28 atsteekeilta peräisin olevaa nimeä merkityksineen
Nahuatl on alkuperäiskansojen kieli, jolla on eniten puhujia Meksikossa; nykyään tätä kieltä osaa ja käyttää noin kaksi miljoonaa ihmistä. Tällä kielellä on merkittävä historia ja perinteet, ja se liittyy läheisesti luontoon. Itse asiassa useimmat atsteekeilta peräisin olevat nimet viittaavat eläimiin, kasveihin, taivaankappaleisiin, luonnonilmiöihin jne.
Haluatko tietää muutamia atsteekeilta peräisin olevia nimiä merkityksineen? Pane merkille alla oleva lista. Se voi olla erityisen kiinnostava Meksikossa asuville ihmisille tai niille, joilla on meksikolaiset juuret ja jotka haluavat lapsensa olevan ikuisesti yhteydessä tähän upeaan kulttuuriin.
28 atsteekeilta peräisin olevaa nimeä merkityksineen
Nämä 28 atsteekeilta peräisin olevaa nimeä on jaettu kahteen ryhmään: 14 tytöille ja 14 pojille. Ota käteen kynä ja paperia ja kirjoita suosikkinimesi muistiin!
14 atsteekkien inspiroimaa nimeä tytöille
- Auachtli: tämä atsteekeilta peräisin oleva kaunis nimi tarkoittaa kirjaimellisesti “kastetta”.
- Alotl: tämä atsteekeilta peräisin oleva tytönnimi viittaa araan, alkuperäiskansojen arvostettuun lintuun.
- Ameyal: tarkoittaa nahuatlin kielellä “lähdevettä”. Toinen muunnelma nimestä on Ameyalli.
- Aquetzalli: Tämä feminiinimuotoinen nimi tarkoittaa “arvokasta ja kirkasta vettä”.
- Cihuacoatl: tarkoittaa “käärmenaista”, eläintä, joka symboloi elämän alkua, hedelmällisyyttä ja terveyttä.
- Citlali: tämä on nahuatlin kielessä tapa sanoa “tähti”. Se voidaan kirjoittaa myös muotoon Citlalí, Citlalin tai Xitlali.
- Donaji: tarkoittaa “suurta sielua” ja on kunnianosoitus atsteekkien mytologian samannimiselle prinsessalle.
- Izel: meksikolaista alkuperää oleva nimi, jonka merkitys on “ainutlaatuinen”.
- Malli: tämä on epätavallinen nimi, mutta sillä on erittäin kaunis merkitys: “puutarhan kukka”.
- Metztli: tällä nimellä naisten ja kuun jumalatarta kutsutaan meksikolaisessa mytologiassa. Muita nimen muunnelmia ovat Meztli, Metzti ja Metzi.
- Nelli: tämä on atsteekeilta peräisin oleva nimi, ja se tarkoittaa “totuutta”.
- Quetzalli: nimen merkitys on “arvokas”, ja se viittaa erittäin arvokkaaseen Keski-Amerikan metsissä elävään lintuun.
- Tonalli: viittaa atsteekkien päivän, energian ja lämmön jumalattareen, mikä tekee siitä erinomaisen nimen tyttärelle.
- Xanat: tämä on erittäin suloinen ja omaperäinen nimi, koska sen kirjaimellinen merkitys on “vaniljankukka”, mauste, jota atsteekit palvovat sen monien hyödyllisten terveysominaisuuksien vuoksi.
14 atsteekeilta peräisin olevaa nimeä pojille
- Atl: tämä on atsteekeilta peräisin oleva miehen nimi, joka tarkoittaa nahuatlin kielellä “vettä”.
- Cipactli: nimi tarkoittaa “kaimaania”, joka on erittäin arvokas eläin atsteekkien kulttuurissa.
- Cuauhtzin: tarkoittaa nahuatlin kielellä “kunnioitettua kotkaa”, meksikolaiselle kulttuurille erittäin tärkeää eläintä.
- Ehécatl: atsteekkien kulttuurissa tämä nimi viittaa tuulen jumalaan.
- Ikal: nimi tarkoittaa “henkeä” ja se on osoitus atsteekkien kulttuurin yhteydestä esi-isiinsä.
- Iztacoyotl: tarkoittaa “valkoista kojoottia”, atsteekkien kunnioittamaa eläintä.
- Itzmin: tämä on nahuatlin kielellä tapa sanoa “ukkonen”.
- Mixtli: tämä nimi voidaan kääntää “pilveksi”.
- Ollin: nahuatlin kielessä tämä nimi tarkoittaa kirjaimellisesti “liikettä” tai “ikuista liikettä”.
- Painalli: meksikolaisen mytologian mukaan painanit olivat Painal-jumalan lähettiläitä, joista tämä nimi juontaa juurensa. Sen merkitys on “sanansaattaja”, “nopeajalkainen” tai “nopea juoksija”.
- Semeel: tämä on erittäin suosittu atsteekeilta peräisin oleva nimi pojille ja se tarkoittaa “metsää”.
- Tlaneci: tämä atsteekeilta peräisin oleva nimi merkitsee “aamunkoittoa”.
- Tooko: tarkoittaa nahuatlin kielellä “tiikeriä”.
- Yoali: tarkoittaa nahuatlin kielellä “yötä”. Se voidaan kirjoittaa myös muotoon Yoalli.
Miksi valita lapselle atsteekeilta peräisin oleva nimi?
On monia syitä olla ylpeä meksikolaisista juuristaan, ja yksi tapa näyttää se on antaa tulevalle lapselle atsteekeilta peräisin oleva nimi, joka edustaa Meksikon kulttuuria, historiaa ja perinteitä. Näin pienokaisesi pysyy juurtuneena kansaansa syntymästään lähtien ja tietää oman alkuperänsä.
“Kansa, jolla ei ole tietoa historiastaan, alkuperästään ja kulttuuristaan, on kuin puu ilman juuria. “
-Marcus Garvey-
Toinen ehdoton syy antaa vastasyntyneelle vauvalle nahuatlin kielestä peräisin oleva nimi on se, että kyseinen kieli tarkoittaa kirjaimellisesti “kieltä, jolla on selkeä tai miellyttävä sointu”. Tällaisia ovat myös siitä lähtöisin olevat nimet, jotka ovat lisäksi raikkaita ja omaperäisiä.
Oletko jo valinnut tulevalle lapsellesi nimen? Kerro meille kommenteissa!
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Alatorre Reyes, D. (2020). El rito para acceder al rango de tecuhtli entre los tlaxcaltecas. Desacatos, 62, 114. https://doi.org/10.29340/62.2203
- Cárdenas, M., & Sebastián, J. (2021). Historia del derecho colombiano para principiantes. https://repository.usta.edu.co/handle/11634/36835
- Castañeda de la Paz, M. (2009). Itzcóatl y los instrumentos de su poder. Estudios De Cultura Náhuatl, 36. Recuperado a partir de https://nahuatl.historicas.unam.mx/index.php/ecn/article/view/9295
- Del Castillo, B. D. A., & Diaz Del Castillo, B. (2012). Historia verdadera de la Conquista de la Nueva Espana. Gale, Sabin Americana.
- García Loaeza, P., & Kauffmann, L. (2017). Las transformaciones de Nezahualcóyotl en la obra de Fernando de Alva Ixtlilxóchitl: dos perspectivas. Estudios De Cultura Náhuatl, 53, 175–203. Recuperado a partir de https://nahuatl.historicas.unam.mx/index.php/ecn/article/view/77827
- Lebeuf, A. (2019). Mixteca genealogies . Dynastic history? Mythology? or cosmology? The case of Lord 8-Deer. Estudios Latinoamericanos, 38, 81–89. https://doi.org/10.36447/estudios2018.v38.art4
- López Austin, A., & López Luján, L. (2004). El Templo Mayor de Tenochtitlán, el Tonacatépetl y el mito del robo del maíz. Estudios y Fuentes Del Arte En México, 74, 403–455. https://biblat.unam.mx/es/revista/estudios-y-fuentes-del-arte-en-mexico/articulo/el-templo-mayor-de-tenochtitlan-el-tonacatepetl-y-el-mito-del-robo-del-maiz-acercarse-y-mirar-homenaje-a-beatriz-de-la-fuente
- Pugliese, F. (2021). Nuevas reflexiones sobre el proceso de fusión de los dioses mexicas: Chalchiuhtlicue, un estudio de caso. Estudios De Cultura Náhuatl, 62, 143–186. Recuperado a partir de https://nahuatl.historicas.unam.mx/index.php/ecn/article/view/77998
- Romero Galván, José Rubén. (2014). Paleografía y traducción del segundo capítulo del libro X del Códice florentino. Estudios de cultura náhuatl, 48, 411-421. Recuperado en 19 de noviembre de 2022, de http://www.scielo.org.mx/scielo.php?script=sci_arttext&pid=S0071-16752014000200011&lng=es&tlng=es.
- Salazar, S. (2016). El gran libro de los nombres para tu bebé. Guía ilustrada de nombres para niño y niña. Barcelona: Planeta.