Epämuodollisen oppimisen tärkeys

Lapset opiskelevat ja oppivat virallisesti koulussa, mutta he oppivat paljon myös jokapäiväisistä aktiviteeteista.

Kirjoittanut ja tarkastanut pedagogi María Matilde.

Viimeisin päivitys: 21 joulukuuta, 2022

Oppiminen voidaan jakaa formaaliin eli muodolliseen ja informaaliin eli epämuodolliseen oppimiseen. Muodollinen oppiminen on tavoitteellista ja strukturoitua oppimista, jota tarjoaa yleensä koulu tai muu koulutusorganisaatio, kun taas epämuodollista oppimista voi tapahtua kaikkialla arkielämässä.

Epämuodollisessa oppimisessa oppimistilanne on oppijan itsensä laukaisema. Lapset oppivat jatkuvasti uusia asioita esimerkiksi touhutessaan kotona, harrastaessaan liikuntaa ja keskustellessaan ystäviensä kanssa. Tämä on äärimmäisen tärkeää, sillä kaikkien ihmisten on hankittava jatkuvasti uutta tietoa ja kokemuksia, ja erityisen tärkeää tämä on lasten kohdalla. Lasten on opittava asioita kaikilla elämänalueilla, ei ainoastaan koulunpenkillä.

Epämuodollinen oppiminen

Epämuodollista oppimista tapahtuu siis käytännössä kaikkien arkisten askareiden ohessa, kuten töitä tehdessä, harrastusten parissa, perheen kanssa aikaa vietettäessä ja ystävien kanssa hauskaa pidettäessä. Epämuodollista oppimista tapahtuu, kun lapset oppivat uusia taitoja tai käytöstapoja erilaisten päivittäisten aktiviteettien lomassa. Epämuodollinen oppiminen on usein sattumanvaraista ja vahingossa tapahtuvaa oppimista, eli toimintaa, jossa oppimista tapahtuu tilanteessa, jota ei ole suunniteltu varsinaiseksi oppimistapahtumaksi. Usein emme edes huomaa, että oppimista tapahtuu.

Muodollisessa ja epämuodollisessa oppimisessa on myös se ero, että toisin kuin muodollista oppimista, epämuodollista oppimista ei säännöstellä, vaan tämän tyyppinen oppiminen tapahtuu erilaisissa ympäristöissä spontaanisti ja ilman varsinaista päämäärää. Lapsi voi oppia koulun ulkopuolella epämuodollisesti oikeastaan missä tahansa. Myös kehittyvä teknologia tarjoaa runsaasti mahdollisuuksia epämuodolliseen oppimiseen. Internet on täynnä oppimista tukevia resursseja, kuten videoita, alustoja, sosiaalisia verkostoja ja sovelluksia.

Epämuodollisen oppimisen tärkeys

Oppimisesta puhuttaessa tarkoitetaan usein nimenomaan muodollista oppimista, vaikka epämuodollinen oppiminen on yhtä tärkeää. Molempia oppimisen muotoja tarvitaan, ja parhaassa tapauksessa ne ovatkin hyvä vastinpari. Niiden avulla lapsi oppii säännöllisesti ja jatkuvasti uusia taitoja, jotka seuraavat häntä koko hänen elämänsä ajan.

Epämuodollisen oppimisen avulla lapsi oppii muun muassa seuraavia asioita:

• Spesifisten tarpeiden hoitaminen tai ongelmien ratkaiseminen joko kotona tai muussa ympäristössä
• Henkilökohtaisten kiinnostuksen kohteiden kehittäminen
• Sellaisten ihmisten tapaaminen, jotka jakavat samat kiinnostuksen kohteet tai päämäärät
• Muodollisen koulutuksen täydentäminen, laajentaminen tai syventäminen