4 harjoitusta parantamaan lapsen kirjallista ilmaisua
Luku- ja kirjoitustaito ovat yksiä monimutkaisimmista kyvyistä, joita ihminen omaksuu elämänsä aikana. Näitä kognitiivisia kykyjä varten täytyy kehittää muun muassa visuaalista ja motorista koordinaatiota, tarkkaavuutta, suunnitelmallisuutta, kieliopin hallintaa ja kielen ääntämistä. Lapsen kirjallista ilmaisua kannattaakin alkaa harjoittaa jo aikaisessa vaiheessa.
On hyvä muistaa, että ei ole ainoastaan koulun vastuulla opettaa lapselle perustaitoja, kuten kirjoittamista. Myös vanhempien kannattaa tukea lapsen oppimista kotona, ja tähän avuksi voidaan ottaa esimerkiksi seuraavat neljä harjoitusta.
4 harjoitusta parantamaan lapsen kirjallista ilmaisua
Lapsen kirjallista ilmaisua kannattaa harjoittaa hauskalla ja dynaamisella tavalla, niin kuin kyse olisi eräänlaisesta pelistä. Lapsen olisi hyvä nähdä tämänkaltaiset harjoitukset tapana viettää aikaa perheen kesken ja viihdyttävänä tekemisenä. Lapsen ei tulisi nähdä tällaisia harjoituksia velvollisuuksina, jotka hänen tulisi suorittaa. Harjoitusten tulee olla siis sellaisia, joiden tekemisestä lapsi nauttii ja jotka edistävät lapsen mielikuvitusta ja luovuutta. Nämä kriteerit täyttävät harjoitukset esittelemme seuraavaksi.
“Kirjoittaminen on hauskinta, mitä voi tehdä itsekseen.”
– Terry Pratchett
1. Tarinan jatkaminen
Yksi hyvä harjoitus, joka kehittää sekä lapsen lukemista että kirjoittamista, on sellainen jossa lapsen tulee jatkaa tarinaa ja kirjoittaa sille lopetus. Tätä varten voit valita jonkin sadun tai tarinan, joka kotoasi löytyy, ja lukea sen lapselle ainoastaan puoleen väliin saakka. Lapsi saa sitten itse keksiä, miten tarina päättyy. Myös internetistä löytyy tähän tarkoitukseen olevia tarinoita, joita voi ladata tietokoneelle.
2. Reseptien kirjoittaminen
Yksi hyvä vaihtoehto parantamaan lapsen kirjallista ilmaisua kotona, on reseptin laatiminen ja sen mukaisen ruokalajin valmistaminen yhdessä perheen kesken. Lapsen tulee reseptissä kuvata tarkalleen kaikki tarvittavat vaiheet, välineet sekä raaka-aineet. Tämä harjoitus on todella motivoiva lapselle, sillä hän näkee kuinka sen tekemisestä on käytännön hyötyä.
3. Tarinan keksiminen sanoista tai piirroksista
Lapsen kirjallista ilmaisua voi harjoittaa myös pelin avulla, jossa sanotaan ääneen erilaisia sanoja, joista luodaan tarina. Lapsi saa luoda tarinalla aloituksen, konfliktin sekä sen päätöksen vapaalla, selkeällä ja yksityiskohtaisella tavalla. Toinen tapa tehdä samanlainen harjoitus on tehdä se tarinankerrontanoppaa avuksi käyttäen. Tällaisia noppia on saatavilla erilaisista kaupoista. Nopassa on erilaisia piirroksia, joista lapsi voi itse muodostaa tarinan.
4. Tarinan kirjoittaminen kuvasta
Viimeisessä harjoituksessamme voit etsiä internetistä jonkin hyvin yksityiskohtaisen kuvan tai hyödyntää jotakin kotoasi löytyvää piirrosta tai valokuvaa. Sen perusteella, mitä lapsi kuvassa näkee, hän kirjoittaa siitä tarinan.
Kirjallisen ilmaisun tärkeys
Tämän päivän yhteiskunnassa on tärkeää osata kirjoittaa ja siten ilmaista omia ajatuksiaan. Tästä syystä on tärkeää, että lapsi alkaa harjoittaa tätä taitoa niin pian kuin mahdollista. Vuosien saatossa lapsi voi hioa ja parantaa tätä taitoa.
Vanhempien pitäisi kannustaa lastaan kirjoittamaan kotona, jotta lapsi oppii tämän taidon. Kyse ei ole ainoastaan artikkelissa esittelemiemme kaltaisten harjoitusten ja pelien tekemisestä, vaan myös esimerkin näyttämisestä, jossa vanhemmat omistavat kirjoittamiselle aikaa muutaman minuutin päivässä. Näin lapsi saa nähdä, kun hänen roolimallinsa työstää tätä tärkeää taitoa. Kuten Abraham Lincoln aikoinaan totesi: “Kirjoittaminen on maailman paras keksintö.”
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Montealegre, R. y Forero, L. A. (2006). Desarrollo de la lectoescritura: adquisición y dominio. Acta Colombiana de Psicología, 9 (1), 25-40.
- Cassany, D. (1990). Enfoques didácticos para la enseñanza de la expresión escrita. Comunicación, lenguaje y educación, 2(6), 63-80.