Sano kyllä imetykselle - imetyksen hyödyt - Äitiyden Ihme
 

Sano kyllä imetykselle - imetyksen hyödyt

Sano kyllä imetykselle - imetyksen hyödyt

Viimeisin päivitys: 19 syyskuuta, 2018

Vauvan kannalta ei ole olemassa parempaa ruokintavaihtoehtoa kuin imetys, joka alkaa jo lapsen ensimmäisten elintuntien aikana. Tämä on todistettu, tieteellinen fakta. Täysimetys kuuden ensimmäisen elinkuukauden ajan, tarjoaa lapselle kaikki hänen tarvitsemansa ravinto- ja vasta-aineet. Imetyksen hyödyt ovat siis kiistattomat.

Ihmiskeho on ihmeellinen kokonaisuus; äiti voi tyydyttää lapsen näläntunteen välittömästi imettämällä häntä. Imetys on paitsi käytännöllistä, myös tieteellisesti todistetusti hyödyllistä sekä lapsen että äidin kannalta.

Satojen tieteellisten tutkimusten tukemana, Maailman terveysjärjestö, WHO, voi varmuudella vahvistaa, että imetys vähentää imeväiskuolleisuutta, ja siitä on ihmiselle terveyshyötyjä aina aikuisuuteen asti. 

WHO suositteleekin täysimetystä ainoana ravinnonlähteenä lapsen kuuden ensimmäisen elinkuukauden ajan. Tämän ajan jälkeen suositellaan jatkettavan osittaisimetystä muun ravinnon lisänä lapsen toiseen ikävuoteen saakka. Saman ovat todenneet tuhannet lastenlääkärit sekä äidit ja isoäidit. On todella epätodennäköistä, että sekä tiede että kokemus osoittaisivat vääriä tuloksia.

Kun lasta ruokitaan täysimetyksellä ensimmäiset kuusi kuukautta, sekä WHO että UNICEF suosittelevat seuraavaa:

  • Aloita imetys vauvan ensimmäisen elintunnin aikana.
  • Tarjoa vauvalle ainoastaan rintamaitoa ensimmäisen puolen vuoden ajan. Älä anna vauvalle muuta ruokaa tai juomaa, ei edes vettä.
  • Imetä vauvaa aina, kun hän haluaa syödä – sekä päiväsaikaan että öisin.
  • Älä anna vauvalle tuttipulloa tai tuttia.
Imetyksen hyödyt

Imetyksen hyödyt äidille ja vauvalle

Imetys parantaa äidin terveyttä niin lyhyellä kuin pitkälläkin aikavälillä. Myös YK:n vuosituhattavoitteet sisältävät tämän ajatuksen. Tavoitteena on vähentää lapsikuolleisuutta ja parantaa äitien terveyttä. Monet maat ovat sitoutuneita näihin tavoitteisiin.

Imetyksen hyödyt eivät rajoitu pelkästään numeeriseen tietoon ja tieteellisiin todisteisiin. Imetyksen etuja ovat myös miellyttävät äidin ja lapsen väliset kahdenkeskiset hetket, jotka ovat täynnä rakkautta. Imetys vaatii hiljaista läsnäoloa sekä äidiltä että lapselta. 

Imetyshetki auttaa äitiä ja lasta vahvistamaan keskinäistä suhdettaan. Fyysinen kontakti on tärkeää vastasyntyneelle, sillä se saa lapsen tuntemaan olonsa turvalliseksi, lämpimäksi ja mukavaksi. Imettävät äidit kokevat olonsa itsevarmemmaksi sekä läheisemmäksi lapsensa kanssa.

Tulee kuitenkin ottaa huomioon, että pelkkä imetys itsessään ei takaa vahvaa sidettä äidin ja lapsen välillä. Myöskään imetyksen puuttuminen ei tarkoita sitä, etteikö lapsen ja äidin välinen suhde voisi olla vahva ja rakkaudentäyteinen.

Kun sekä lapsi että äiti nauttivat imetyshetkestä, vahvistuu lapsen ja äidin suhde positiivisella tavalla.

Imetys hyödyttää sekä lasta että äitiä

Rintamaito auttaa vauvaa välttymään seuraavilta vaivoilta:

  • korvatulehdus
  • vatsataudit
  • ripuli
  • hengitystiesairaudet
  • atooppinen ihottuma
  • astma
  • liikalihavuus
  • diabetes

Imetyksen tärkein ja näkyvin tehtävä on pitää vastasyntynyt hengissä ja terveenä. Imetetyillä lapsilla esiintyy vähemmän ripulia, hengitystiesairauksia, välikorvantulehdusta sekä muita tulehduksia kuin lapsilla, joita ei ole imetetty. Edellä mainittuihin sairauksiin myös kuolee vähemmän sellaisia lapsia, joita on imetetty.

-Amerikan terveysjärjestö PAHO-

Äidinmaito riittää ravinnoksi

Rintamaito eroaa korvikkeesta monella tapaa. Kolostrum, eli ensimaito, on kellertävää ja paksua maitoa, jota muodostuu jo raskauden aikana ja välittömästi synnytyksen jälkeen. Kun vauva nauttii kolostrumia, saa hän parhaan mahdollisen alun elämälleen.

Kolostrum sisältää kaikki vastasyntyneen tarvitsemat ravinto- ja vasta-aineet, jotka auttavat vauvaa kohtaamaan maailman.

Useimpien vauvojen vatsa sulattaa äidinmaitoa paremmin kuin korviketta. Vauvan vatsa sopeutuu viiveellä lehmänmaidosta valmistetun korvikkeen sisältämän proteiinin sulattamiseen.

Maidon määrästä ei kannata huolestua, sillä vaikka lapsi saisi vain pienen määrän kolostrumia jokaisen ruokailun yhteydessä, on se tarpeeksi. Vastasyntyneen mahalaukku on siis hyvin pieni. 

Yksi äitien yleisimmistä peloista ja huolista on vauvan syömän ja kuluttaman maidon määrä. Muista, että vastasyntyneen vatsalaukku on pieni, ja vauva syö juuri sen verran, että näläntunne tulee tyydytetyksi.

Lastenlääkärit ympäri maailman suosittelevat, että vauva saa rintamaitoa ainoaksi ravinnokseen ensimmäisen kuuden elinkuukautensa ajan.

Imetys ei ole aina ruusuilla tanssimista

WHO:n mukaan äitien tukeminen imetykseen liittyvissä asioissa on tärkeää. Imettäminen vaatii opettelua, ja monilla äideillä on vaikeuksia imetyksen alkutaipaleella. On yleistä, että imettäminen sattuu nänneihin, tai äiti pelkää, että vauva ei saa imettämällä tarpeeksi maitoa.

Imetyksen tueksi on perustettu imetysklinikoita, joista saa henkilökohtaista apua imetykseen liittyvissä asioissa. 

WHO:n ja UNICEF:n aloitteesta on perustettu jo yli 20 000 erilaista imetysklinikkaa ja -keskusta 152 maahan. Näistä keskuksista äidit saavat tukea ja ohjeita imetykseen liittyen.


Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.


  • Doare KL., Holder B., Bassett A., Pannaraj PS., Mother’s milk: a purposeful contribution to the development of the infant microbiota and immunity. Front Immunol, 2018.
  • Cacho NT., Lawrence RM., Innate immunity and breast milk. Front Immunol, 2017.

Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.