Kirje lasteni isälle: Tästä kaikesta jäät paitsi

Tarkistanut ja hyväksynyt: psykologi Elena Sanz Martín.

Kirjoittanut Macarena Esperanza Marina

Viimeisin päivitys: 21 joulukuuta, 2022

Jäät paitsi isyydestä ja kaikista sen mukanaan tuomista upeista kokemuksista. Kaikki ne hetket, jotka tekevät isänä olemisesta kokemisen arvoisen kokemuksen, menevät sinulta ohi.

Lapsuuden taika on ohikiitävää ja se valuu sormien läpi kuin hiekka. Kun parhaat jakamamme hetket ja arvokkaimmat muistomme ovat poissa, niitä ei saa koskaan takaisin.

Olen pahoillani siitä, että lastemme lumo ja viattomuus jää sinulta näkemättä. Minua surettaa, että heidän rakkautensa ja ilonsa valuu hukkaan, kun sinä sivuutat olankohauksella arvokkaimman lahjan, jonka elämä olisi voinut meille antaa.

Ymmärrän tyhjyyden katseessasi, sillä tiedän mitä sydämestäsi puuttuu. Kykenemättömänä täyttämään velvollisuutesi kahden riehakkaan pienokaisen isänä, vietät iltasi mieluummin ulkona juomassa ja päiväsi toipuen sen seurauksista. Ja kaiken aikaa, universumin totuudet olivat täällä, kotona. Sinä jäät paitsi isyydestä.

Jäät paitsi paljosta

Minä jatkoin eteenpäin, aivan kuten elämä on minua opettanut. Heidän vuoksi, enkeleideni. Hymyilin sinulle, toivotin sinulle sydämeni pohjasta kaikkea hyvää, lastemme vuoksi.

Teeskentelin, etten olisi huomannut mitä eroamme seuraavina päivinä tapahtui. Suojasin itseäni kivulta ja suojasin lapsiamme sinun huonolta esimerkiltäsi. Olet niin lapsellinen, että et osaa arvostaa elämän sinulle antamia lahjoja.

Sinun olisi pitänyt olla mies. Sinun olisi pitänyt olla joku, jota lapset voisivat katsoa ylöspäin ja kunnioittaa. Roolimalli, esimerkki ja vastuullinen henkilö heidän elämässään.

Sinun olisi pitänyt olla paikalla, kun he tarvitsivat sinua. Mutta sinä epäonnistuit, ja siitä huolimatta, he rakastavat sinua kaikella sydämellään. He ajattelevat sinua ja odottavat sinua – turhaan.

Täällä päivämme ovat täynnä puhdasta, syvää, ehdotonta rakkautta. Ne ovat täynnä värejä ja niitä sävyttää lasten heleiden äänien harmonia.

Tunnit vierivät, kun leikimme ja pelaamme, laulamme lauluja ja halailemme ja kerromme typeriä vitsejä, tehden muistoja, jotka kestävät koko elämän.

En syytä sinua, säälin sinua

En syytä sinua, säälin sinua. En myöskään vihaa sinua. Ainoat asioita, joita tunnet, ovat suru ja katumus.

Tietysti toivon, että asiat voisivat olla toisen lailla. Se todella satuttaa minua, kun näen sinut tuollaisena, jääden paitsi elämän parhaista asioista. Mutta olen jo päästänyt sinusta irti.

Aika parantaa, mutta se ei pyyhkiydy pois tai vaihda suuntaa. Sinä voit yrittää jatkaa menetettyä ajan korvaamista, ja minä jatkan sitä, että nautin jokaisesta sekunnista, jonka saan viettää heidän vierellään.

Makaa vaan kenen tahansa kanssa haluat, milloin vaan haluat. Minä olen se onnekas, joka saa nukkua lähekkäin pienokaisteni kanssa.

Jatka vaan korkealentoisen elämän tutkimista ja krapulan parannuskeinojen etsimistä. Minä opetan lapsistani taiteilijoita, tai lääkäreitä, tai mitä tahansa, mitä he voivatkaan haluta.

Voit kehuskella käyväsi ulkona joka ilta uuden naisen kanssa, mutta minä vaalin rakkautta, joka tulee kestämään läpi koko elämän.

Jatka vaan sen tekemistä, mitä olet aina tehnytkin: tekosyiden keksimistä sillä aikaa, kun minä luon muistoja. Olisit ällikällä lyöty, kun näkisit miten paljon lapset ovat oppineet, kuinka paljon he ovat kasvaneet ja miten älykkäitä he ovat. Minulle se ei ole mikään yllätys – saan nähdä sitä joka päivä.

Olen ollut opettamassa heille tärkeitä opetuksia ja vahvistamassa heidän arvojaan. En ole varma tietäisitkö sinä edes miten se tehdään. Olen pahoillani, että sinua yllättää nähdä heidän pienet huomion- ja uskollisuuden osoitukset.

Minulle ne eivät tule yllätyksenä. Tiedän kuinka läheisiä he ovat ja kuinka suloisia he osaavat olla. Minun vahvuuteni, ja minun heikkouteni. He rakastavat minua juuri niin paljon kuin minä rakastan heitä.

Jäät paitsi isyydestä

Niin kauan, kun jatkat itsekkäästi elämistäsi, laittaen aina itsesi etusijalle, sinä jäät paitsi isyydestä ja kaikista ihmeistä, joita se tuo mukanaan.

Näen nyt, että tämä rooli oli aivan liian paljon sinulle. Loppujen lopuksi, isänä olo ei ole vain biologinen toiminto. Se on kokopäiväinen työ, ilon ja onnellisuuden lähde.

Ja nyt lapset, joita väität rakastavasi, erkanevat sinusta. Sinä et tiedä mitä he haluavat, tai mistä he ovat kiinnostuneet.

Sinulla ei ole mitään käsitystä heidän unelmista ja peloista, heidän saavutuksista ja epäonnistumisista, heidän ärtymyksistä tai ponnisteluista, tai mitkä ovat heidät lempiruokia, lauluja, kirjoja tai leluja.

Et tiedä mitä he ovat oppineet tekemään, tai missä he ovat hyviä. Et ole ikinä mukana, kun heillä on harjoituksia tai pelejä.

Mutta ainakin tiedän, että tulen itse olemaan aina paikalla kannustamassa heitä. He etsivät minun kasvoni katsomosta saadakseen itselleen vahvistuksen siitä, että kaikki on hyvin.

En syytä sinua. Olit vain pieni eksynyt poika, joka yritti ja epäonnistui opettamaan heitä olemaan herrasmiehiä. Sinulla ei ole mitään periaatteita, joten miten voisit opettaa heitä tunnistamaan hyvän ja pahan.

Jäät paitsi roolista, jota et ikinä pystynyt ottamaan vastaan. En ole sinulle vihainen, sillä ymmärrän, että et ikinä oikeasti ollut kykeneväinen muuttumaan.

Totuus on se, että sinä päivänä, kun lapseni syntyivät, maailman muuttui kertaheitolla. Sinun maailmasi kuitenkin pysyi ennallaan. Sinun päiväsi ja yösi eivät muuttuneet.

Minun vihani on nyt laantunut, ja voin ainoastaan sääliä sinua. Sinä jäät paitsi isyydestä, sillä aikaa, kun minä täällä nautin jokaisesta sekunnista lasten kanssa, joita rakastan koko sydämestäni.