osattava arvostaa itseään auttaakseen lastaankin tekemään saman.
On hyvin tärkeää kannustaa ja motivoida lasta. Auta lasta saamaan uusia ystäviä, olemaan positiivinen toisia kohtaan sekä tekemään yhteistyötä muiden kanssa. Tämä auttaa korjaamaan myös ei-toivottua käyttäytymistä.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Castillo Quiñonez, G. G. (2015). Promover los valores sociales y familiares para evitar las burlas y el índice de malas palabras dentro del salón de clases en los niños de 4 a 5 años de la escuela Dr. Otto Arosemena Gómez año lectivo 2014-2015(Bachelor’s thesis, Universidad de Guayaquil Facultad de Filosofía, Letras y Ciencias de la Educación). http://repositorio.ug.edu.ec/handle/redug/13219
- Reynolds, C., & Richmond, B. (1997). Escala de ansiedad manifiesta en niños (revisada). CMAS-R. Manual. México: El Manual Moderno.
- Albornoz, N., Silva, N., & López, M. (2015). Escuchando a los niños: Significados sobre aprendizaje y participación como ejes centrales de los procesos de inclusión educativa en un estudio en escuelas públicas en Chile. Estudios Pedagógicos (Valdivia), 41(ESPECIAL), 81-96. https://scielo.conicyt.cl/scielo.php?pid=S0718-07052015000300006&script=sci_arttext