Hillitse suuttumuksesi, jos haluat lapsesi kuuntelevan sinua

Tarkistanut ja hyväksynyt: psykologi María Alejandra Castro Arbeláez.

Kirjoittanut Gladys González

Viimeisin päivitys: 21 joulukuuta, 2022

Esimerkin kautta opettaminen on ensimmäinen askel perheen kehitykselle. Se, mitä lapsi näkee päivittäin kotona, toistuu myös lapsen muilla elämänalueilla. Hillitse suuttumuksesi, ja lapsesi oppii kuuntelemaan sinua – opettele kasvattamaan ja ojentamaan lastasi positiivisella tavalla.

Vaikka tämä kuulostaa yksinkertaiselta, se ei suinkaan ole sitä. Kyse on siitä, että osaa käyttää tunneälyään kaikissa arkipäivän tilanteissa. Tämä auttaa sinua asennoitumaan parhaalla mahdollisella tavalla kärsivällisyyttäsi koetteleviin tilanteisiin.

Tunneälyä mittaavan Mayer–Salovey–Caruso Emotional Intelligence Test -testin kehittäneiden Saloveyn ja Mayerin mukaan tunneäly on kykyä tarkkailla omia ja toisten tunteita, huomata tunteiden väliset erot, sekä käyttää tätä tietoa ohjaamaan omaa ajattelua ja toimintaa.

Joten, ennen kuin suutut lapselle, analysoi tilannetta ja reagoi sopivalla tavalla. Et halua, että käytöksesi – varsinkin, kun pystyt sitä itse hallitsemaan – vaikuttaa lapsesi emotionaaliseen kehitykseen. 

Miksi suutumme?

Asiantuntijoiden mukaan suuttumus  on universaali tunne, jota esiintyy kaikilla ihmisillä ja jopa eläimillä. Suuttumusta pidetään myös selviytymisen kannalta tärkeänä tunteena.

On tärkeää, ettei sinusta tule ärtyisää vanhempaa lapsellesi. Tämä ei tarkoita, että sinun tulisi piilottaa negatiiviset tunteesi, sillä myös ne kuuluvat elämään – ihminen kun kokee kaikenlaisia tunteita laidasta laitaan. Kyse on siitä, millaiseen perspektiiviin epämiellyttävät tunteet asettaa, sillä kontrolloimattomat suuttumuksen tunteet vaikuttavat negatiivisesti kaikkeen ympärilläsi olevaan. 

Otetaan esimerkiksi tilanne, jossa poikasi rikkoo juomalasin leikkiessään sisällä pallolla. Juomalasi oli lahja äidiltäsi, joten sen hajoaminen aiheuttaa suuttumuksen tunteen. Hillitse suuttumuksesi, hengitä syvään ja kerro maltillisella ja rauhallisella äänensävyllä, miksi moista käytöstä ei saa toistaa tulevaisuudessa. Lapsesi kuuntelee sinua varmasti, ja tilanteesta selvitään ilman traumojen syntymistä. 

Jos käyttäytyisit edellä mainitussa tilanteessa toisin, olisit raivostunut ja alkaisit huutaa, lapsi murtuisi kyyneeliin ja pelästyisi. Lapsi hämmentyisi tilanteesta niin paljon, ettei välttämättä ymmärtäisi olla toistamatta ei-toivottua käytöstään tulevaisuudessa.

Hillitse suuttumuksesi – 5 minuutin sääntö

Vihanhallinta on lapsesi elämässä tärkeää monella tapaa. Lapsen kasvaessa – esimerkiksi teini- ja murrosiässä – suuttumusta sisältävät tilanteet saattavat muuttua vaikeammiksi ja monimutkaisemmiksi korjata.

On tärkeää, että hillitset suuttumuksesi ja korostat kommunikaation tärkeyttä jo lapsesi ensimmäisten elinvuosien aikana.

Kannattaa pitää mielessä, että osa lapsen ja vanhemman välisistä konflikteista voidaan selittää lapsenomaisella viattomuudella, mutta pikkuhiljaa lapsi kasva tietoisemmaksi ympäristöstään, ja vihamielisestä käytöksestä voi tulla normi arkielämässä.  

Tämän takia on tärkeää, että sinä vanhempana hillitset suuttumuksesi ja huomaat, kun pinnasi alkaa kiristyä liikaa. Tällöin on hyvä poistua tilanteesta ja antaa suuttumuksen tunteen laantua viiden minuutin ajan. Näin palautat positiivisemman asenteen lapsesi käyttäytymistä kohtaan.

Sen sijaan, että olisit lapsellesi etäinen vanhempi ja auktoriteetti, korosta kommunikaation tärkeyttä ja ojenna ja kasvata lasta viisaasti:

• Laskeudu lapsen tasolle ja puhu hänelle maltillisella äänensävyllä.
• Katso lasta silmiin ja pyydä häntä kuuntelemaan.
• Kun olet saanut lapsen täyden huomion, selitä tilanne ja kysy, ymmärsikö lapsi, mistä on kyse.
• Toista tämä prosessi aina tarvittaessa, niin siitä tulee tapa. Näin vältyt kireältä tunnelmalta kotona sekä lapsestasi etääntymiseltä.

Tällä tavoin rakennat positiivisemman suhteen lapseesi, ja lapsi-vanhempi-suhde perustuu molemminpuoliseen kunnioitukseen sekä arvojen opettamiseen.

Ota nämä neuvot päivittäiseen käyttöösi, niin opit suhtautumaan elämään rennommalla otteella ja samalla vahvistat kiintymyssuhdetta lapseesi.