Tavallisimmat lasten unihäiriöt ja niiden ehkäisy

Lasten unihäiriöt ovat kohtalaisen yleinen ongelma. Jos lapsi ei nuku kunnolla, kannattaa pyrkiä selvittämään, onko hänellä jokin tässä artikkelissa kuvaamistamme tavallisista häiriöistä.

Uni on äärimmäisen tärkeä asia kenelle tahansa, ja etenkin lapselle, sillä lepo edistää kasvua ja tervettä kehitystä. On siis syytä välttää kaikkea sellaista, joka saattaa vaikuttaa haitallisesti unen määrään ja laatuun. On tärkeää, että vanhemmat tunnistavat yleisimmät lasten unihäiriöt ja ymmärtävät niiden syyt.

Mitä tulee lasten uniongelmiin, vanhemmat huolestuvat usein pienimmästäkin vaivasta. Moni vanhempi myös pyrkii tarjoamaan lapselleen terveellisen ruokavalion, sopivia aktiviteetteja ja lääkärihoitoa nukkumisen edistämiseksi. Hyvän unen edistämiseksi on tärkeä olla tietoinen lasten tavallisimmista unihäiriöistä.

Tavallisimmat lasten unihäiriöt

Yleisimmät lasten uneen liittyvät ongelmat koskevat unta joko suoraan tai epäsuorasti:

• Unettomuus: Lapsi ei jostain syystä pysty nukkumaan kunnolla.
• Narkolepsia: Lapsi väsyy päivän aikana tai nukkuu pitkiä aikoja.
• Normaalista poikkeava käytös unen aikana: Näihin sisältyvät unissakävely, uniapnea, REM-unihäiriöt, painajaiset ja yölliset kauhukohtaukset.
• Uneen liittyvät huonot tottumukset: Biologisen vuorokausirytmin häiriintyminen tai huonot elintavat.

Lasten unihäiriöiden lääketieteelliset syyt

Eräät tavalliset lasten uniongelmat liittyvät sairauksiin, ja tavallisimmat tällaiset häiriöt ovat seuraavat:

• Allergiat: Nämä häiritsevät lapsen normaalia unirytmiä ja aiheuttavat epävakaata nukkumista.
• Kivut: Voimakas epämukavuus voi estää hyvää unta.
• Inkontinenssi: Tämä tarkoittaa virtsankarkailua unen aikana. Suositellaan lääkärissäkäyntiä, jos lapsi ei pysty hallitsemaan omaa rakkoaan 5-vuotiaaksi kasvettuaan. Tällöin ongelma voi liittyä johonkin sairauteen, kuten esimerkiksi diabetekseen.
• Muut sairaudet: Päänsäryt, astma, diabetes, happorefluksi, epilepsia tai pitkäaikaissairaudet voivat kaikki häiritä lapsen unta.
• Lääkkeet: Riippuen niiden koostumuksesta, lääkkeet voivat häiritä lapsen unta.

Kuinka monta tuntia unta lapsi tarvitsee?

Eri ikäiset ihmiset tarvitsevat eri määrän unta, ja vanhempien on tärkeä tietää, nukkuuko lapsi sopivan määrän omaan ikäänsä nähden. Nukuttujen tuntien ei tarvitse olla peräkkäisiä, vaan lapsi voi nukkua montaa pätkää vuorokauden aikana.

Luonnollisesti tietyissä tilanteissa nämä tarpeet vaihtelevat. Tärkeää on kunnioittaa nukkumistapoja ja -määriä parhaan kyvyn mukaan. Lasten tarvitsema unen määrä ikäryhmittäin on seuraava:

• 0-3 kuukauden ikäiset: 14-17 tuntia 
  
• 4-11 kuukauden ikäiset: 12-15 tuntia
• 1-2-vuotiaat: 11-14 tuntia
• 3-5-vuotiaat: 10-13 tuntia
• 6-13-vuotiaat: 9-11 tuntia
• 14-17-vuotiaat: 8-10 tuntia

Yleisten lasten unihäiriöiden ehkäisy

On eräitä asioita, joita vanhemmat voivat tehdä tavallisia uniongelmia lapsellaan välttääkseen. Seuraavat neuvot sopivat imetysvaiheesta aina esiteini-ikään:

• Älä totuta lasta olemaan riippuvainen jostakin tietystä asiasta unen suhteen. Esimerkkejä ovat tuttipullo ja tutti, ja tällaiset riippuvuudet saavat aikaan sen, että lapsi ei pysty nukahtamaan ilman kyseistä tuttua asiaa.
• Luo lapsellesi miellyttävä uniympäristö. Yöllä vanhempien kannattaisi viestiä turvallisuutta, jotta lapsi olisi rauhallinen nukkumaanmenon aikaan.
• Totuta hänet nukkumaan yksin. Kun lapsi nukkuu vanhempiensa kanssa, hän saattaa heräillä enemmän. Siksi tämä tapa tarvitsee jättää pois jo lapsen ollessa pieni.

• Auta lastasi muodostamaan päivittäinen unirutiini. Esimerkkejä hyvistä tottumuksista ovat pieni iltapala, hampaiden harjaaminen, pyjaman päälle laittaminen ja tarinan lukeminen. Voit myös laittaa päälle yöpöydän valon.
• Aseta jämäkkä nukkumaanmenoaika.
• Yritä rohkaista lasta nukahtamaan omin avuin.
• Yritä estää hyperaktiivista käytöstä illalla – älä siis anna lapsen pelata videopelejä, urheilla tai katsoa televisiota.

Kuinka toimia, jos lapselle kehittyy unihäiriö?

Eräitä suositeltuja apukeinoja ovat pitkien päiväunien kieltäminen, unta edistävien ruokien antaminen sekä sellaisen ravinnon välttäminen, jossa on sokeria tai kofeiinia. Kannattaisi myös viestiä lapselle turvallisuuden tunnetta edistävästi ja välttää antamasta niin paljon  juotavaa, että hän herää yöllä vessahätään.

On äärimmäisen tärkeää, että lapsi saa kunnolla lepoa oman kehityksensä vaiheen tarpeen mukaan. Kaiken tämän tulisi tapahtua rauhallisessa ympäristössä, jossa olosuhteet on tehty optimaalisiksi lapsen terveellisten unitottumusten edistämiseksi.

Jos epäilet lapsesi ongelmien johtuvan lääketieteellisistä syistä, tulisi tietenkin käydä lastenlääkärissä varmistamassa, ettei ole kyse mistään sairaudesta tai muusta vakavasta ongelmasta.