Ohjeita autistilasten kommunikaation parantamiseen

Autistilasten kommunikaation parantamiseksi on tärkeää olla ennakoimatta heidän pyyntöjään ja odottaa, että he pyytävät asioita itse.

Autismikirjon häiriö (ASD) on hermoston kehityshäiriö, joka vaikuttaa pääasiassa siitä kärsivien ihmisten kommunikaatioon ja sosiaaliseen vuorovaikutukseen. Ja kommunikaatiolla tarkoitamme paljon muutakin kuin vain puhetta, sillä ihmisten välinen vuorovaikutus muodostuu eri tavoin. Tästä syystä haluamme tänään antaa ohjeita autistilasten kommunikaation parantamiseen.

Kommunikaatiota voidaan parantaa eri strategioilla, mutta tätä varten meidän on ensin ymmärrettävä sen monimuotoisuutta ja jokaista ulottuvuutta. Vain tällä tavalla voimme avautua kokemaan uusia tapoja olla vuorovaikutuksessa, emmekä pitäydy vain perinteisessä ja tutussa tavassa.

Mikä on autismikirjon häiriö (ASD)?

Kaikki autismikirjon häiriöstä kärsivät ihmiset ovat keskenään erilaisia, sillä maailmassa ei ole kahta täysin identtistä yksilöä. Heillä on kuitenkin tiettyjä yhteisiä piirteitä, jotka ilmenevät eriasteisesti, mutta jotka yleensä viittaavat vahvasti tähän häiriöön. Niitä ovat seuraavat:

• Kommunikaatiovaikeudet
• Ongelmat vuorovaikutuksessa muiden ihmisten kanssa
• Erikoiset ja rajalliset mielenkiinnon kohteet
• Toistuva tai stereotyyppinen käyttäytyminen
• Kyvyttömyys ennakoida muiden aikomuksia tai motiiveja

Autismikirjon häiriön vaikeusaste riippuu siitä, miten voimakkaasti nämä piirteet ilmenevät. Siitä kärsivillä esiintyy kuitenkin joko suuremmassa tai pienemmässä määrin poikkeavuuksia tai puutteita sosiaalisessa kanssakäymisessä, kommunikaatiossa ja käyttäytymisessä.

Autistilasten kommunikaation parantamiseksi on tärkeää saada diagnoosi mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Pienten lasten aivot ovat erittäin läpäisevät muutoksille ensimmäisten viiden vuoden ajan, ja tässä vaiheessa tehtävät toimenpiteet voivat muuttaa häiriön kulkua.

Ohjeita autistilasten kommunikaation parantamiseen

Kommunikaatiolla on päivittäisessä elämässämme valtavan tärkeä merkitys, sillä sen avulla voimme kertoa ajatuksistamme ja tunteistamme muille sekä toimia yhteiskunnassa, jossa elämme. Kielen avulla ilmaisemme tarpeitamme, toiveitamme ja asetamme myös rajamme.

Autismikirjon häiriöstä kärsiville potilaille kommunikaatiosta voi tulla valtavan haasteellista. Ja sitä ei rajoita ainoastaan suppea sanavarasto, vaan myös vaikeus muodostaa sellaista vuorovaikutusta, johon olemme tottuneet. Siksi meidän on opittava uusia tapoja kommunikoida autistilasten kanssa ja edistettävä tätä muuallakin yhteiskunnassa.

Tässä on joitakin hyödyllisiä strategioita toteutettavaksi käytännössä.

Mallikäyttäytyminen

Lapselle näytetään toistuvasti, millaista käyttäytymistä häneltä odotetaan. Toimintoa tehdään peräjälkeen, jotta se ei tuntuisi niin monimutkaiselta ja sitä olisi helpompi noudattaa ja matkia.

Jos esimerkiksi haluamme lapsen oppivan pukeutumaan itse, meidän on näytettävä hänelle, että käsivarsi laitetaan hihan sisään, ja rohkaistava häntä sitten kokeilemaan itse. Tämä edistää oppimista matkimalla, mutta meidän on tiedettävä tarkoin, mitä haluamme opettaa.

Käytä kuvavahvistusta

Lapsen kyky ymmärtää sanoja voi olla heikentynyt, kuten myös kyky pitää kiinni käskyistä tai muodostaa ideoita. Tästä syystä on hyödyllistä käyttää kuvia, valokuvia tai arkipäiväisiä esineitä, jotta lapsi yhdistää ne tiettyyn pyyntöön.

Esimerkki tästä on kehottaa lasta osoittamaan vessanpöntön kuvaa, kun hän haluaa mennä vessaan.

Vältä kielikuvia ja sellaisia lauseita, joilla on kaksoismerkitys

Epäsuoraa kieltä on vaikeampi ymmärtää kuin suoraa kieltä. Tämä liittyy läheisesti kykyyn “lukea ihmisten ajatuksia” ja ymmärtää sanojen merkitystä laajempia näkökohtia.

Autistilapsilta puuttuu tämä kyky, ja siksi heille on parasta puhua yksinkertaisella ja konkreettisella tavalla.

Muita suosituksia kommunikaation parantamiseksi

Mainittujen ohjeiden lisäksi voidaan ottaa käyttöön muitakin strategioita, jotka ovat hyödyllisiä kaikilla niillä alueilla, joilla autistilapsi kehittyy:

• Stimuloi kommunikaatiota. Vältä tulkitsemasta tai “ennakoimasta” hänen pyyntöjään ja anna hänen kehittää ajatustaan parhaansa mukaan.
• Kun puhut tai annat ohjeita, käytä jokapäiväistä sanastoa, johon lapsi on tottunut.
• Puhu selkeästi, yksinkertaisesti ja hitaasti.
• Käytä positiivista kieltä ohjataksesi sopimatonta käyttäytymistä kohti asianmukaista käyttäytymistä. Sano esimerkiksi “hyppää tänne alas” äläkä “älä hyppää sohvalle”.
• Vahvista haluttua käytöstä ja anna tunnustusta saavutuksista. Sinun ei tarvitse turvautua materiaan, vaan voit tarjota lapselle jotakin kiinnostavaa (kuten ele, kävely, yhteinen hetki), jotta hän muodostaa syy-yhteyden pyyntöömme vastaamisen ja oman tahtonsa toteutumisen välille.
• Pidä yllä siistiä ja ennakoitavissa olevaa ympäristöä, jossa on vähän ärsykkeitä.

On syytä huomata, että painopisteen ei tulisi olla autistilapsen “sopeuttamisessa” kieleen, vaan päinvastoin: kieli tulisi mukauttaa ja tehdä toimivaksi jokaisen lapsen ja hänen kykyjensä mukaisesti.

Jokainen ihminen on ainutlaatuinen

Jokainen ihminen on ainutlaatuinen ja siksi erityinen. Tästä syystä emme voi yleistää tai tarjota mitään taianomaisia ja universaaleja ratkaisuja kaikille autistilapsille. Meidän on tunnettava ja ymmärrettävä kyseessä olevaa lasta ja astuttava hänen maailmaansa osallistuaksemme hänen aktiviteetteihinsa.

Jotta voisimme kommunikoida muiden kanssa, meidän on ymmärrettävä heidän tarpeitaan, kykyjään ja kiinnostuksenkohteitaan.

Kuten edellä todettiin, autismikirjon häiriö ilmenee monin tavoin, ja tämän vuoksi meidän on etsittävä ohjeita, jotka mukautuvat jokaisen yksilöllisiin kykyihin.

Emme saa unohtaa, että vanhempien, perheiden ja oppilaitosten on osallistuttava tähän, jotta voimme kaikki ohjata autistilasten oppimisprosesseja.