Voiko astmaa sairastava lapsi harrastaa liikuntaa?

Fyysinen aktiivisuus voi auttaa astmaa sairastavaa lasta oppimaan hyvän hengitystekniikan, ja näin liikunta voi auttaa astmaatikon oloa.

Voiko astmaa sairastava lapsi harrastaa liikuntaa? Tämä on hyvin yleinen kysymys perheissä, joissa on astmaatikkolapsi. Moni astmaa sairastava lapsi haluaa kokeilla erilaisia urheilulajeja, mutta vanhemmat eivät aina ole varmoja, onko liikunnan harrastaminen lapselle turvallista.

Astmaa sairastavaa lasta ei kannata estää urheilemasta. Kunhan lapsen lääkitys on kunnossa, astma ei rajoita toimintakykyä tai liikkumista, ja liikuntaa itse asiassa suositellaan jokaiselle astmaatikolle. Liikunta parantaa keuhkojen toimintakykyä, vähentää rasitusperäisiä hengitystieoireita ja yhdistettynä tehokkaaseen lääkehoitoon estää sairauden etenemistä. Kunnon noustessa lapsen hengittäminen helpottuu ja on entistä vaivattomampaa myös voimakkaassa ponnistuksessa.

Aivan kuten kenen tahansa kohdalla, liikunta tukee myös astmaatikon fyysistä ja henkistä hyvinvointia ja auttaa normaalin painon ylläpitämisessä. Liikunta parantaa itsetuntoa ja itseluottamusta, ja ryhmässä harrastettu liikunta opettaa lapselle tiimityöskentelyä ja tärkeitä sosiaalisia taitoja.

Mikä on astma?

Astma on krooninen keuhkoputkien limakalvojen tulehdussairaus, johon liittyy keuhkoputkien supistelutaipumusta. Sen tyypillisiä oireita ovat yskä, hengenahdistus, hengityksen vinkuna ja lisääntynyt limaneritys. Lapsilla lisäksi kasvu voi hidastua, ja he saattavat tuntea väsymystä ja sen vuoksi vetäytyä liikunnasta ja leikeistä.

Rasitusastma on astman tyyppi, jossa oireet esiintyvät lähinnä rasituksessa tai välittömästi sen jälkeen. Tämänkään tyyppinen astma ei estä lasta harrastamasta liikuntaa, vaan itse asiassa liikunnan tiedetään hyödyttävän monia potilaita. Lajin valinnassa tulee kuitenkin ottaa lapsen sairaus huomioon, minkä lisäksi liikunta kannattaa ajoittaa ja sijoittaa niin, että pölyn, siitepölyn, liikenteen päästöjen, pakkasen ja muiden ärsykkeiden pääsy hengitysteihin on mahdollisimman vähäistä.

Lapsen täytyy myös osata itse tarkkailla omaa oloaan, minkä lisäksi liikuntasuoritusta valvovan aikuisen tulee tietää lapsen tilasta ja osata toimia tilanteessa, jossa tämä tarvitsee apua.

Astmaa sairastaville lapsille sopivia lajeja

Astmasta tai muusta hengitysteihin vaikuttavasta vaivasta kärsivä lapsi voi harrastaa monia urheilulajeja ja fyysisiä aktiviteetteja. Aivan kuten muidenkin lasten kohdalla, oikea laji on se, josta lapsi pitää eniten.

Paineilmalaitteilla sukeltamisen lisäksi ei ole moniakaan urheilulajeja, joita astmaa sairastava lapsi ei voisi harrastaa. Toiset lajit aiheuttavat toisia helpommin astmakohtauksen, ja itselle sopiva laji löytyy usein vain kokeilemalla. Usein eniten ongelmia aiheuttavat lajit, joissa syke pysyy korkeana ja rasitus kovana pitkän aikaa, eikä mahdollisuutta kunnon lepoon ole. Tällaisia lajia ovat esimerkiksi koripallo, kiipeily, rugby, pyöräily ja jääkiekko.

Astmaatikolle tyypillisesti erittäin hyvin sopivia lajeja ovat esimerkiksi uiminen, jooga, rauhallinen pyöräily, vaellus, golf, voimistelu ja taistelulajit. Kaikissa näissä lajeissa tempo vaihtelee rasituksen ja levon välillä.

Jos lapsen astma ja lääkitys ovat tasapainossa, lapsi voi urheilla ilman erityistä lääkitystä. Joissain tapauksissa lapsi joutuu käyttämään avaavaa lääkettä noin 10 minuuttia ennen suoritusta tai suorituksen aikana. Yleisesti ottaen astmaatikot voivat elää täysin normaalia elämää ja osallistua samoihin aktiviteetteihin terveiden lasten kanssa.

Muutamia suosituksia urheileville astmaa sairastaville lapsille

• Lapsen kannattaa lämmitellä kevyesti noin 15 minuutin ajan ennen varsinaista urheilusuoritusta.
• Astmakohtauksen aikana fyysistä aktiivisuutta tulee välttää.
• Ilman täytyy kulkea vapaasti sekä lapsen nenän että suun kautta, mikä tarkoittaa ettei urheileminen kannata esimerkiksi tukkoisella nenällä.
• Lapsen kannattaa liikkua kohtalaisella tempolla, jotta hänen kehonsa sopeutuu liikkeeseen ja hengittämiseen.

• Jos mahdollista, kylmiä ja kuivia sekä pölyisiä ja saasteisia ympäristöjä kannattaa välttää. Myöskään tupakansavulle altistuminen ei tee hyvää.
• Liian kovatempoista ja pitkäkestoista liikuntaa kannattaa välttää, etenkin, jos lapsi ei ole fyysisesti hyvässä kunnossa, eikä ole tottunut kovaan rasitukseen.
• On tärkeää, että lapsen astmaa seurataan säännöllisin kontrollitutkimuksin, jotta sairaus ja lääkitys ovat tasapainossa. Tarvittaessa lapsi voi käyttää avaavaa lääkettä ennen urheilusuoritusta tai sen aikana.

Astmaa sairastavat lapset voivat siis yleensä harrastaa liikuntaa siinä missä muutkin ikätoverinsa. On kuitenkin tärkeää, että opettajat ja valmentajat ovat tietoisia lapsen tilasta ja seuraavat tämän oloa ja jaksamista.

Kuten yllä mainitsimme, fyysisestä kunnosta huolehtiminen on paitsi tärkeää lapsen kasvulle ja kehitykselle, myös auttaa kontrolloimaan astmaa. Liikuntaa kannattaakin pitää yhtenä hoitomuotona, aivan kuten lääkitystäkin.