Äiti, kiitos, että et ole ollut paras kaverini
Äiti, kiitos siitä, että et koskaan ole ollut paras kaverini. Et tiedäkään, miten valtavan palveluksen olet minulle tehnyt.
Äiti, kiitos, että et ole ollut paras kaverini
Sinun ansiostani olen nyt se ihminen, joka olen, enkä usko, että olisit voinut tehdä asioita paremmin. Unohda ne, jotka sanovat haluavansa olla parhaita ystäviä lastensa kanssa – he eivät tiedä, minkä valtavan virheen tekevät.
Äidin täytyy asettaa rajat. Etsit aina parasta minussa, vaikka aina en olekaan ollut samaa mieltä kanssasi. Joskus ajattelin, että teit asioita ärsyttääksesi minua, mutta nyt tiedän olleeni väärässä – kaikki, mitä teit, teit rakkaudesta.
Kasvatit vahvan tyttären, joka osaa pitää huolta itsestään ja joka on hyvin ylpeä äidistään. Ja siksi haluan nyt kiittää sinua.
Kiitos, että olet ollut tukenani vaikeina aikoina
Ollessani pieni, minulla eiollut montaa ystävää. Olin todella ujo, ja muut kiusasivat minua. Olit ensimmäinen, joka sanoi, ettei minun tulisi kuunnella pilkkaajia, ja että heillä ei ollut mitään syytä nauraa minulle.
Kerroit, että olin hyvä ja erityinen, ja että ihmiset, jotka saavat muiden olon huonoksi, eivät ole huomion arvoisia. Kiitos kaikista niistä öistä, jolloin luit minulle tarinoita ennen nukkumaanmenoa. Etkä koskaan unohtanut kertoa, kuinka paljon minua rakastit.
Tukesi oli niin suurta, että yhtenä päivänä sanoin, että olet paras ystäväni. Vastasit, ettet voisi olla paras ystäväni, mutta voisit olla jotain paljon parempaa: äitini. En ymmärtänyt tätä silloin, mutta olit oikeassa.
Kiitos kaikista niistä hetkistä, jolloin sanoit ei, kiistelit kanssani tai nuhtelit minua. Kiitos, sillä sinun vahvuutesi avulla olen oppinut virheistäni. Sinun ansiostasi tiedän, kuinka paljon haluamani kallis puhelin maksaa ja kuinka paljon työtä sen hankkiminen vaatii.
Kiitos kaikista niistä tunneista, jotka vietimme ensiavussa. Kiitos, että kestit kaikki kaatumiset, lääkärikäynnit ja pelästymiset, jotka aiheutin. Kiitos myös siitä, että autoit minua vesirokon ja angiinan aikana, ja siitä, että käytit pienen omaisuuden yskänlääkkeisiin.
Kiitos hiuksieni pitelemisestä oksentaessani ja siitä, että jaksoit toistella, ettei minulla ole mitään hätää. Kiitos, että pakotit minut ottamaan rokotukset, sillä vaikka ne sattuivat, ne olivat minun parhaakseni.
Äiti – kaunein sana, jonka ihminen on sanonut.
– Khalil Gibran
Kiitos, että olen voinut itkeä olkapäätäsi vasten kokiessani ensimmäiset pettymykseni rakkaudessa. Kiitos, että opetit minut kunnioittamaan muita ja olemaan alistumatta ja taipumatta heidän tahtoonsa, jotka teeskentelevät rakastavansa minua.
Usein ansaitsin läimäytyksen poskelle, mutta et koskaan antanut sitä. Sait minut luottamaan itseesi ja ymmärtämään, että maailmassa on asioita, joita en voi muuttaa.
Kiitos hyvistä ajoista
Arvostan yhteisiä hetkiämme. En jaa kanssasi ainoastaan suruja, vaan myös iloja. Olet aina ollut arvokkain asiani. Sinä opetit minut nousemaan ylös ja taistelemaan ja juhlit voittojani kuin ne olisivat olleet omiasi.
Luotit minuun ilman pienintäkään epäilystä. Et ole koskaan epäillyt rohkeuttani, vaikka tiedätkin, että olen ihminen, joka tekee virheitä. Olet rohkaissut minua oleman itsenäinen, elämään ja luomaan yhteyksiä. Et ole koskaan valehdellut minulle, etkä ole säästellyt rakentavaa kritiikkiä. Et tiedäkään, kuinka paljon tätä arvostan.
Sinä, äiti, olet aina ollut oikeassa. Kasvatit minut ja sivistit minua ja päästit minut menemään. Teit tämän kyyneleet silmissäsi, tietäen, että seuraavan kerran nähdessäsi tyttäresi, hän olisi nainen.
Älä ole kuitenkaan surullinen. Ilman sinun uhrauksiasi en olisi päässyt näin pitkälle. Sinä vakuutit minulle, että olen rohkea. Kiitos sinulle vielä kerran viisaudestasi. Jos olen itse joskus äiti, toivon, että voin olla yhtä loistava äiti kuin sinä. Rakastan sinua, äiti.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Bowlby, J. (1986). Vínculos afectivos: formación, desarrollo y pérdida. Madrid: Morata.
- Bowlby, J. (1995). Teoría del apego. Lebovici, Weil-HalpernF.
- Garrido-Rojas, L. (2006). Apego, emoción y regulación emocional. Implicaciones para la salud. Revista latinoamericana de psicología, 38(3), 493-507. https://www.redalyc.org/pdf/805/80538304.pdf
- Marrone, M., Diamond, N., Juri, L., & Bleichmar, H. (2001). La teoría del apego: un enfoque actual. Madrid: Psimática.
- Moneta, M. (2003). El Apego. Aspectos clínicos y psicobiológicos de la díada madre-hijo. Santiago: Cuatro Vientos.