Alkoholin vaarat raskauden aikana ja sikiön alkoholioireyhtymä
Alkoholin käytön ja etenkin liikakäytön vaikutuksia on tutkittu paljon, ja nykyään tiedetään, että alkoholi paitsi vaikuttaa lamaavasti keskushermostoon, voi myös pitkäaikaisessa käytössä heikentää muistia ja terveyttä monin tavoin. Runsaasti käytettynä alkoholi muun muassa lisää maksasairauksien ja -tulehdusten, haimatulehduksen ja ärtyvän suolen oireyhtymän riskiä sekä vaikuttaa hermoston toimintaan, vitamiinien imeytymiseen, mielialaan ja unen laatuun. Myös alkoholin vaarat raskauden aikana tunnetaan tänä päivänä hyvin.
Sikiö altistuu kaikille äidin raskauden aikana käyttämille päihteille, mutta eniten haittoja aiheuttaa juuri alkoholi. Koska asiantuntijat eivät ole pystyneet varmuudella selvittämään, kuinka suuri määrä alkoholia vaarantaa sikiön terveyden, on alkoholista täysin kieltäytyminen ainoa turvallinen vaihtoehto raskauden aikana.
Alkoholin vaarat raskauden aikana
Raskauden aikainen runsas alkoholin käyttö aiheuttaa muun muassa seuraavanlaisia riskejä:
- Suurentunut keskenmenon riski
- Suurentunut ennenaikaisen synnytyksen riski
- Suurentunut sikiön pienipainoisuuden ja kasvun hidastumisen riski
- Suurentunut riski epämuodostumille
- Riski sikiöaikaisen alkoholialtistuksen aiheuttamiin oireyhtymiin
Sikiön alkoholioireyhtymä
Sikiön alkoholioireyhtymä eli fetaalialkoholisyndrooma (FAS) on äidin raskauden aikaisen runsaan alkoholin käytön sikiössä aiheuttama oireyhtymä. Se kuuluu sikiöaikaisen alkoholialtistuksen aiheuttamiin oireyhtymiin, jotka ovat äidin raskauden aikaisen alkoholin käytön aiheuttamia sikiön keskushermoston ja osin muidenkin elinten vakavia ja pysyviä toimintahäiriöitä. Raskauden aikainen alkoholialtistus on länsimaissa yksi suurimpia kehitysvammaisuuden aiheuttajia.
Raskauden aikainen alkoholialtistus aiheuttaa erityisesti keskushermoston pysyviä toimintahäiriöitä, joiden vaikeusaste riippuu alkoholialtistuksen ajankohdasta ja määrästä, altistuskertojen huippupitoisuuksista sekä altistuksen kestosta. Keskushermoston toimintahäiriöt vaihtelevat lievistä oppimisvaikeuksista kehitysvammaisuuteen. Sikiön alkoholioireyhtymälle tyypillisiä oireita ovat muun muassa pään alueen, sisäelinten ja luuston kehityshäiriöt sekä kasvun ja älyllisen kehityksen jälkeenjääneisyys.
Sikiöaikaisen alkoholialtistuksen aiheuttamat oireyhtymät (FASD, fetal alcohol spectrum disorders) jaetaan neljään eri diagnoosiin:
- FAS (fetal alcohol syndrome) eli sikiön alkoholioireyhtymä
- PFAS (partial fetal alcohol syndrome) eli osittainen sikiön alkoholioireyhtymä
- ARND (alcohol related neurobehavioral disorder) eli alkoholialtistuksen aiheuttama keskushermoston vaurio
- ARBD (alcohol related birth defect) eli alkoholin aiheuttama epämuodostuma
Sikiön alkoholioireyhtymän tunnistaminen ja hoito
Aivan kuten monen muunkin sairauden kohdalla, myös sikiön alkoholioireyhtymän tapauksessa paras hoitokeino on ennaltaehkäisy. FAS on täysin ehkäistävissä, mutta silti Suomessa syntyy vuosittain noin 600–650 sikiöaikana alkoholille altistunutta lasta. Arvioiden mukaan vähintään 3–5 % raskaana olevista naisista käyttää alkoholia yli riskirajan. Tämän luvun perusteella on arvioitu, että vuosittain 3 600–6 000 sikiötä on vaarassa vaurioitua päihteiden takia. Äitiysneuvolassa kerrotaan päihteiden vaikutuksista raskauteen ja sikiön terveyteen. Jos nainen kertoo käyttävänsä alkoholia säännöllisesti muutamia kertoja viikossa, hänet ohjataan äitiyspoliklinikalle, jossa tilannetta ja raskauden etenemistä seurataan koko raskauden ajan.
Suurella osalla FAS-lapsista vauriot eivät näy päälle päin, vaan alkoholin vaikutukset ilmenevät lapsen kasvaessa esimerkiksi oppimis- ja tarkkaavaisuushäiriöinä. Tämän vuoksi iso osa äidin alkoholin käytön vaurioittamista lapsista jää ilman oikeaa diagnoosia.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Montoya Salas, K. (2011). Síndrome alcohólico fetal. Medicina Legal de Costa Rica, 28(2), 51-55.
- Hernández-Morales, A. L., Zonana-Nacach, A., & Zaragoza-Sandoval, V. M. (2009). Factores asociados a leucemia aguda en niños. Estudio de casos y controles. Revista Médica del Instituto Mexicano del Seguro Social, 47(5), 497-503.
