Fyysisen kontaktin merkitys kasvatuksessa
Fyysisen kontaktin merkitys kasvatuksessa on valtava. Sylissä pitäminen, halaaminen ja kädestä kiinni pitäminen auttavat lievittämään lapsen surua ja vähentämään stressin vaikutuksia. Etenkin pienillä lapsilla fyysinen läheisyys vaikuttaa suuresti terveyteen sekä henkiseen, emotionaaliseen, kognitiiviseen ja fyysiseen kehitykseen.
Fyysinen kontakti, terveys ja emotionaalinen hyvinvointi
Fyysinen kontakti käynnistää sarjan psykologisia mekanismeja, jotka edistävät kokonaisvaltaista terveyttä ja auttavat parantamaan mielialaa. Esimerkiksi halaus stressaavana aikana voi laskea stressihormoni kortisolin tuotantoa. Jokainen vanhempi tietää, että koskettaminen, hierominen ja lähellä pitäminen auttaa vauvaa nukahtamaan. Tämä johtuu siitä, että fyysinen kontakti saa elimistön tuottamaan enemmän serotoniini-hormonia, joka on vastuussa mielialojen ja nukkumisen säätelystä.
Siitä, että lapsi saa kasvaa ympäristössä, jossa vanhemmat tarjoavat hänelle fyysistä läheisyyttä, on muun muassa seuraavanlaisia hyötyjä:
- Paremmat sosiaaliset suhteet ja kommunikatiiviset taidot
- Vähemmän stressiä ja ahdistusta sekä kyky käsitellä molempia tunteita
- Vähemmän kivun tunnetta
- Parempi mieliala yleisesti ottaen
- Parempi itsetunto ja motivaatio
- Parempi kyky oppia
Fyysinen kontakti ravitsee lasta
Fyysinen läheisyys rakkaiden kanssa ravitsee tervettä kasvua. Lapsi tarvitsee syliä, suukkoja, halauksia sekä fyysistä läheisyyttä ja turvaa yhtä paljon kuin ruokaa. Siksi lapsen kasvatukseen tulisikin kuulua tervettä ja jatkuvaa fyysistä vuorovaikutusta. Fyysinen kontakti on myös sanattoman kommunikaation keino ja tapa ilmaista itseä. Se on sanaton väylä keskustella, neuvotella ja kasvattaa lasta.
“Kosketus on yhtä tärkeää kuin auringonvalo.”
– Diane Ackerman
Fyysinen kontakti on luonnollista
Fyysisen vuorovaikutuksen lapsen kanssa tulisi aina tapahtua luonnollisesti. Vanhempien ja muiden lapsen elämään kuuluvien läheisten aikuisten on hyvä osoittaa lapselle kiintymystä fyysisen kontaktin avulla, samalla kannustaen lasta tekemään samoin. Lasta ei kuitenkaan saa pakottaa fyysiseen kontaktiin jatkuvasti ja kaikissa tilanteissa. Jokaisella lapsella on oma persoonallisuutensa, ja jokainen osoittaa kiintymystään omalla tavallaan ja silloin kun se tuntuu hänestä hyvältä. Kaikki lapset – aivan kuten kaikki aikuisetkaan – eivät pidä fyysisistä hellyyden osoituksista.
Se, millaiset rajat lapsi luo fyysiselle kontaktille, on siis kiinni hänen ominaispiirteistään ja tarpeistaan. Tässä mielessä fyysisen kontaktin luontainen olemus tarkoittaa sitä, että lapselle tulee opettaa sen olevan epäitsekästä. Sitä siis tulisi antaa odottamatta tai vaatimatta itse mitään takaisin.
Fyysisen kontaktin tulee aina perustua luottamukseen ja molemminpuoliseen suostumukseen. Lapsen on erittäin tärkeää ymmärtää tämä, jotta hänelle kehittyy käsitys omaan kehoon liittyvästä itsemääräämisoikeudesta. Se auttaa lasta myös erottamaan positiivisen fyysisen kontaktin sellaisesta fyysisestä kontaktista, johon liittyy peiteltyjä motiiveja tai negatiivisia sivumerkityksiä.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Twardosz, S. (2005). Demostrar calidez y afecto a los niños. Recuperado de https://challengingbehavior.cbcs.usf.edu/docs/whatworks/WhatWorksBrief_20_sp.pdf
- Stamatis, P. J. (2011). Comunicación no verbal en las interacciones de aula: una perspectiva pedagógica sobre el contacto físico. Electronic Journal of Research in Educational Psychology, 9(3), 1427-1442. Recuperado de https://www.redalyc.org/pdf/2931/293122852021.pdf
- Arias Borja, M. L. (2012). La autodeterminación en los niños de 6 a 12 años de edad, diseño de un programa de capacitación para padres y maestros para desarrollar la autodeterminación en los niños de educación general básica (Bachelor’s thesis, QUITO/PUCE/2012). Recuperado de http://repositorio.puce.edu.ec/bitstream/handle/22000/5482/T-PUCE-5711.pdf?sequence=1&isAllowed=y
- Freixas, C. P. (2017). Comunicación no verbal. Editorial Kairós. Recuperado de https://books.google.es/books?hl=es&lr=&id=FO6bDwAAQBAJ&oi=fnd&pg=PT5&dq=que+es+la+comunicacion+no+verbal&ots=c_DcthYssM&sig=neu1RO66vevGTdGs9WkuDdLr4Wg#v=onepage&q&f=false