Kuinka kohdella levotonta lasta?
Tämän päivän trendinä on diagnosoida jokainen lapsen vähänkin normaaliksi koetusta poikkeava luonteenpiirre ja tapa. Joidenkin mielestä lapsen hiljaisuudesta tai rauhallisuudesta tulee huolestua, koska aktiivisuus on luonnollista ja tervettä. Toiset taas näkevät levottomuuden ja rauhattomuuden välittömästi ongelmana, johon on puututtava. Tänään puhumme siitä, mikä aiheuttaa lapsen levottomuuden, ja miten levotonta lasta kannattaa kohdella.
Kaikki levottomat lapset eivät ole ylivilkkaita
Jos olet koskaan pohtinut oman lapsesi kohdalla, onko hän liian levoton, on tärkeää erottaa toisistaan ylivilkas, aktiivinen ja jopa pahankurinen lapsi.
Tänäpäivänä meillä on onneksi paljon yksityiskohtaista ja täsmällistä tietoa aktiivisuuden ja tarkkaavaisuuden häiriöstä eli ADHD: sta.
Viime vuosien aikana kyseisen häiriön diagnosointi on kasvanut, ja Maailman terveysjärjestö WHO esitteleekin joitakin käyttäytymismuotoja, jotka voivat viitata siihen, että lapsella on ADHD:
- Lapsella on vaikeuksia keskittyä tehtävään, josta ei palkita välittömästi, tai joka ei tarjoa runsaasti ärsykkeitä.
- Lapsella on vaikeuksia huomioida yksityiskohtia tai kyvyttömyyttä nähdä asioiden eteen vaivaa.
- Lapsi häiriintyy helposti eikä kiinnitä huomiota, kun hänelle puhutaan.
- Unohtelee asioita ja hukkaa tavaroitaan usein.
- Vaikeuksia suunnitella asioita.
- Motorisesti liian aktiivinen, vaikeuksia pysyä paikallaan.
- Lapsi on impulsiivinen. Hän ei mieti tekojensa seurauksia.
- Lapsella on vaikeuksia odottaa vuoroaan keskusteluissa, leikeissä tai muissa aktiviteeteissa.
“Yksilön osallistuessa tehtävään, joka tarjoaa voimakkaita ärsykkeitä ja josta palkitaan toistuvasti, ei tarkkaamattomuus tule niin selkeästi ilmi.”
– WHO
Kuinka kohdella levotonta lasta?
Lapsilla on tunnetusti paljon energiaa. Joskus emme kuitenkaan tiedä, miten sitä kaikkea energiaa olisi hyvä auttaa kanavoimaan oikein. Lapsi tarvitsee keinon purkaa energiaansa sekä ymmärrystä vanhemmilltaan ja oikeanlaiset rajat.
On kuitenkin niin, että joillakin lapsilla on liikaa energiaa, eikä sitä voi lukea hyperaktiivisuudeksi. Tällaisessa tapauksessa on hyvä ottaa huomioon seuraavia asioita:
Riittävä kommunikointi
Levottoman lapsen tulee tietää, mitä tapahtuu seuraavaksi. Yleisesti ottaen kaikki lapset tuntevat jossain määrin ahdistusta, jos he eivät tiedä, mitä seuraavaksi tapahtuu. Tämän takia rutiinit ovat tärkeitä ja hyödyllisiä lapsille.
Aktiiviselle lapselle on tärkeää, että kommunikoit hänen kanssaan arkisista asioista, pidät kiinni hänen tavoistaan ja hänelle ominaisista rutiineistaan hellästi mutta varmasti.
Selkeät rajat
Kun lapselle ei ole asetettu selkeitä rajoja, tuntee hän olonsa eksyneeksi. Tämä saa aikaan lapsessa epävarmuuden ja hermostuneisuuden tunteita. Sääntöjen tulee olla tiukat, mutta ymmärrettävät. Sääntöjä ei voi muuttaa jatkuvasti ja odottaa lasta mukautumaan niihin.
Olet lapsesi tärkein tuki
Lapsi tarvitsee sinut lähelleen ja hänen tulee pystyä luottamaan sinuun, jotta hän oppii itsenäiseksi, ilman että menettäisi sinun rakkauttasi.
Vaikka onkin normaalia, ettet aina halua jäädä odottamaan lapsesi nukahtavan tai pitämään häntä sylissäsi rauhoittaaksesi häntä, on se kuitenkin todella tarpeellista.
Mukautunut ympäristö
Lapsesta on ihanaa tuntea olevansa hyödyksi. Lapsen energiaa voi hyödyntää esimerkiksi kotitöissä, antamalla lapselle ikään sopivia tehtäviä.
Hanki keittiöön jakkara, jotta lapsi voi osallistua välipalojen valmistukseen. Jätä myös kirjoja ja leluja lapsen saataville, jotta lapsi voi kehittää itsenäisyyttään.
Ennakoi
Kukaan ei tunne lastasi paremmin kuin sinä itse, joten ole tietoinen hänen antamistaan varoitusmerkeistään. Jos tiedät sokerin stimuloivan lastasi liiaksi, vältä antamasta sokerisia herkkuja hänelle.
Jos tiedät lapsesi olevan levoton juhlien jälkeen, odota hetken aikaa, ja vie lapsi lämpimään kylpyyn ja anna hänelle hieronta tehdäksesi hänelle rauhallisen olon.
Lapsen tarvitsemat aktiviteetit
Lapsen pitää päästä purkamaan energiaansa. Vie siis lapsesi leikkipuistoon juoksemaan, kiipeilemään, hyppimään ja nauttimaan ulkoilmasta niin usein kuin vain mahdollista. Tässä mielessä urheilu on loistava keino kanavoida lapsen energiaa.
Levotonta lasta on myös hyvä istuttaa tekemässä aktiviteetteja, jotka vaativat hänen tarkkaavaisuuttaan ja kehittävät hänen hienomotoriikkaansa, kuten palapelien tekoa, muovailuvahalla ja rakennuspalikoilla leikkimistä tai sormimaalaamista.
On tärkeää myös tehdä joitakin rentoutumisharjoituksia lapsen kanssa. Jos selität lapselle kunnolla, mitä rentoutumisharjoitukset pitävät sisällään, lapsi osallistuu niihin todennäköisemmin. Kun lapsi tulee huomaamaan, kuinka hyvä olo hänellä niiden jälkeen on, hän tulee luultavasti itse pyytämään niiden tekemistä kanssasi.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Carrobles, José Antonio; Pérez-Pareja, José. (2008), Escuela de padres. Guía práctica para evitar problemas de conducta y mejorar el desarrollo infantil, Madrid, Ed, Pirámide.
- García Cabrera, G. S., & Guadalupe Cedeño, N. C. (2021). La ingesta de azúcar en el desempeño escolar en niños de 5 a 6 años (Bachelor’s thesis, Universidad de Guayaquil-Facultad de Filosofía, Letras y Ciencias de la Educación). http://repositorio.ug.edu.ec/bitstream/redug/62581/1/%27BP%c3%81RV-PEP-2021P051.pdf
- González, G. L., Bringas, M. D., Benitez, Y. R., & Torres, P. C. (2013). Motricidad fina en el trastorno por déficit de atención con hiperactividad. Revista Cubana de Neurología y Neurocirugía, 3(1), 13-17. https://www.medigraphic.com/cgi-bin/new/resumen.cgi?IDARTICULO=51458
- Guerrero, R. (2017). ¿Es mi hijo hiperactivo o sólo muy movido?. [online] EL PAÍS. Available at: https://elpais.com/elpais/2017/11/27/mamas_papas/1511771564_978757.html
- Urrutia, P. (2005). El niño inquieto. Recuperado de: https://www.medwave.cl/link.cgi/Medwave/PuestaDia/Cursos/3362
- World Health Organization. (2000). Guía de bolsillo de la clasificación CIE-10: clasificación de los trastornos mentales y del comportamiento. https://apps.who.int/iris/bitstream/handle/10665/42326/8479034920_spa.pdf?sequence=1&isAllowed=y