Vanhempien yleisiä virheitä, jotka voivat johtaa lasten hampaiden reikiintymiseen
Vanhemmat haluavat vain lastensa parasta. He tekevät kuitenkin usein tiettyjä virheitä, jotka voivat johtaa lasten hampaiden reikiintymiseen. Kerromme, miten voit välttää reikien syntymisen ja pitää hyvää huolta lapsesi suusta.
Vanhempien yleisiä virheitä, jotka voivat johtaa lasten hampaiden reikiintymiseen
Vanhemmilla ei aina ole riittävästi tietoa pitääkseen hyvää huolta lastensa hampaista. Toisinaan he eivät ole tietoisia haitoista, joita heidän päätöksensä voivat lasten hampaille aiheuttaa. Kerromme seuraavaksi viidestä yleisimmästä virheestä, jotta sinä voisit välttää ne.
1. Ensimmäisen hammastarkastuksen viivästyminen
Jotkut vanhemmat eivät vie lapsiaan hammaslääkäriin ennen kuin näiden hampaissa ilmenee kipua tai muita ongelmia. Toiset uskovat, että tarkastukset tulisi aloittaa vasta kun pysyvät hampaat ovat puhjenneet.
Hammaslääkärissä käyttämättä jättäminen varhaisessa iässä on kuitenkin yksi niistä vanhempien tekemistä virheistä, jotka voivat johtaa lasten hampaiden reikiintymiseen. Ensimmäinen hammastarkastus tulisi tehdä ennen ensimmäistä ikävuotta maitohampaiden puhjettua suuhun. Sen jälkeen hammaslääkärissä kannattaa käydä puolen vuoden välein seuraavista syistä:
- Tarkastuksissa voidaan pitää silmällä leuan kehitystä ja hampaiden puhkeamista.
- Hammaslääkäri voi havaita mahdolliset ongelmat ajoissa ja tehdä ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä. Hoidot ovat helpompia ja vähemmän invasiivisia, kun ne tehdään hyvissä ajoin.
- Helpottaa lapsen suhtautumista hammaslääkäriin. Luottamuksellisen suhteen rakentaminen ammattilaisen kanssa tekee käynneistä miellyttävämpiä kaikille osapuolille.
- Ammattilainen valistaa ja opettaa vanhempia lasten suunhoidosta.
2. Maitohampaista ei välitetä
Yksi yleinen vanhempien tekemä virhe, joka voi johtaa lasten hampaiden reikiintymiseen, on luulla, että maitohampaita ei tarvitse hoitaa. On totta, että maitohampaat pysyvät suussa vain hetken ja sitten putoavat. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että niillä ei olisi suussa mitään virkaa ja että ne eivät tarvitsisi hoitoa. Maitohampaiden ansiosta lapsi voi pureskella, puhua ja hymyillä normaalisti.
Lisäksi ne edistävät leuan oikeanlaista kasvua ja kasvojen muodon kehittymistä sekä pitävät tilaa ja ohjaavat pysyvien hampaiden puhkeamista. Jos maitohampaiden hoito laiminlyödään, niihin voi tulla reikiä tai muita tulehduksia. Nämä ongelmat eivät vaikuta ainoastaan lapsen elämänlaatuun, vaan myös muodostumassa oleviin pysyviin hampaisiin.
Kuinka maitohampaita hoidetaan?
Maitohampaita hoidetaan huolellisella, päivittäisellä puhdistuksella sekä terveellisellä ruokavaliolla. Lisäksi lasta tulee käyttää hammaslääkärissä säännöllisesti. Jos maitohampaat (tai pysyvät hampaat) ovat jo reikiintyneet, ne tulee hoitaa kuntoon. Reikiintyneiden hampaiden hoidattaminen hammaslääkärissä on ratkaisevan tärkeää hampaiden säilyttämiseksi, kunnes ne putoavat itsestään.
Reikiintyneet tai ennenaikaisesti puhjenneet maitohampaat voivat myöhemmin johtaa purentaongelmiin ja oikomishoidon tarpeeseen. Siksi näiden pienten, tilapäisten hampaiden hoitaminen auttaa välttämään haitat nyt ja vastaisuudessa.
3. Erittäin makeiden ruokien ja juomien tarjoaminen lapselle
Suussa olevat bakteerit käyttävät syömäämme sokeria kasvuun ja lisääntymiseen. Niiden aineenvaihdunnassa muodostuu happoja, jotka tuhoavat hammaskiillettä ja aiheuttavat hampaiden reikiintymistä. Liian sokerin antaminen lapsille on yksi vanhempien yleisistä virheistä, joka voi johtaa lasten hampaiden reikiintymiseen. Sokeria on runsaasti muun muassa karkissa, leivoksissa ja virvoitusjuomissa, joten niitä kannattaa välttää.
Yksi huomioitava tekijä on tuttipullon käyttö lapsen nukuttamisessa. Maitosokerin pitkäaikainen pysyminen hampaiden pinnoilla edistää niiden reikiintymistä. Myös tuttipullon sisällön makeuttaminen ja tutin kastaminen jossain makeassa altistavat reikiintymiselle.
4. Lasten annetaan harjata hampaansa itse
Lapset eivät pysty pesemään hampaitaan kunnolla itse. Motoristen taitojen puute, koordinaation puute ja tekniikan riittämätön osaaminen johtavat siihen, että moni kohta suussa jää puhdistamatta. Aikuisten tuleekin huolehtia lastensa suuhygieniasta, kunnes he osaavat tehdä sen itse 6-8 vuoden iässä. Tässä vaiheessa vanhempien tulee enää valvoa prosessia, jotta lapset saavat puhdistettua kaikki pinnat suussaan, kieli mukaan lukien. Lisäksi tulee käyttää hammaslankaa. Bakteeripeitteen poistaminen kielen pinnalta ja hammasväleistä auttaa ehkäisemään reikiintymistä.
5. Muun kuin fluorihammastahnan käyttö
Yksi vanhempien yleisimmistä virheistä, joka voi johtaa lasten hampaiden reikiintymiseen, on hammastahnassa olevan fluorin pelkääminen. Vanhempien on syytä tietää, että jos hammastahnaa käytetään oikein, fluori ei ole haitallista, vaan se auttaa ehkäisemään kariesta.
Fluori on luonnontuote, joka vahvistaa hammaskiillettä ja tekee siitä kestävämmän bakteerien muodostamia happoja vastaan. Lisäksi se auttaa vähentämään reikiä aiheuttavien bakteerien aineenvaihduntaa ja lisääntymistä.
Fluorihammastahnaa tulee laittaa hammasharjaan lapsen ikään sopiva määrä kyseisen mineraalin liikasaannin välttämiseksi.
Vanhempien tulee näyttää mallia
Monet vanhempien tekemät virheet voivat lisätä lasten hampaiden reikiintymisriskiä. Useimmiten virheet johtuvat tiedon puutteesta tai virheellisistä uskomuksista. Mutta on jotain muutakin, mikä voi edistää karieksen ilmaantumista lapsilla: vanhempien puutteellinen suuhygienia.
Vanhempien näyttämä esimerkki on merkittävä kannustin terveellisten elämäntapojen juurruttamisessa lapsiin. Omasta suuhygieniasta huolehtiminen, terveelliset ruokailutottumukset ja säännölliset hammastarkastukset ovat hyviä tapoja motivoida lapsia toimimaan samoin. Jos lapset näkevät, että vanhemmat itse eivät kiinnitä tarpeeksi huomiota suunsa hoitoon, he tuskin pitävät tärkeänä huolehtia omasta suustaankaan.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Cárdenas, S. D. LA SALUD BUCAL DEL BEBÉ EMPIEZA DESDE EL EMBARAZO. Facultad de Enfermería Programa de Enfermería Universidad de Cartagena, 12.
- Sánchez García, M. N. (2021). SALUD BUCAL Y ENFOQUE DE LA ATENCIÓN ODONTOLÓGICA EN BEBES.
- Espinoza Plúas, T. S. (2021). Diagnóstico pronóstico y prevención de caries de la infancia (Bachelor’s thesis).
- Minaya, M. D. C. P. (2018). La Importancia de curar los Dientes de Leche. Evidencias en Odontología Clínica, 3(2), 6-7.
- Vitoria Miñana, I. (2002). Flúor y prevención de la caries en la infancia. Actualización 2002. Revista Pediatría de Atención Primaria, 4(15), 463-494.
- Miñana, V. (2012). El flúor oral para la prevención de caries,¿ cómo, cuándo ya quién?. Form Act Pediatr Aten Prim, 5(2), 108-13.
- Bergara Chapilliquien, E. P. (2020). Dieta y caries dental (Bachelor’s thesis, Universidad de Guayaquil. Facultad Piloto de Odontología).
- Robalino-Tello, A. B., Collantes-Acuña, J. E., & Flores-Jara, M. G. (2021). Caries dental en la primera infancia asociada a alimentos cariogénicos: una revisión de literatura. Maestro y Sociedad, 177-187.
- Páez, C. A. V., Castillo, E. L. T., & Ávila, J. A. T. (2021). Higiene bucal como factor determinante en incidencia de caries dental niños de 6 a 12 años. ReciMundo, 5(1), 227-240.
- Zanini, M., Tenenbaum, A., & Azogui-Lévy, S. (2022). La caries dental, un problema de salud pública. EMC-Tratado de Medicina.
