Merkkejä siitä, että pitää soittaa lastenlääkärille välittömästi
Ensikertalaisena äitinä toisinaan pienetkin asiat voivat laittaa hälytyskellot soimaan, ja vierailuja lastenlääkärille kertyy useita. Tottakai siinä tilanteessa, että jokin huolettaa, ensimmäinen asia joka kannattaa tehdä on soittaa lastenlääkärille ja varmistaa, että vauvasi voi hyvin.
Tänään haluamme kuitenkin puhua tietyistä merkeistä, jotka kaikkien äitien tulisi tuntea. Jos huomaat näitä merkkejä vauvassasi, pitäisi soittaa lastenlääkärille välittömästi.
Vauvalla on hyvin kylmät kädet ja jalat
Jos vauvasi jalat ja kädet tuntuvat kylmiltä, kannattaa asettaa käsi vauvan vatsan päälle ja tunnustella lämpötilaa. Jos vatsa on lämmin ja vaaleanpunainen, ei ole mitään hätää.
Vauvan verenkiertojärjestelmä on vielä kehitysvaiheessa, minkä takia sen veri ohjautuu useammin tärkeisiin elimiin ja rakenteisiin, sillä siellä sitä tarvitaan eniten. Tämän takia vauvojen kädet ja jalat ovat viimeiset paikat, jotka saavat hyvin verta.
Voi mennä jopa kolmekin kuukautta ennen kuin vauvan verenkierto on täysin sopeutunut kohdun ulkopuoliseen elämään. Tänä aikana on tavallista, että pikkuisella on normaalia kylmemmät kädet ja jalat. Kun vauvasi alkaa liikkua enemmän, sen verenkierto alkaa parantua. Mene käymään lastenlääkärissä, jos vauvan huulet ovat violetit etkä saa vauvaa lämpenemään.
Vaipassa on verta
Samat äitiyshormonit, jotka voivat aiheuttaa tulehduksen kiveksissä ja huulissa voivat myös aiheuttaa verisen nesteen erittymistä vauvan emättimestä. Älä huolestu, jos näet pienen veritahran vauvasi vaipoissa sen ensimmäisten elinviikkojen aikana.
Tyttövauvoilla nämä pikkukuukautiset kestävät vain muutaman päivän ajan. Toisinaan verta saattaa olla tiivistyneenä virtsan seassa, joka näyttää tummemmalta. Jos veri on kuitenkin kirkkaan punaista tai sitä on paljon, sinun tulee soittaa lastenlääkärille saman tien.
Huulissa on paukamia
Monille vastasyntyneille kehittyy paukama tai rakkula huliin. Tämä johtuu siitä, että ne imevät tuttipulloa tai rintaa niin paljon.
Joissain tapauksissa paukama saattaa myös olla peräisin peukalon imemisestä kohdussa ja synnytyksen jälkeen.
Kyseisen lapsen huuliin kehittyvän paukaman tai rakkulan pitäisi hävitä lyhyessä ajassa. Jos se ei kuitenkaan häviä, voit kysyä lääkäriltäsi parhaat keinot sen parantamiseen.
Ripuli
Kun alle kolme kuukautta vanhoilla vauvoilla on ripuli, ne saattavat olla vaarassa kärsiä nestehukasta, mikä voi olla hengenvaarallista. On siis hyvin tärkeää, että menet vauvasi kanssa käymään lääkärissä niin pian kuin mahdollista, jos vauvallasi on ripuli. Sinun pitää kuitenkin osata sanoa, onko kyseessä oikeasti ripuli vai ei.
Rintaruokittujen vauvojen uloste on usein nestemäistä ja sinapinkeltaista. Äidinmaidon korvikkeella ruokitut vauvat saattavat ulostaa useammin, ja ulosteen väri voi olla hieman tummempaa, mutta tässäkin tapauksessa uloste on usein nestemäistä tai pehmeää.
On olemassa vastasyntyneitä, jotka ulostavat kaksitoista kertaa päivässä, kun taas toiset vain muutaman kerran viikossa. Tärkeintä on kuitenkin se, että vauvasi paino kasvaa eikä sillä ole kipuja vatsassa tai turvotusta.
Toisinaan voi olla vaikeaa erottaa tavallinen suolen toiminta ripulin aiheuttamasta ulostamisesta. Näin on varsinkin, jos imetät vauvaasi.
Usein vauvat, joita imetetään, ulostavat jokaisen ruokintakerran jälkeen. On parempi tutustua vauvaan hyvin, jotta tietäisit, mikä on normaalia vauvalle ja mikä ei (ulostuskerrat, koostumus, määrä, jne…). Ja jos jokin muuttuu, kannattaa käydä lääkärissä.
Vaikket huomaisikaan näitä merkkejä vauvassasi, mutta huomaat että jokin ei ole normaalisti ja mietit lääkärissä käyntiä, on parempi hoitaa huolenaiheet alta pois ja ottaa asiasta selvää.
Jos olet sitä mieltä, että vauvasi itkee liikaa, sen iho on kuiva tai oudon värinen, se aivastelee liikaa tai hengittää oudosti…. Tai jos sinulla on mitä vaan muita huolia, soita lastenlääkärille, jotta voisit lakata stressaamasta.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Abu-Shaheen, A., AlFayyad, I., Riaz, M., Nofal, A., AlMatary, A., Khan, A., & Heena, H. (2019). Mothers’ and caregivers’ knowledge and experience of neonatal danger signs: a cross-sectional survey in Saudi Arabia. BioMed research international, 2019. https://www.hindawi.com/journals/bmri/2019/1750240/
- Bhavusaheb, T. B., Baburaj, M. D., & Kadam, P. D. (2022). Ankyloglossia and its management: A case series. International Journal of Applied Dental Sciences, 8(1). 351-358. https://www.oraljournal.com/archives/2022/8/1/F/8-1-70
- Cabañero, J. M. (2019). Deshidratación. Rehidratación oral y nuevas pautas de rehidratación parenteral. Servicio de urgencias. Hospital Infantil Universitario Niño Jesús, 98-105. https://www.pediatriaintegral.es/publicacion-2019-03/deshidratacion-rehidratacion-oral-y-nuevas-pautas-de-rehidratacion-parenteral/
- Escribá, A., Gil, R., & Del Río, R. (2010). Trastornos hemorrágicos en el recién nacido. Neonatología. Vol. 8 (2).64 – 72. https://www.elsevier.es/es-revista-anales-pediatria-continuada-51-articulo-trastornos-hemorragicos-el-recien-nacido-S1696281810700123
- Gómez, A. A. E. (2008). La fiebre en la edad pediátrica: pautas de actuación. Offarm: Farmacia y Sociedad, 27(1), 53-57. Disponible en: https://www.elsevier.es/es-revista-offarm-4-articulo-la-fiebre-edad-pediatrica-pautas-13114931
- Gómez, B., Fernandez-Uria, A., Benito, J., Lejarzegi, A., & Mintegi, S. (2021). Impact of the Step-by-Step on febrile infants. Archives of Disease in Childhood, 106(11), 1047-1049. Disponible en: https://journals.lww.com/pec-online/Abstract/2022/06000/Value_of_Temperature_for_Predicting_Invasive.16.aspx
- Ortega, B. Á. M., Rodríguez, Á. C., Núñez, D. S., Rodríguez, N. Y. M., Rodríguez, N. N., & Rey L. O. (2019). Estudio epidemiológico de las urgencias pediátricas en el Hospital Universitario Nuestra Señora de la Candelaria. Ene, 13(3). https://scielo.isciii.es/scielo.php?pid=S1988-348X2019000300002&script=sci_arttext&tlng=en
- Reginatto, F. P., & Silva, I. S. (2016). The main neonatal dermatological findings: a review. EMJ Dermatol., 4, 111-118. Disponible en: https://www.emjreviews.com/dermatology/article/the-main-neonatal-dermatological-findings-a-review/
- Romagosa Sánchez-Monge, I., Gómez Barrena, V., & Zaragozano, J. F. Factores de riesgo de recurrencia en niños con antecedentes de crisis convulsivas febriles. [Trabajo Fin de Master, Universidad de Zaragoza] https://zaguan.unizar.es/record/110982
- Sarria, G. J. A., Luaces C. C., Jiménez, F. X., Villamor O. A., Isla, P. M., & Guix C. E. M. (2019). Impacto de las consultas y triajes telefónicos pediátricos en el uso del servicio de urgencias hospitalario. Emergencias, 31(4). 257-260. https://diposit.ub.edu/dspace/handle/2445/157678
- Schettino, O., Franco, S. B., Julio, A. C., Mónica, Guerra P., Patricia, Aranda S., Elisa A., & Campos C., Laura. (2022). Recurring genital bleeding in an extreme premature infant. Andes pediatrica, 93(1), 93-98. Disponible en: https://europepmc.org/article/med/35856953