Torjuva tunne lasta kohtaan: mistä se johtuu ja kuinka käsitellä sitä?
Äitiys nähdään usein idyllisenä olotilana, joka on täynnä onnea ja ehdotonta rakkautta. Todellisuus on kuitenkin se, että merkittävä osa äideistä ei eri syistä kykene muodostamaan tunnesidettä vauvaansa. Torjuva tunne lasta kohtaan saa aikaan paljon syyllisyyttä äidissä ja voi aiheuttaa merkittävää psyykkistä vahinkoa sekä äidille että vauvalle.
Ratkaisuja on hankala löytää, etenkin kun aihetta ei yleensä oteta avoimesti esille. Vaikka tällainen tunne on monille äideille tuttu, siitä puhumaan uskaltautuvat yleensä tuomitaan ymmärtämisen ja auttamisen sijaan.
Taakan kantaminen hiljaa yksin voi kuitenkin tehdä siitä entistä raskaamman. Tästä syystä haluamme kertoa tällaisen tilanteen yleisimmistä syistä, jotta ymmärtäisit sitä paremmin ja saisit työkaluja sen käsittelemiseksi.
Mistä torjuva tunne lasta kohtaan johtuu?
Torjumisen tunne lasta kohtaan johtuu yleensä puutteellisesti muodostuneesta tunnesiteestä äidin ja lapsen välillä. Tämä voi johtua useista syistä, joista yleisimmät ovat seuraavat.
Odottamaton raskaus
Lapsen saapuminen muuttaa naisen elämän radikaalisti. Toisen elämästä huolehtiminen edellyttää äidiltä monia uhrauksia ja ponnisteluja.
Kaikki naiset eivät halua tulla äideiksi tai he saattavat tuntea, että hetki ei ole oikea. Suunnittelemattoman raskauden emotionaalinen vaikutus voi vaikeuttaa sopeutumista uuteen rooliin.
Tämä ei päde vain ensiäiteihin, jotka eivät ole halunneet tulla raskaaksi lainkaan, tai eivät ainakaan niin pian. Sitä voi esiintyä myös myöhemmissä raskauksissa, jos nainen on elämässään sellaisessa vaiheessa, jolloin äitiys ei kuulu suunnitelmiin.
Synnytyksen jälkeinen masennus
On arvioitu, että 10-20 % naisista kärsii synnytyksen jälkeisestä masennuksesta. Tämä tila voi aiheuttaa pelkoa, ahdistusta, itkuisuutta, unihäiriöitä, eristäytymistä, väsymystä tai syyllisyydentunteita.
Mutta ennen kaikkea se estää normaalin kiintymyssuhteen muodostumisen vauvan kanssa. Pelko siitä, että tehtävässä ei tule pärjäämään, tai tunne äitiyden haasteisiin hukkumisesta voi johtaa tietynlaiseen torjuntaan lasta kohtaan.
Moni äiti saattaa kokea tällaisia tunteita kahden viikon ajan synnytyksen jälkeen. Jos tunteet kestävät pidempään, vaikeuttavat vauvan hoitoa tai aiheuttavat merkittävää epämukavuutta, on tilanteesta tarpeen keskustella ammattilaisen kanssa.
Odotukset äitiyden suhteen
Myös epärealistiset odotukset äitiydestä voivat saada naisen tuntemaan torjuntaa lastaan kohtaan.
Monet naiset eivät täysin tiedosta mitä äitiyteen kuuluu, kunnes he saavat vauvan syliinsä. Toisille äitiys ei ole aito toive, vaan askel, jonka he ottavat sosiaalisen paineen vuoksi tai pyrkiäkseen korjaamaan parisuhdeongelmansa. Näissä tapauksissa todellisuus saattaa saada naisen tuntemaan hämmennystä, katumusta ja kyvyttömyyttä selviytyä tilanteesta.
Joskus taas lapsen luonne tai persoonallisuus johtaa torjuntaan. Liian vaativa vauva, joka itkee usein eikä nuku tai syö kunnolla, ei välttämättä vastaa äidin odotuksia. Jos lapsen persoonallisuus ei ole hänen varttuessaankaan odotetunlainen, myös se voi aiheuttaa ristiriitaisia tuntemuksia äidissä.
Kuinka toimia, kun tunnet torjuntaa lasta kohtaan?
Ensinnäkin muista, että et ole asian kanssa yksin, sillä moni muukin äiti tuntee samoin. Älä siis suotta pode syyllisyyttä; olosuhteet voivat joskus yllättää meidät kaikki. Torjutuksi tulemisen aiheuttama haava lapsessa voi kuitenkin aiheuttaa merkittävää psyykkistä vahinkoa, joten on tärkeää toimia niin, ettei tilanne vaikuta lapseesi.
Psykologin tai terapeutin puoleen kääntyminen voi auttaa sinua hyväksymään uuden tilanteen, sopeutumaan äitiyteen ja ratkaisemaan kohtaamasi konfliktit. Se voi myös auttaa sinua selviytymään mahdollisesta synnytyksen jälkeisestä masennuksesta ja tarjota työkaluja pelkojen ja yksinäisyydentunteen lievittämiseen. Suhtautuminen äitiyteen eri tavalla ja odotusten muokkaaminen joustavimmiksi voivat myös olla hyödyksi.
Muista, että sinun ei tarvitse kohdata tätä vaikeaa tilannetta hiljaa yksin. Ammattilaiset voivat auttaa sinua ja lastasi kehittämään terveen tunnesiteen. Teillä molemmilla on oikeus voida hyvin.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Donath, O. (2016). Madres arrepentidas: una mirada radical a la maternidad y sus falacias sociales. Reservoir Books.
- García, T. M. (2019). “¿ Existe el amor maternal? Historia del amor maternal. Siglos XVII al XX” de Elisabeth Badinter. Encrucijadas: Revista Crítica de Ciencias Sociales, (18)13. https://dialnet.unirioja.es/servlet/articulo?codigo=7247544#:~:text=Con%20esta%20obra%2C%20la%20fil%C3%B3sofa%20francesa%20Elisabeth%20Badinter,seguir%20ejerciendo%20una%20presi%C3%B3n%20extraordinaria%20sobre%20las%20mujeres.
- Genchi-Gallardo, F. J., Paredes-Juárez, S., Solano-González, N. L., Rios-Rivera, C. E., Paredes-Solís, S., & Andersson, N. (2021). Prevalencia de depresión posparto y factores asociados en usuarias de un hospital público de Acapulco, Guerrero, México. Ginecología y obstetricia de México, 89(12), 927-936. https://ginecologiayobstetricia.org.mx/articulo/prevalencia-de-depresion-posparto-y-factores-asociados-en-usuarias-de-un-hospital-publico-de-acapulco-guerrero-mexico#3
- Iyengar, U., Rajhans, P., Fonagy, P., Strathearn, L., & Kim, S. (2019). Unresolved trauma and reorganization in mothers: Attachment and neuroscience perspectives. Frontiers in psychology, 110. https://www.frontiersin.org/articles/10.3389/fpsyg.2019.00110/full
- Roncallo, C. P., Sánchez de Miguel, M., & Arranz Freijo, E. (2015). Vínculo materno-fetal: implicaciones en el desarrollo psicológico y propuesta de intervención en atención temprana. Escritos de psicología, 8(2), 14-23. https://scielo.isciii.es/scielo.php?script=sci_arttext&pid=S1989-38092015000200004
- Palomar Verea, C. (2018). Madres arrepentidas. Una mirada radical a la maternidad y sus falacias sociales. Debate feminista, 56, 110-114. https://scielo.org.mx/scielo.php?pid=S2594-066X2018000200110&script=sci_arttex