5 neuvoa stressittömään lapsuuteen - Äitiyden Ihme
 

5 neuvoa stressittömään lapsuuteen

5 neuvoa stressittömään lapsuuteen

Viimeisin päivitys: 16 joulukuuta, 2019

Valitettavasti myös lapset kokevat tänä päivänä yhä enemmän stressiä. Muiden ongelmien lisäksi stressi voi vaikuttaa lapsen persoonallisuuteen ja siihen, minkälaisena hän näkee itsensä. Tänään haluammekin jakaa viisi neuvoa stressittömään lapsuuteen.

Lapsen tukeminen hänen kasvaessaan ja se, että hänen annetaan elää rentoutuneena, ovat avainasioita, jotta hänestä kasvaa itsevarma aikuinen, joka pystyy kohtaamaan maailman omillaan.

5 neuvoa stressittömään lapsuuteen

Onnellisen lapsen näkeminen on jokaisen vanhemman unelma. Tämän tapahtumiseksi meidän tulee vanhempina ymmärtää selkeästi se, kuinka lapsen persoonallisuus muovautuu siinä prosessissa, kun hän tutkii ympäristöään. Meidän tulee myös tarkkailla lapsemme reaktioita ympäristöä kohtaan, kun hän oppii ja löytää asioita.

Kun olemme tietoisia näistä asioista, pystymme helpommin määrittämään, mitä lapsi tarvitsee stressittömän lapsuuden kokemiseksi – sellaisen, joka on täynnä onnellisuutta ja jossa ei ole liikaa murheita.

Ota siis muistiin seuraavat viisi neuvoa ja valitse niistä ne, jotka parhaiten sopivat omaan vanhemmuuteesi ja tilanteeseenne.

1. Anna lapselle suojaa ja seuraa

Lapsen syntymästä lähtien sinun seurasi ja yhteys kanssasi ovat hyvin tehokkaita tekniikoita rentoutumisen edistämiseksi. Toisin sanoen suojelu ja seura toimivat lapsella tunne-elämän säätelijöinä.

Voit myös edistää tätä halaamalla, suukottamalla ja huolehtimalla katsekontaktista lapsesi kanssa – toimi niin, että saat hänet tuntemaan itsensä rakastetuksi.

Rakkaus ja kiintymys tuottavat kehossa reaktioita, jotka auttavat vähentämään stressiä. Ne myös edistävät sitä, että lapsen olo on yleisesti ottaen hyvä. Stimuloi tätä kaikkea antamalla lapsesi olla vuorovaikutuksessa monenlaisten ihmisten kanssa.

Lapsen kasvun tulisi tapahtua sosiaalisten suhteiden kehittymisen kera. Lapsesi tulisi pystyä ilmaisemaan tunteitaan sedille, tädeille, isovanhemmille ja sisaruksille.

Näiden tilanteiden kautta lapsi pystyy luomaan suojaavan verkoston, joka auttaa häntä välttämään stressaavia ja turhauttavia tilanteita.

Se myös mahdollistaa sen, että lapsi kehittyy kestävämmäksi ja että hän saa kykyä päästä yli vaikeuksista ilman, että kärsii liiaksi niiden seurauksista.

5 neuvoa stressittömään lapsuuteen

2. Opeta lapselle rajojen asettamista

Se, että opetat lapsen tunnistamaan rajat ja kunnioittamaan niitä, on yksi parhaista kasvatusteoistasi. Se edistää sitä, että lapsi voi viettää stressittömän lapsuuden.

Tunnistamalla sen, kuinka pitkälle lapsi voi päästä sekä omat vahvuutensa ja oman uupumuksen tasonsa, lapsi pystyy paremmin välttämään ärtyneisyyttä, hermostuneisuutta ja turhautuneisuutta.

Kun jotakin ei voida saavuttaa, voit opettaa lapsellesi rentoutumistekniikoita, ja tässä tulee muutama esimerkki tällaisista:

  • Lämpimässä suihkussa käynti
  • Musiikin kuuntelu, kirjoittaminen, lukeminen, television katsominen, piirtäminen, tanssiminen
  • Juokseminen, kävely tai pyöräily
  • Koiran kävelyttäminen

Antamalla lapsellesi työkalut, joita tarvitaan rentoutumiseen, psytyt auttamaan häntä kanavoimaan hyvällä tavalla ne turhautumiset, joita päivittäinen elämä tuo.

3. Näytä lapselle, mitä empatia on

Yksi ensimmäisistä asioista. jotka vanhemmat unohtavat, on se, että he itsekin ovat olleet lapsia. Jotta voisit edistää lapsesi rentoutuneisuutta, on tärkeää, että kaikki häntä ympäröivät ihmiset ymmärtävät, miltä tuntuu olla lapsi.

Meidän tulee oppia näkemään asiat lapsen näkökulmasta. Tämä tarkoittaa sitä, että meidän tulee lopettaa heidän saavutustensa, turhautumistensa ja löydöstensä arvottomana pitäminen.

Jos et pysty katsomaan asioita lapsesi näkökulmasta, hän tulee alkamaan näkemään omat ongelmansa epäoleellisina. Tämä vaikutus koskee etenkin niitä ihmisiä, joilta lapsi odottaa hyväksyntää ja tukea.

Onnellinen lapsuus

4. Vältä liikaa suojelemista

Ylisuojellut lapset eivät kehity itsenäisiksi. Heidän on myös vaikeaa osoittaa omia saavutuksiaan.

Siksi meidän tulee stimuloida lastemme kykyjä asettamalla eräät normit ja järkevät säännöt, jotka voivat olla joustavia silloin, kun on tarpeen.

Jos käytämme tällaista asennetta, pystymme auttamaan lasta olemaan itsevarma ja optimistinen ihminen. Hän tulee näkemään ongelmat haasteina, joiden kautta hän voi oppia olemaan parempi ihminen.

Jotta voisimme tarjota lapselle rentoutuneen lapsuuden, on hyvin tärkeää, että jokainen, joka lapsen elämässä on mukana, ymmärtää, miltä tuntuu olla lapsi.

5. Muista stressin haitalliset seuraukset

Jos et anna lapsellesi ympäristöä, jossa rentoutuneen lapsuuden viettäminen on mahdollista, hänelle voi kehittyä paljon stressiä. Tämän stressin seuraukset ovat monenlaisia:

  • Psykologiset ja neuroogiset häiriöt
  • Suurempi riski ahdistuneisuudesta, joka voi johtaa esimerkiksi huumeidenkäyttöön ja sairauksiin, kuten skitsofreniaan
  • Sairauksien kehittyminen, kuten liikalihavuus, korkea verenpaine, diabetes, hengitysteiden sairaudet ja autoimmuniteetin häiriöt

Tiivistyksenä voimme todeta, että rentoutuneen lapsuuden viettäneistä lapsista tulee onnellisia aikuisia. Jotta voisit edistää tällaista kokemusta omalla lapsellasi, yritä itse viettää stressitön raskaus. Vältä myös hyvin stressaavia tilanteita, vietä rauhallista elämää ja urheile.

Lisäksi kannattaisi ottaa lapsesi mukaan omiin aktiviteetteihisi. Halaa häntä päivittäin ja kerro, kuinka paljon rakastat. Anna lapsellesi varmuutta, jotta hän pystyisi olemaan mahdollisimman onnellinen.


Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.


    • Corraliza, J. A. y Collazo, S. (2011).“La naturaleza cercana como moderadora del estrés infantil”, Psicothema,Vol. 23, no 2, págs. 221-226.
    • Orlandini A. (1999). El estrés, qué es y cómo evitarlo.México: FCE.
    • Pérez, V. M. O. (1912). El estrés en la infancia: estudio de una muestra de escolares de la zona sur de Madrid capital. Revista Iberoamericana de Educación, (59/2). http://revistarayuela.ednica.org.mx/sites/default/files/5305Mnez-Otero.pdf
    • Trianes, M. V. (2002). Estrés en la infancia. Madrid: Narcea.
    • Trianes Torres, M. V., Mena, M. J. B., Fernández-Baena, F. J., Escobar Espejo, M., & Maldonado Montero, E. F. (2012). Evaluación y tratamiento del estrés cotidiano en la infancia. Papeles del psicólogo, 33(1).
    • Vega Valero, C. Z., González Betanzos, F., Anguiano Serrano, S., Nava Quiroz, C., & Soria Trujano, R. (2009). Habilidades sociales y estrés infantil. Journal of Behavior, Health & Social Issues, 1(1).

Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.