ADHD:n ja autismin erot

Autismi ja tarkkaavaisuushäiriö ADHD voivat vaikuttaa tietyissä tilanteissa samanlaisilta. Tässä artikkelissa kerromme niiden eroista.

Tarkistanut ja hyväksynyt: psykologi Maria Fátima Seppi Vinuales.

Kirjoittanut Maria Fátima Seppi Vinuales

Viimeisin päivitys: 09 tammikuuta, 2024

ADHD:n ja autismin diagnoosin tekeminen voi olla erittäin vaikeaa. Ensinnäkin siksi, että se vaatii perusteellisen käyttäytymistutkimuksen, joka on erittäin monimutkainen erityisesti lasten tapauksessa. Tästä syystä on tärkeää tarkkailla heitä eri tilanteissa ja yhteyksissä pidemmällä aikavälillä. Toiseksi, koska monet oireet ja merkit ovat samat molempien häiriöiden välillä, yksiselitteisen vastauksen saaminen heti alkuun on monimutkaista. Tässä artikkelissa haluammekin tarkastella joitakin eroja ADHD:n ja autismin välillä.

Mikä on ADHD?

Aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö eli ADHD on hermoston kehitykseen liittyvä tila. Se ilmenee muun muassa organisoinnin, huomion, keskittymisen, suunnittelun ja impulssinhallinnan vajeena. ADHD:sta kärsivillä lapsilla saattaa esiintyä erilaisia käyttäytymismalleja, kuten seuraavia:

• Vaikeuksia suorittaa tehtäviä.
• Huono ajanhallinta.
• Äärimmäinen levottomuus.
• Toistuva unohtaminen.
• Impulsiiviset toimet.
• Vaikeus keskittyä.
• Itsehillinnän puute.

Mikä on autismi?

Autismikirjon häiriöt viittaavat joukkoon hermoston kehityshäiriöitä, jotka ilmenevät kielen ja kommunikoinnin, sosiaalisten taitojen ja ajattelun vaikeuksina. Myös autismikirjon häiriöistä kärsivillä lapsilla on usein stereotyyppistä käyttäytymistä ja rajoitetut kiinnostuksenkohteet.

Tunne tärkeimmät erot ADHD:n ja autismin välillä

Vaikka niillä voi olla joitakin yhteisiä piirteitä, ne ovat kaksi erilaista kehitysolosuhdetta. Ne esiintyvät kuitenkin usein samanaikaisesti.

Tässä ovat tärkeimmät erot. Jatka lukemista!

Kielivaikeudet

Autismikirjon häiriöissä ihmisillä voi olla häiriöitä kielen kehityksessä, niin kokonaisvaltaisessa kuin ilmaisukykyyn liittyvässäkin, sekä sosiaalisen kommunikoinnin puolella. Monet heistä pystyvät kommunikoimaan täysin, mutta toiset vain joitakin ajatuksiaan tai tarpeitaan, eikä heillä ole aina taitoja kommunikoida sujuvasti muiden kanssa. Tämä ei ole ADHD:lle ominaista tai tyypillistä.

Stereotypiat

Lapset, joilla on autismikirjon häiriö, tekevät usein toistuvia liikkeitä tai heillä on tic-oireita, jotka voivat vaihdella käsien taputtelusta ja jalkojen koputuksesta moneen muuhun. Vaikka ADHD-lapset ovat erittäin hyperkineettisiä, heillä ei yleensä ole stereotypioita.

Käyttäytymiskriisit

Häiritsevät käyttäytymiskriisit johtuvat yleensä vaikeuksista käsitellä aistiärsykkeitä, joita monilla pienillä autismikirjon häiriöstä kärsivillä lapsilla on. Esimerkiksi henkilöt, joilla on kuuloyliherkkyys, voivat ylikuormittua syntymäpäiväjuhlissa.

Sitä vastoin ADHD-lapsilla on taipumus kokea useammin purkauksia, jotka liittyvät yleensä turhautumiseen ja kyvyttömyyteen hallita impulsseja eivätkä ympäristön näkö-, kuulo- tai tuntoärsykkeitä.

Puutteet sosiaalisissa taidoissa

Vaikka molemmat sairaudet aiheuttavat vaikeuksia sosiaalisten taitojen suhteen, autistiset lapset eivät välttämättä osaa olla vuorovaikutuksessa muiden kanssa. He eivät pysty tulkitsemaan aikomuksiaan tai ennakoimaan niitä, mikä viime kädessä rajoittaa heidän kykyään olla yhteydessä ikätovereihinsa. Lisäksi nämä lapset välttävät usein katsekontaktia, mikä vaikeuttaa kommunikaatiota entisestään.

ADHD-lapsilla on impulsiivisuuteen liittyviä rajoituksia. Joskus he tekevät tai sanovat asioita ajattelematta impulssihallinnan puutteen vuoksi ja tunkeutuvat muiden ihmisten henkilökohtaiseen tilaan. He pystyvät kuitenkin aloittamaan vuorovaikutuksen ja pitämään keskustelua yllä.

Joustavuus muutosta kohtaan

Autismikirjon häiriöstä kärsivät lapset häiriintyvät rutiinien muutoksista ja voivat olla hyvinkin joustamattomia.

Sitä vastoin ADHD-lasten on vaikea omaksua tiettyjä rutiineja ja ylläpitää niitä suunnittelu- ja impulssinhallintaongelmien vuoksi.

Sinnikkyys

ADHD-lapsilla on vakavia vaikeuksia toiminnan aloittamisessa ja lopettamisessa, kun taas autistinen on lähes pakkomielteisesti omistautunut tavoitteidensa saavuttamiseen.

Kaksi keskeistä kohtaa, jotka osoittavat eron ADHD:n ja autismin välillä

Yhteenvetona voidaan sanoa, että kuten eräässä tutkimuksessa todettiin, ADHD:lla ja autismilla on monia eroja, mutta myös joitakin samankaltaisuuksia. Edellisen osalta sanottakoon:

• Kun analysoidaan toiminnanohjausta erikseen (niiden eri osissa), asiantuntijat ehdottavat, että ADHD:sta kärsivillä ihmisillä on estovaikeuksia. Toisaalta niillä, joilla on autismikirjon häiriö, on vaikeuksia suunnittelussa ja joustavuudessa.
• Tärkeimmät erot selitetään “mielen teorialla”, joka on kyky osoittaa tai tulkita muiden aikeita tai ajatuksia ilman sanojen käyttöä. Autismikirjon häiriöstä kärsivillä lapsilla on suurempia vaikeuksia “lukea muiden ajatuksia”, ja heillä on ensisijaisesti heikko sosiaalinen suuntautuminen, mikä taas ADHD-lapsilla on läsnä.

Tarkat diagnoosit ja riittävät apuvälineet

Oikean toimenpiteen kannalta on tärkeää saada oikea diagnoosi ajoissa. On tärkeää pystyä määrittämään, mikä häiriö lapsella on, jotta hänelle voidaan tarjota oikeanlaista apua ja tukea.

Jos sinusta tuntuu, että jokin ei mene lapsellasi toivotulla tavalla, on parasta neuvotella asiantuntijan kanssa mahdollisimman pikaisesti. Vain silloin voidaan tarjota sopivinta hoitoa.

Esimerkiksi, jos lapsella on diagnosoimaton ADHD, hänet leimataan usein huonotapaiseksi tai huonosti käyttäytyväksi. Tästä syystä stigma luodaan henkilöstä, jolla on häiriö ja joka tarvitsee apua.

Tässä suhteessa on tärkeää arvioida lapsia heidän omat ainutlaatuisuutensa, ominaispiirteensä ja merkkinsä sekä ympäristönsä olosuhteet huomioon ottaen.