Älä anna oman ahdistuksesi vaikuttaa lapsiisi

14 kesäkuu, 2020
Kun vanhempi tuntee olonsa ahdistuneeksi, myös hänen lapsensa saattavat kokea voimakkaita tunteita ilman, että he täysin ymmärtävät, mitä ne ovat tai mistä ne johtuvat.
 

Lapset matkivat vanhempiaan kaikessa – sekä heidän sanojaan ja eleitään että heidän tekemiään asioita. Jos äiti tai isä korottaa ääntään, myös lapsi alkaa huutaa. Jos vanhempi lukee kirjaa, lapsikin innostuu selailemaan omaa kirjaansa. Jos vanhempi on ahdistunut, lapsi tuntee tuota samaa ahdistusta ja toimii noiden tunteiden perusteella. Tämä pitää paikkansa siitäkin huolimatta, ettei lapsi kunnolla ymmärrä ahdistuksen tunnetta tai sitä, miksi vanhempi tuntee tällaisia tunteita.

Lapsi tietää, milloin hänen vanhempansa on ahdistunut

On täysin luonnollista, että lapsi huomaa vanhempansa kokeman ahdistuksen ja jopa jäljittelee sitä. Lapset ovat erittäin herkkiä aistimaan vanhempiensa kohonneen stressitason ja yllättävän alttiita kärsimään passiivisesta stressistä. Lapsen aivot ovat edelleen kehittymässä, ja lapsi on hyvin herkkä imemään itseensä ympäristön vaikutteita ja myös stressin aiheuttajia.

Useat tutkimukset ovat osoittaneet, että vaikka lapsi ei olisi itse läsnä stressaavassa tilanteessa tai ei kokisi tiettyä tilannetta stressaavana, hän imee itseensä stressaantuneiden vanhempien energiaa. Mitä ahdistuneempi vanhempi on, sitä suurempaa stressiä ja ahdistusta myös lapsi kokee. Toisin sanoen on erittäin helppoa siirtää omaa ahdistustaan lapseen ilman, että edes huomaa tekevänsä näin. Lapsi ihailee vanhempiaan, ottaa mallia heidän käytöksestään ja kokee olonsa turvalliseksi sen mukaan, miten vanhemmat käyttäytyvät ja puhuvat hänelle.

 

Kun lapsi aistii, että vanhempi on huolissaan tai ahdistunut, hänen olonsa muuttuu epävarmaksi ja hänen turvattomuuden tunteensa lisääntyy. Sama pätee myös toisinpäin; jos vanhemmat osaavat toimia positiivisena mallina voimakkaiden tunteiden käsittelyssä, voivat he opettaa lapselle, ettei tämän tarvitse olla pelokas tai ahdistunut. Sen sijaan lapsi oppii kohtaamaan vaikeat tilanteet ja ratkaisemaan ne rakentavalla tavalla.

Älä anna oman ahdistuksesi vaikuttaa lapsiisi

Opettele kohtaamaan pelkosi

Joten miten sinun tulisi toimia seuraavan kerran, kun tunnet olosi ahdistuneeksi? Ensimmäiseksi tunnista ja hyväksy omat ahdistuksen tunteesi. Älä yritä taistella niitä vastaan äläkä jätä ne huomioitta. Mikäli teet näin, saatat vain kärjistää oireitasi ja pahentaa ahdistustasi entisestään. Pidä mielessä, että ahdistuksen tunne on vain yksi tunne muiden joukossa. 

Sen sijaan, että yrittäisit paeta omia ahdistuksen tunteitasi, opettele kohtaamaan ja voittamaan pelkosi. Paras tapa käsitellä ahdistusta on kohdata sitä suoraan. Ahdistus on opittu käyttäytymismalli, josta on mahdollista oppia myös pois. Sinun täytyy vain sitkeästi harjoitella tunnistamaan pelkosi ja käsitellä sitä sellaisella tavalla, että se lopulta katoaa.

 

Kyseenalaista omat ahdistuksen tunteesi

Suhtaudu realistisesti ahdistuksen tunteesi. Kysy itseltäsi mikä on pahin asia, mitä voisi tapahtua, ja kuinka todennäköistä on, että juuri näin käy. Nämä kysymykset auttavat sinua haastamaan omia vakiintuneita ajatuskaavojasi ja ymmärtämään, kuinka epärealistisia ja epätodennäköisiä pelkosi ja huolesi oikeasti ovat. Samaan aikaan on myös tärkeää löytää sopiva tekniikka, jonka avulla pystyt käsittelemään omia sen hetkisiä tunteitasi. Näitä ovat esimerkiksi:

  • Hengittäminen. Erilaiset syvähengitystekniikat ovat erinomainen keino ahdistuksen tunteiden hillitsemiseen sekä etukäteen että akuutissa tilanteessa. Hengityksen kautta aktivoit kehosi rentoutumismekanismit. Kokeile esimerkiksi hengittää hitaasti sisään samalla kun lasket mielessäsi neljään ja hengittää ulos samalla kun lasket taas neljään. Toista tämä useita kertoja.
  • Itsellesi turvallisen paikan löytäminen. Monet ihmiset kokevat hyödylliseksi sen, että lopettavat sen, mitä ovat sillä hetkellä tekemässä ja menevät sen sijaan rauhalliseen tilaan. Muutaman minuutin rauhoittuminen omien ajatustensa kanssa auttaa sinua ikään kuin käynnistämään itsesi uudelleen.
 
  • Sopivan häiriötekijän etsiminen. Kun sinulla on ahdistunut olo, alkavat aivosi käydä ylikierroksilla ja ajatuksesi pyöriä saman asian ympärillä. On tärkeää katkaista tämä kierre ja saada ajatuksensa pysähtymään.Voit tehdä tämän siirtämällä huomiosi sellaisiin toimintoihin, jotka vievät ajatuksesi muualle ja aktivoivat erityisesti loogista puolta aivoissasi. Tällainen toiminta voi olla esimerkiksi podcastin kuuntelu, numeroiden laskeminen, tai vaikka tarinan kertominen.
Älä anna oman ahdistuksesi vaikuttaa lapsiisi
  • Sellaisten toimintojen etsiminen, jotka ovat suuntautuneet johonkin tavoitteeseen. Mikäli sinulla on tarpeeksi aikaa, keskitä huomiosi johonkin itsellesi merkitykselliseen ja tavoitteeseen suuntautuneeseen toimintaan. Tämä voi olla niinkin yksinkertainen asia kuin vaatteiden pesu, ulos lähteminen kävelylle tai kahvilla käyminen.

Keskustele lapsen kanssa siitä, mitä tapahtuu ja miltä sinusta tuntuu

Mikäli menetät hallintasi ja tunnet alkavasi stressaamaan lapsesi edessä, puhu hänelle omista tunteistasi. Osoita hänelle, että ahdistuksen tunteminen on normaalia ja mikä tärkeintä, sellainen asia, jota pystyt käsittelemään.

 

Voit antaa lapsesi nähdä, kun kohtaat ahdistuksen tunteesi ja käytät erilaisia menetelmiä käsitelläksesi näitä tunteita. Tällä tavalla lapsesi tulee myös todennäköisemmin matkimaan samoja positiivia käytösmalleja.  

Tämä opettaa lapsellesi sen, että on täysin normaalia tuntea olonsa joskus ahdistuneeksi ja että hän pystyy hallitsemaan tilanteen. Kun lapsesi ymmärtää tämän, tuntee hän olonsa myös rennommaksi ja turvallisemmaksi ja uskaltaa tutkia ja leikkiä rohkeasti ympärillään olevassa maailmassa.

Lapsen kasvattamiseen kuuluu myös paljon sen opettamista, miten lapsi voi käsitellä sellaisia asioita, joita hän ei välttämättä näe. Näytä lapsellesi, että irrationaalisten pelkojen kohtaaminen ja niiden voittaminen on paljon toimivampi keino kuin pakeneminen tai jatkuvassa pelossa eläminen.