9 yleistä kysymystä imetyksestä

2.3.2019

Imetys on monelle äidille haaste, ja näin on etenkin ensisynnyttäjien kohdalla. Osa ongelmaa on se, että imetykseen liittyy paljon myyttejä ja uskomuksia. Vaikka tänä päivänä aiheesta onkin tarjolla paljon tietoa, moni asia voi epäilyttää ja huolestuttaa tuoretta äitiä. Tänään listaamme 9 yleistä kysymystä imetyksestä ja selkeytämme muutamia imettämiseen liittyviä uskomuksia ja epäselvyyksiä.

Useimmat naiset pystyvät imettämään lastaan. On epätavallista, että äiti ei voi imettää, ja useimmat ongelmat voidaan ratkaista asiantuntijan avulla. On myös monia keskuksia ja ryhmiä, joiden tarkoituksena on juurikin imettävien äitien tukeminen.

Yksi tavallisimmista huolista imetykseen liittyen on se, tuottaako äidin keho tarpeeksi maitoa lapsen tarpeisiin. Monet tuoreet äidit miettivät myös sitä, saako lapsi maidosta kaikki tarvitsemansa ravinteet. On fakta, että harjoituksen avulla tekniikka ja maidon eritys paranevat ajan kuluessa, ja parasta, mitä äiti voi tehdä, on rentoutua.

9 yleistä kysymystä imetyksestä

1. Mikä on oikea aika alkaa imettää vauvaa?

Vastaus on välittömästi. Luonnollisinta on, että äiti asettaa vauvan rinnalleen heti tämän syliinsä saadessaan.

Maidonnousu alkaa 2-5 vuorokautta istukan syntymän jälkeen, mutta rinnan imeminen stimuloi prosessia. Raskauden aikana ja synnytyksen jälkeisinä päivinä erittyvä ensimaito, eli kolostrum, sisältää lapsen kehityksen kannalta välttämättömiä aineita.

2. Kuinka varmistetaan, että äidin keho tuottaa tarpeeksi maitoa?

Vauva toimii maidontuotannon lisääjänä imemisensä ansiosta. Siksi on tärkeää ensimmäisten päivien aikana antaa pienen imeä silloin, kun hän haluaa.

Kiinnitä tarkkaa huomiota tekniikkaan ja varmista, että vauva on rintaan päin. Jos vauva imee vain nänniäsi, auta häntä avaamaan suu suuremmaksi, jotta koko nännipiha on hänen suusssaan.  

Viimeiseksi vielä sellainen neuuvo, että vauvan huulten tulisi olla ulospäin kääntyneinä.

9 yleistä kysymystä imetyksestä

3. Kuinka paljon maitoa vauvan täytyy juoda?

Anna vauvan juoda, kunnes hän on kylläinen. Ihanteellista olisi, että vauva tyhjentää yhden rinnan ennen kuin siirtyy seuraavaan.

Syy tähän on se, että maito, joka ensiksi tulee rinnasta, on vetisempää ja sokerisempaa. Siinä on kovasti tarvittuja kaloreita, ja se pitää vauvan kosteutettuna.

Sitten tulee maitoa, jossa on enemmän rasvaa ja joka edistää pienen painonnousua. Molemmat maitotyypit ovat tärkeitä vauvallesi.

Usein äidit miettivät, kuinka kauan vauvan tulisi imeä kerralla. Ensimmäisinä päivinä pikkuisen tulisi saada rintaa aina halutessaan ja niin kauan kuin hän haluaa.

Tämä auttaa stimuloimaan maidontuotantoa, ja seuraavien kuukausien aikana lapsi alkaa imeä säännöllisemmin.

4. Täytyykö imetys lopettaa, jos rintoihin sattuu?

On normaalia, että äidillä on aluksi kipua ja halkeilua rintojen ihossa. Nännit vuotavat verta harvoin, ja tämä ei ole haitaksi vauvalle (vaikka hän saattaakin pulauttaa maidon).

Jos nännit vuotavat verta, on syytä korjata vauvan imemisen tekniikkaa – pyydä tähän tarvittaessa asiantuntijan apua.

Ensimmäisinä päivinä, kun maitoa alkaa tulla, saatat kokea kipua ja turvotusta rinnoissasi. Ne voivat myös olla hyvin lämpimät. Tämä on normaalia, ja tilannetta voidaan helpottaa lämpimällä suihkulla ja rintojen hieronnalla.

Jos turvotus ja kipu eivät lakkaa, tai jos niitä ilmenee myöhemmin uudelleen, kysy asiasta lääkäriltä, jotta voit sulkea pois laskuista rintatuleduksen.

5. Voiko äiti pumpata maitoa ja ruokkia lasta pullolla?

Vauvan ensimmäisten päivien aikana kannattaisi jättää pullot ja tutit syrjään. 

Vastasyntynyt opettelee tällöin imemään, ja nämä välineet voivat aiheuttaa sekaannusta niiden muodon ja koostumuksen vuoksi.

Jos sinusta tuntuu, että rintasi ovat liian täynnä, parasta olisi antaa vauvan imeä. Jos tämä ei ole mahdollista, voit pumpata liian maidon ja pakastaa sen myöhempää käyttöä varten. Näin saat maitoa esimerkiksi sitä varten, jos menet kohta takaisin töihin.

6. Vaikuttaako rintakumin käyttö imetykseen?

Aiemmin oli tavalllista, että äidillä oli sisäänpäin kääntyneiden tai matalien nännien tapauksessa nännikumit. Nämä ominaisuudet eivät kuitenkaan vaikuta ollenkaan naisen kykyyn imettää.

Kun vauva imee rintaa, hän tulee löytämään keinon saada tarvitsemansa ravinto.

7. Vaikuttavatko rintaimplantit imetykseen?

Tämä on myöskin tavallinen kysymys nykyisin. Rintojen suurennusleikkaus ei vaikuta rintarauhasiin, jotka vastaavat rintamaidon tuotannosta.

Lisäksi ei ole mitään todisteita siitä, että rintaimplantit vaikuttaisivat rintamaitoon tai sen tuotantoon.

9 yleistä kysymystä imetyksestä

8. Mitä ruokavaliota imettävän naisen tulee noudattaa?

Kultainen sääntö tässä on, että kaikki naisen ruoansulatukselle vaikea ravinto on ongelmallista myös vauvalle.

Jotkut ruoat aiheuttavat vauvalle ilmavaivoja, ja siten hänella voi olla vatsakipua. Siksi naisen on parasta vähentää maitotuotteiden, viljojen ja jalostettujen jauhojen nauttimista.

9. Täytyykö vauvan saada rintamaidon lisäksi myös vettä?

Vauva, joka saa halutessaan rintamaitoa, saa siitä kaiken tarvitsemansa nesteytyksen. Yleisesti ottaen vauvan ei tulisi juoda vettä ennen kuuden kuukauden ikää.

Tämän jälkeen lastenlääkäri voi määrittää, milloin on hyvä aloittaa veden ja muiden ruokien kuin rintamaidon antaminen.