Aggression hallinta leikin avulla

Aivan kuten aikuisenkin, myös lapsen tunteet voivat heittelehtiä vuoristoradan tavoin. Toisinaan aggressio, suuttumus ja turhautuneisuus virtaavat, ja näinä hetkinä vanhempien täytyy auttaa lasta hallitsemaan tunteitaan. Tänään annamme vinkkejä siihen, kuinka aggression hallinta helpottuu leikin avulla.

Miksi aggression hallinta on niin vaikeaa?

Tänä päivänä niin positiivisten kuin negatiivistenkin tunteiden – kuten turhautuneisuuden – näyttämistä suvaitaan länsimaisessa kulttuurissa entistä paremmin. Niin paljon positiivista kuin tässä onkin, joidenkin mukaan tämä näkyy myös vähentyneenä itsekurina ja itsekontrollina.

Lapsi oppii tarkkailemalla ympärillään olevien ihmisten, ja etenkin vanhempiensa, käytöstä. Tämän vuoksi aikuisten on ensiarvoisen tärkeää hallita omaa aggressiivista käytöstään ja näyttää lapselle hyvää esimerkkiä.

Asiantuntijat ovat sitä mieltä, että jos tällaista työtä ei tehdä lasten kanssa, vanhemmat eivät ainoastaan joudu nolostumaan lapsen saadessa kiukku- ja raivokohtauksia julkisilla paikoilla, vaan seuraukset voivat olla huomattavasti vakavammat. Pahimmillaan vanhemmat hidastavat omalla käytöksellään lapsen hermosoluissa tapahtuvia muutoksia, jotka vaikuttavat vakaan ja kypsän luonteen kehittymiseen.

Aggression hallinta leikin avulla

Leikin avulla päästään pidemmälle kuin moni kuvitteleekaan. Pelit ja leikit voivat olla hyvä ja hauska tapa muokata lapsen tunteita ja persoonallisuutta haluttuun suuntaan.

Vanhemmat voivat lapsen opettamiseksi demonstroida tilanteita, jotka imitoivat esimerkiksi sitä hetkeä, kun luokkatoveri ärsyttää koulussa tai asiat eivät etene lapsen haluamalla tavalla. Tämä on hyvä keino selvittää, miten lapsi reagoi, ja kykeneekö hän hallitsemaan raivoaan. Pyytämällä lasta kuvaamaan, kuinka hän reagoisi tietyssä tilanteessa, vanhemmat saavat kuvan siitä, kuinka lapsi kehittyy ja edistyy.

10 tapaa auttaa lasta itsehillinnän parantamisessa

1. Ensimmäinen ja tärkein työkalu, jonka voit antaa lapsellesi, on jo mainitsemamme vanhemman esimerkki. Ihmisen aivoissa epäillään olevat peilisoluja, jotka ovat liikkeisiin, ääniin, ilmeisiin ja eleisiin reagoivia hermosoluja. Näiden neuronien tehtävä on jäljitellä sitä, mitä toinen ihminen tekee ja miltä se tuntuu. Tämä tarkoittaa, että vanhemman reagoidessa asioihin rauhallisesti, myös lapsi toimii ja tuntee samoin.
2. Luo oma stressiä torjuva lelu lapsellesi. Lapsi voi luoda tällaisen itsekin, jotta hän voisi paremmin hallita raivoaan, ja kyseessä on ikään kuin stressiä torjuva pallo. Yhden pallon laittaminen toisen sisään ja näiden täyttäminen riisillä toimii hyvin, ja pallo voidaan kustomoida kirjoittamalla lapsen nimi siihen.
3. Voitte luoda lapsesi kanssa mahdollisuuksien ympyrän, jonka avulla raivoa on helpompi hallita. Esimerkiksi sellainen taulu toimii hyvin, jossa on useita eri vaihtoehtoja, jotka ovat mahdollisia silloin, kun hän pystyy hallitsemaan tunteitaan.
4. Tutkimusten mukaan veden tai hiekan koskettaminen voi olla rentouttavaa silloin, kun lapsi on vihainen. Siksi kannattaa valmistella astiallinen vettä, jotta lapsi voi laittaa sinne kätensä ja tehdä ympyröitä tai muita sellaisia kuvioita, jotka auttavat rentoutumaan.
5. Luo kuva, jossa on avainsanoja, ja laita se lapsen huoneeseen näkyville. Voit esimerkiksi tehdä liikennevalot, jotka kuvaavat jokaisen eri värin avulla tunteita: punainen (pysähdy ja ajattele, ennen kuin toimit); keltainen – (ole varovainen ja ajattele tekojesi seurauksia); vihreä – (liiku eteenpäin ja käyttäydy hyvin).
6. Laittakaa kotiinne tila, jossa lapsi voi viettää muutaman minuutin rauhoittuakseen. Tämä tila voi olla makuuhuone tai jokin muu sellainen paikka, joka on tarkoitettu erityisesti hänen rentoutumistaan varten.
7. Puhaltakaa kuplia ilmaan. Tämän menetelmän tarkoituksena, tai leikin, on auttaa lasta hallitsemaan hengitystään ja siten myös hallitsemaan raivoaan paremmin.
8. Kuunnelkaa rentouttavaa musiikkia. Tämä voi auttaa saamaan lapsen hyvälle tuulelle.
9. Hengityksen hallinta. Täyttämällä ja tyhjentämällä vatsansa, lapsesi voi paremmin hallita hengitystään, mikä sitten auttaa rentoutumaan.
10. Lukekaa tarinoita ja lastenkirjoja, joiden päähenkilöihin lapsi voi samaistua. Näin hän voi paremmin tunnistaa sen, kun hänen käytöksensä on ollut hyvää tai huonoa.