Valkoinen kitalaki lapsella: syyt ja hoito
Lasten terveydestä huolehtiminen on vanhemmille iso haaste. Valkoinen kitalaki lapsella herättää vanhemmissa usein huolta, ja joskus tähän oireeseen liittyy myös epämukavuutta suussa. Tässä artikkelissa kerromme, mistä tässä ongelmassa on kyse ja miten sitä hoidetaan.
Valkoinen kitalaki lapsella
Valkoinen kitalaki lapsella johtuu hyvin yleisestä sieni-infektiosta, erityisesti alle puolivuotiailla vauvoilla. Tämä patologia tunnetaan nimellä suun kandidiaasi tai sammas.
Sen aiheuttaa Candida albicans -hiivasieni, joka elää eri puolilla kehoa, kuten ruoansulatuskanavassa ja suuontelossa. Lisäksi se pääsee helposti vauvan suuhun äidin syljen kautta tai synnytyksen aikana.
Tämän sienen läsnäolo suussa ei yleensä aiheuta ongelmia, sillä siellä olevat bakteerit ja immuunijärjestelmä pitävät suuontelon mikrobikasvuston tasapainossa.
Ongelmia syntyy, kun tämä tasapaino jostain syystä järkkyy ja kyseinen sieni pääsee lisääntymään liiallisesti. Tämä aiheuttaa sammasta.
Suun hiivasienitulehdus ei aiheuta valkoista peitettä ainoastaan kitalakeen, vaan myös muualle suun limakalvoille, kuten huuliin, poskiin ja kieleen. Joillakin vauvoilla sammas aiheuttaa epämukavuutta ruokinnan aikana.
Lisäksi sieni voi siirtyä imetettävän vauvan suusta äidin rintoihin. Tämä voi aiheuttaa epämukavuutta tai ongelmia imetyksen aikana.
Sammaksen oireet
Valkoinen kitalaki lapsella on yksi sammaksen tyypillisistä ilmenemismuodoista. Mutta kuten jo todettiin, sammasta voi olla muuallakin suussa.
Vaalea sammaspeite on helposti tunnistettavissa, sillä se näyttää hyytyneeltä maidolta tai jogurtilta. Lisäksi se ei irtoa pyyhittäessä, vaan pysyy kiinni limakalvossa.
Suun hiivasieni-infektioon voi liittyä muitakin merkkejä tai oireita:
- Syömisongelmat: Joillekin lapsille sammas aiheuttaa epämukavuutta ruokinnan aikana, varsinkin jos infektio on levinnyt nieluun.
- Ihon halkeilu: Jos hiivasienitulehdusta on suupielissä, ne voivat halkeilla ja haavautua.
- Vaippaihottuma: Kun hiivasientä on ruoansulatuskanavassa, se kulkeutuu ulosteen mukana. Tämä voi aiheuttaa ihoärsytystä vaippa-alueella.
- Verenvuoto: Vaalean peitteen raaputtaminen voi aiheuttaa verenvuotoa. Peitteisiin kajoamista tulee välttää.
- Dysfonia: Vaikeimmissa tapauksissa infektio saattaa levitä nieluun ja aiheuttaa lapselle afoniaa eli äänenkatoa. Tämä tulee ilmi lapsen itkiessä.
- Äidin rintojen vauriot: Jos vauvaa imetetään, sieni voi tarttua äidin rintoihin ja aiheuttaa nännien halkeilua tai arkuutta.
Valkoinen kitalaki lapsella: hoito
Kun huomaat lapsella sammakseen viittaavia oireita, on tärkeää ottaa heti yhteyttä lastenlääkäriin. Diagnoosin varmistuttua lääkäri kertoo hoitovaihtoehdoista.
Joskus sammas häviää itsestään muutamassa viikossa. Toisinaan tarvitaan sienilääkkeitä, kuten geelejä tai muita paikallisia tuotteita, suun peitteisiin.
Lisäksi seuraavat hygieniatoimenpiteet voivat auttaa:
- Steriloi tutit ja tuttipullot kunnolla.
- Puhdista nännit ja nännipihat jokaisen imetyskerran jälkeen.
- Vaihda rintasuojat usein.
- Pidä vauvan käyttämät esineet ja lelut puhtaina, erityisesti suuhun laitetut.
- Pyydä lapsen hoitajia pesemään käsiään tiuhaan ja puhdista myös vauvan kädet usein.
- Pese sienen kanssa kosketuksissa olleet vaatteet yli 50 °C:n pesuohjelmalla.
- Jos lypsät rintamaitoa, pidä se pakkasessa kulutukseen asti. Sienen saastuttama maito on heitettävä pois.
Jos kitalaen vaalea kate ei häviä muutaman viikon hoidolla tai se uusiutuu usein, on parasta käydä uudelleen lastenlääkärillä muiden terveysongelmien poissulkemiseksi.
Voinko jatkaa imetystä, jos lapsella on sammas?
Kuten jo todettiin, vauvan suusta sammas voi tarttua äidin rintaan ja päinvastoin. Tästä syystä sieni-infektion hoidon tulee koskea sekä äitiä että lasta. Sillä välin on tärkeää jatkaa imetystä.
Ihannetapauksessa imetetään vähemmän aikaa, mutta useammin. Imetys aloitetaan vähemmän kipeästä rinnasta, jotta maitoa virtaa kunnes infektio on poissa.
Rintojen pesu puhtaalla vedellä ja ilmakuivaus jokaisen imetyskerran jälkeen edistää paranemista. Jos nänneissä on halkeamia tai kipu on voimakasta, lääkäri voi suositella imetyksen kanssa yhteensopivaa lääkettä.
Suun hiivasienitulehdus on epämukava vaiva, joka edellyttää tiettyjä toimenpiteitä infektion taltuttamiseksi, mutta se ei ole syy luopua imetyksestä.
Vaivaa on helppo hoitaa. Jos siis epäilet lapsellasi sammasta, pyydä apua lääkäriltä.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Cabanillas, D., Pino Araya, C., Finocchi, A., Cañizares, S., Vargas, M. F., & Regairaz, L. (2021). Inmunodeficiencia común variable: manifestaciones clínicas iniciales. Ludovica Pediátrica, 24. https://digital.cic.gba.gob.ar/handle/11746/11128
- Ríos Barja, M. (2018). Conocimientos, actitudes y prácticas del personal de salud de los servicios públicos del municipio de Monteagudo departamento de Chuquisaca con relación a la salud bucal de los niños menores de 5 años (Master’s thesis, Sucre: Universidad Andina Simón Bolívar, Sede Central Sucre). http://repositorio.uasb.edu.bo:8080/handle/54000/794
- González, R. G., Molina, R. B., Rascón, A. N., & Burciaga, R. G. C. (2011). Frequent oral mucosal lesions in children and adolescents: A review of the literature. Revista de la Asociación Dental Mexicana, 68(1), 17-24. https://www.medigraphic.com/cgi-bin/new/resumenI.cgi?IDARTICULO=30781
- Ferreira, C. B., & Andrade, S. (2019). Mastite por Candida em lactante: um relato de caso. Revista Portuguesa de Medicina Geral e Familiar, 35(1), 52-56. https://rpmgf.pt/ojs/index.php/rpmgf/article/view/11907
- Soto Barrera, M. D. P. Prevalencia de patologías bucales en bebés atendidos en el programa de seguimiento del niño de alto riesgo del INMP durante el período enero 2016–diciembre 2017. https://repositorioacademico.upc.edu.pe/handle/10757/625855
- Quesada, J. N., & Córdoba, P. C. L. D. S. Dificultad en el establecimiento de la lactancia materna. https://algoritmos.aepap.org/algoritmo/78/dificultades-en-el-establecimiento-de-la-lactancia-materna
- Castillo-Martínez, N. A., Mouriño-Pérez, R. R., Cornejo-Bravo, J. M., & Gaitán-Cepeda, L. A. (2018). Factores relacionados a candidiasis oral en niños y adolescentes con VIH, caracterización de especies y susceptibilidad antifúngica. Revista chilena de infectología, 35(4), 377-385. https://www.scielo.cl/scielo.php?pid=S0716-10182018000400377&script=sci_arttext&tlng=en
- Arellano Lastra, K. J. (2019). Microbiota oral en recién nacidos por parto vaginal y cesárea en el Hospital Regional Hermilio Valdizán Huánuco 2018. http://repositorio.udh.edu.pe/handle/123456789/2099
- John´s Hopkins Hospital Staff. Muguet (candidiasis oral). John´s Hopkins Hospital Website. Consultado 30 de enero de 2022. https://www.hopkinsallchildrens.org/Patients-Families/Health-Library/HealthDocNew/Muguet-(candidiasis-oral)
- Velasco, L., Mendiola, G., & Pizano, D. (2013). Candidiasis oral en paciente pediátrico sano. Revisión bibliográfica. Revista Oral, 14(44), 956-964. https://www.medigraphic.com/cgi-bin/new/resumen.cgi?IDARTICULO=48169
- Pankhurst C. L. (2013). Candidiasis (oropharyngeal). BMJ clinical evidence, 2013, 1304. https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/24209593/
- Taylor, M., Brizuela, M., & Raja, A. (2023). Candidiasis oral. StatPearls Publishing. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/books/NBK545282/