Terveysvaikutteiset elintarvikkeet lapsille
Funktionaaliset eli terveysvaikutteiset elintarvikkeet ovat tuotteita, joiden terveysvaikutus on osoitettu tieteellisesti. Jotta elintarviketta voidaan kutsua terveysvaikutteiseksi, sen täytyy edistää terveyttä, hyvinvointia tai pienentää sairastumisriskiä.
Terveysvaikutteiset elintarvikkeet lapsille
Terveysvaikutteinen elintarvike voi olla:
- Täysin luonnollinen, eli tuotteessa on luonnostaan muodostuneita terveysvaikutteisia ainesosia
- Elintarvike, josta on poistettu haitallinen ainesosa tai johon on lisätty hyödyllinen ainesosa
- Tuote, jonka yhden tai useamman komponentin luonne on muuttunut
- Elintarvike, jonka yhden tai useamman komponentin biosaatavuus on muuttunut
- Mikä tahansa yhdistelmä yllä mainituista vaihtoehdoista
Esimerkiksi maitohappobakteereja sisältävät maitotuotteet, ksylitolipurukumi ja kolesterolia alentava margariini ovat funktionaalisia elintarvikkeita. Tässä artikkelissa keskitymme probiootteihin ja prebiootteihin.
Probiootit ja prebiootit kuuluvat terveysvaikutteisiin tuotteisiin, ja ne ovat usein myös lasten ruokavalion osa. Niillä uskotaan olevan tasapainottava vaikutus ruoansulatuskanavan mikrobistoon ja positiivinen vaikutus yleiseen terveyteen. Synbiootti on probioottien ja prebioottien yhteisvaikutus, joka stimuloi tiettyjen bakteerien selektiivistä kasvua paksusuolessa.
Probiootit
Probiootit ovat eläviä mikrobeja, joiden uskotaan tasapainottavan ruoansulatuskanavan mikrobistoa ja vaikuttavan näin myönteisesti terveyteen. Probiootit liitetään tavallisesti hapanmaitotuotteisiin ja muihin hapatettuihin elintarvikkeisiin. Kaupoissa myydään nykyään esimerkiksi maitoa, piimää, mehuja, jogurtteja, juustoa ja marjakeittoja, joihin on lisätty probiootteja.
Probiootteina on käytetty erityisesti tiettyjä maitohappobakteereita ja Saccharomyces boulardii -hiivaa. Maitohappobakteerien hyötyjä ovat muun muassa seuraavat:
- Tasapainottavat suoliston mikrobistoa
- Pienentävät vastatautien riskiä ja lyhentävät ripulitautien kestoa
- Vähentävät lasten sairastavuutta ja vaikuttavat myönteisesti lasten suun terveyteen
- Taistelevat erilaisia taudinaiheuttajia vastaan
- Tuottavat immunojärjestelmää ohjailevia sytokiineja
Probioottihoidon tehoa on tutkittu myös muiden sairauksien hoidossa:
- Allergioiden ehkäisy ja hoito
- Atooppisen ekseeman ehkäisy ja hoito
- Tulehduksellisten suolistosairauksien hoito
Jogurtti
Jogurtti on maitotuote, joka valmistetaan maidosta hapattamalla käyttäen apuna maitohappobakteereja. Se on probioottien kaltaisten bakteerien luonnollinen lähde. Jogurtti on erinomainen tapa lisätä lapsen kalsiumin ja muiden ravintoaineiden saantia – etenkin, jos imeväisikäinen vauva tai vanhempi lapsi ei nauti tarpeeksi maitoa tai äidinmaidonkorviketta.
Prebiootit
Prebiootit ovat sulamattomia ruoan komponentteja, jotka edistävät yhden tai useamman bakteerikannan kasvua tai aktiivisuutta paksusuolessa. Sulamaton kuitu ruokkii suolistossa jo eläviä probiootteja ja auttaa niitä lisääntymään. Bakteerikannan tarkoituksena on, että muuttunut suolistofloora edistää terveyttä.
Teollisuudessa inuliini ja frukto-oligosakkaridit tulevat juurisikurista, mutta prebiootteja saadaan myös esimerkiksi kaurapuurosta, artisokasta, banaanista, sipulista, purjosta ja valkosipulista.
Frukto-oligosakkaridit ovat tärkeässä roolissa suoliston bakteeriflooran kehityksessä. Niiden käyminen paksusuolessa tuottaa lyhytketjuisia rasvahappoja kuten etikkahappoa, propionihappoa ja voihappoa:
- Ne ovat energianlähde kolonosyytille
- Parantavat kalsiumin, magnesiumin, sinkin ja raudan biosaatavuutta
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Ewaschuk, J. B., & Dieleman, L. A. (2006). Probiotics and prebiotics in chronic inflammatory bowel diseases. World journal of gastroenterology, 12(37), 5941–5950.
- Manual práctico de nutrición en pediatría. (2007) . Asociación española de pediatría.
- Moro, G., Minoli, I., Mosca, M., Fanaro, S., Jelinek, J., Stahl, B., & Boehm, G. (2002). Dosage-related bifidogenic effects of galacto-and fructooligosaccharides in formula-fed term infants. Journal of pediatric gastroenterology and nutrition, 34(3), 291-295.
- Oliveros Leal, L., & Moreno Villares, J. M. (n.d.). Prebióticos en fórmulas infantiles. Anales de Pediatría, Unidad Clínica del Hospital, 12.
- Vitoria Miñana I. (2006). Alimentos funcionales en pediatría. En:AEPap ed. Curso de Actualización Pediatría 2006. Madrid: Exlibris Ediciones; 2006. p. 111-7.
