Kannattaako vauvaa kantaa koko ajan?
Vauvan kantaminen käsivarsilla on vanhemmille luonnollista, ja myös vauva tarvitsee tämän kaltaista läheisyyttä. Lähekkäin oleminen on yksi päätavoista, joilla vanhemman ja lapsen välinen side vahvistuu. Vauva haluaa olla sylissä kaiken aikaa siksi, että niin hän tuntee olonsa turvallisemmaksi.
Ongelmana on tietysti se, että vanhemmat eivät voi pitää lasta sylissään jatkuvasti. Mitä siis tehdä, jos lapsi haluaa olla kaiken aikaa sylissä, ja kannattaako edes vauvaa kantaa jatkuvasti?
Kuinka saan mitään tehtyä, jos kannan vauvaa jatkuvasti?
On selvää, että vauva tarvitsee huomiota, mutta miten vanhemmat – ja etenkin äiti – saavat mitään aikaan, jos lasta on pidettävä jatkuvasti sylissä? Helpoin ratkaisu on hyödyntää niitä hetkiä, jolloin vauva nukkuu. Näin kotityöt tai muut askareet saadaan suoritettua ongelmitta, mutta haittapuolena on se, että vanhempi haluaa todennäköisesti hyödyntää lapsen päiväunet lepäämällä myös itse.
Hyvä vaihtoehto on rintarepun tai kantoliinan hankkiminen. Sen avulla äidin tai isän kädet ovat vapaat, mutta vauva saa edelleen tarvitsemaansa läheisyyttä. Tällaista apuvälinettä ei kuitenkaan tule käyttää ruokaa valmistettaessa.
Missä vaiheessa vauvan on hyvä olla itsenäisempi?
Elämänsä ensimmäisten kuukausien aikana vauvan täytyy saada olla vanhempiensa lähellä tunteakseen olonsa rakastetuksi ja turvalliseksi. Ajan kuluessa on kuitenkin tärkeää opettaa lapsi hieman itsenäisemmäksi ja autonomisemmaksi.
Jos vauva on esimerkiksi 1-2 vuoden iässä, vanhemman ei kannatta rynnätä hoitamaan häntä heti, kun hän itkee. Muuten lapsi oppii voivansa hallita vanhempiaan itkulla. Tämä ei tietenkään tarkoita, että lapsi tulisi jättää huomiotta – hän tarvitsee edelleen suojaa ja huolenpitoa, mutta ylisuojelemista ja liiallisen riippuvuuden muodostumista kannattaa pyrkiä välttämään.
On haasteellista, jos vauva viihtyy vain sylissä, eikä esimerkiksi sängyssään, sitterissä tai vaunuissa, mutta ajan kanssa hän kasvaa kyllä itsenäisemmäksi.
Hyvä vaihtoehto on rintarepun tai kantoliinan hankkiminen. Sen avulla äidin tai isän kädet ovat vapaat, mutta vauva saa edelleen tarvitsemaansa läheisyyttä.
Älä luule, että vauva ei ymmärrä
Vauvat ja pienet lapset ovat älykkäitä ja useinkin ymmärtävät, mitä heille sanot ja opetat. Selitä vain yksinkertaisesti, että äiti tai isä on nyt kiireinen, ja että lapsen tulee olla kärsivällinen ja odottaa, että saat tehtäväsi tehtyä. Tai sano, että äiti on uupunut ja tarvitsee tauon.
Ehkä lapsesi ei kuuntele ensimmäisellä kerralla ja valittaa kovasti. Tämä johtuu siitä, että hänellä ei vielä ole itsehillintää. Älä kuitenkaan anna periksi. Opetat näin lapselle sen, että hänen tulee ajatella muitakin ihmisiä ja ettei hänen tule aina olemaan huomion keskipisteenä. Tämä ei tarkoita, että sinun olisi syytä olla tyly lapselle. Voit opettaa, että hän voi tuntea olonsa turvalliseksi, vaikka hän ei olekaan sinussa kiinni.
Nämä neuvot ovat tällöin avuksi:
- Varmista, että molemmat vanhemmat hoitavat vauvaa.
- Kutsu luotettavia ihmisiä kotiinne leikkimään vauvan kanssa.
- Anna lapselle värikkäitä ja äänekkäitä leluja, jotta hän oppii pitämään niiden kanssa hauskaa itsekseen.
- Anna vauvalle hedelmän pala tai muu herkku, jotta hän rauhoittuu hetkeksi.
- Anna vauvan liikkua kotona – kunhan ympäristö on varmistettu hänelle turvalliseksi.
Mitä jos vauva haluaa olla sylissä kävelyiden aikana?
Lapset rakastavat ulkona olemista. He pitävät siitä, että he ovat vapaita oppimaan ja tutkimaan ympäristöään. Jos vauvasi haluaa olla sylissäsi, kun käytte kävelyllä, tällöin on varmaankin kyse väsymyksestä.
Siksi kannattaisi aina suunnitella ulkoilut hyvin. Jos et näin tee, lapsi tulee luultavasti niin väsyneeksi, että joudut kantamaan häntä sylissäsi pitkään. Lopulta olet tietysti itse aivan yhtä väsynyt.
Tässä on muutama hyvä neuvo:
- Ennen kuin lähdette ulos, pakkaa mukaan tarpeeksi vettä ja juomaa reppuun. Näin pystyt antamaan lapsellesi enemmän energiaa leikkeihin.
- Ota mukaan leluja tai tavaroita, kuten esimerkiksi pallo, jotta lapsi olisi viihdytetty ulkosalla.
- Jos hän ei vielä kävele, ota vaunut. Ne ovat hyödyksi myös niille lapsille, jotka ovat jo oppineet hiukan kävelemistä – jos lapsi uupuu, hän voi levätä, ja näin pystyt tuomaan hänet kotiin vaivatta.
Viimeisenä sellainen asia, että jos pikkuinen haluaa olla sylissäsi kaiken aikaa, hän luultavasti tarvitsee tätä. Anna siis kaikki hänen tarvitsemansa rakkaus, ja sitten pikkuhiljaa opeta lapsesi itsenäisemmäksi.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Alamán Gallego, L., & Puig Comas, N. (2019) Revisión Bibliográfica: Riesgos y Beneficios del Colecho para el Recién Nacido. https://zaguan.unizar.es/record/85815
- Dawson, G., Ashman, S. B., & Carver, L. J. (2000). The role of early experience in shaping behavioral and brain development and its implications for social policy. Development and psychopathology, 12(4), 695-712. https://www.researchgate.net/publication/12129242_The_Role_of_Early_Experience_in_Shaping_Behavioral_and_Brain_Development_and_Its_Implications_for_Social_Policy
- García, P. S. (2011). El vínculo afectivo de apego: investigación y desarrollo. Acción psicológica, 8(2), 5-7. https://www.redalyc.org/pdf/3440/344030766001.pdf
- Godall, T. (2016). Movimiento libre y entornos óptimos. Reflexiones a partir de un estudio con bebés. RELAdEI, La Pedagogía Pikler-Lóczy de Educación Infantil, 5.3., 79-90. Mongráfico Pikler-Löczy. https://www.piklerloczy.org/sites/default/files/documentos/teresa_godall_movimiento_libre_y_entornos_optimos._reflexiones_a_partir_de_un_estudio_con_bebes.pdf
- Guijarro, E. M. (2013). Lactancia materna y revolución, o la teta como insumisión biocultural: calostro, cuerpo y cuidado. Dilemata, (11), 169-206. https://dialnet.unirioja.es/servlet/articulo?codigo=4195869
- Harvard Women’s Health Watch. (2010). The health beneficts of strong relationships. https://www.health.harvard.edu/newsletter_article/the-health-benefits-of-strong-relationships
- Maldonado, M., Lecannelier, F., & Lartigue, T. (2008). Aspectos evolutivos de la relación madre-bebé. Perinatología y reproducción humana, 22(1), 15-25. https://www.medigraphic.com/pdfs/inper/ip-2008/ip081d.pdf
- Murillo, O. G. EFECTOS PSICOLÓGICOS DERIVADOS DEL COLECHO EN EL DESARROLLO DEL NIÑO. PARA UN ANÁLISIS CRÍTICO DEL CONCEPTO DE POSCOLONIALIDAD, 4213.