Tiedätkö, mikä on Kassing-metodi?
Kaipaatko apua onnistuaksesi hyvin pulloruokinnassa? Tällä kertaa selitämme, mikä on niin kutsuttu Kassing-metodi, joka on erittäin hyödyllinen apu pienten lasten hoidossa silloin, kun pulloruokinta on ajankohtaista. Jatka lukemista ja saat tietää, mihin se auttaa ja kuinka sitä voidaan hyödyntää.
Mikä on Kassing-metodi?
Tämä metodi on tekniikka, joka on avuksi vauvan pulloruokinnassa. Sen tarkoituksena on antaa vauvalle sama kokemus kuin imetyksessä, vaikka maito tuleekin pullosta.
Metodin loi lääkäri nimeltä Dee Kassing jo useita vuosia sitten. Se keskittyy siihen, että pulloruokinnasta tehdään hyvin luonnollisen tuntuista vauvalle. Se, mikä tässä menetelmässä on erityisen oleellista, on vauvan stimuloiminen kiinnittymään, jotta pullo ei olisi este ruokinnalle.
Tämä menetelmä on täydellinen apu niille äideille, jotka aloittavat pullolla ja haluavat sitten rintaruokkia, jos maitoa tulee.
Muista, että vauvat jotka ovat tottuneita pulloruokintaan voivat kokea rintaruokintaan palaamisen hyvin vaikeana, ja asia voikin vaatia paljon työtä. Dee Kassing keksi tämän menetelmän juuri sen vuoksi, että kyseinen ongelma voitaisiin estää. Menetelmä koostuu sellaisten otteen ja imun olosuhteiden stimuloimisesta, jotka ovat läsnä äidin rinnan ollessa kyseessä.
Pulloon liittyvät erityispiirteet
Tosiasia on, että pulloruokintakin on erinomainen vaihtoehto. Mutta jos mieluummin haluat yhdistetyn ruokintamenetelmän, tämä metodi on tarpeellinen. On syytä pitää mielessä, että kun annat maitoa pullosta, eräät asiat ovat toisin.
Pullo vaatii hyviä hygieniatapoja sen käytön aikana. Muuten voi tuloksena olla bakeeritulehduksia, joten pullon pudistus on hyvin tärkeää.
Niihin hyötyihin, joita pullon käytöstä tulee, kuuluu se että on paljon helpompaa saada vauva ruokituksi. Hän ei joudu imemään ja näkemään vaivaa saadakseen sen määrän maitoa, jonka hän tarvitsee.
Jotta voisit käyttää Kassing-metodia apunasi, ota huomioon minkä tyyppistä tuttia aiot käyttää. Sen tulee olla täysin pyöreä (anatomisia tutteja tulisi välttää), ja valitse “hitaan virran tutteja”, joissa on kapea ja pehmeä perusta ja kahden sentin leveys.
Osta suora ja kaareton pullo. Tässä tulee muistaa, että suorat pullot tekevät maidon virtaamisesta hitaamman, mikä saa vauvan yrittämään imeä enemmän.
Kuten jo sanoimmekin, tutin tulee olla pyöreä, jotta se muistuttaa äidin nänniä niin paljon kuin mahdollista. Sen tulee myös olla pitkä, jotta se voi koskettaa sitä kohtaa, jossa kova ja pehmeä kitalaki kohtaavat, sillä samoin käy imetyksen aikana.
Tutin tulee, kuten jo sanoimmekin, olla hitaan virtauksen tarjoava, ja tällä tavalla vauvan täytyy yrittää kovempaa saadakseen maidon tulemaan – kuten hän tekisi äidin rinnankin kanssa. Kestää myös näin pidempään, että hän saa pullon juoduksi, ja tällä on hyötynsä, sillä vauvan ruoansulatus tulee näin olemaan parempaa.
Asento, jossa pulloa kannattaa antaa
Aivan yhtä tärkeää kuin tutti on se asento, jossa annat vauvallesi pulloa. Vauvan tulisi olla enemmänkin pystyssä istuva, ja pullon tulisi olla niin vaakasuorassa kuin vain mahdollista.
Tällä tavalla painovoiman vaikutus on vähäisempi. Sitten vauvan tulee imeä samalla tavalla kuin hän tekisi rinnan kohdalla. Tämä menettely hallitsee maidontulon nopeutta ja sitä määrää, jonka vauva saa suuhunsa.
Jota onnistuisit hyvin pullon antamisessa, on suositeltavaa laittaa vauva 90 asteen kulmaan. Laita kätesi vauvan pään päälle ja kaulalle, ja toinen sitten pulloon kiinni. Muista aina pitää pulloa vaakasuorassa, jotta maito ei suoraan valu vauvan suuhun.
Lopuksi vielä sellainen asia, että jotkut imetyksen asiantuntijat suosittelevat juomista ruiskujen tai lusikoiden avulla pullon sijasta. Tämä ei kuitenkaan ole se kaikkein paras valinta, mutta jos joudut tekemään näin, muista että paras tapa on juuri Kassing-metodin avulla.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Kassing, D. (2002). Bottle-feeding as a tool to reinforce breastfeeding. Journal of Human Lactation, 18(1), 56-60. https://www.bfar.org/bottlefeeding.pdf