Onykofagia eli kynsien pureskelu lapsella
Onykofagia eli kynsien pureskelu on hyvin yleinen tapa lapsilla. Vaikka se onkin täysin normaali lapsuuteen liittyvä ilmiö ja usein ohimenevä tapa, liiallisena tai liian pitkään jatkuvana sillä voi olla negatiivisia seurauksia.
Mitä onykofagia tarkoittaa?
Onykofagia tarkoittaa siis kynsien pureskelemista. Se on pakonomainen tapa, joka on hyvin yleinen etenkin lapsuudessa, mutta voi aiheuttaa ongelmia kehittyessään pakko-oireiseksi häiriöksi. Kynsien pureskelu voi johtua monista syistä, mutta asiantuntijoiden mukaan se on useimmissa tapauksissa oire stressistä tai hermostuneisuudesta. Se voi liittyä johonkin ympäristössä olevaan tekijään tai lapsen omaan persoonallisuuteen.
Lapsi pureskelee tyypillisesti kynsiään alitajuisesti, eikä siis itse edes huomaa tekevänsä näin. Kynsien pureskelu alkaa yleensä ennen kuuden vuoden ikää, toisinaan jopa jo kolmen vuoden iässä. Osalla lapsista kynsien pureskeleminen alkaa vähentyä iän karttuessa, mutta toisille siitä muodostuu tapa, josta on vaikea päästä eroon. Ei ole epätavallista, että henkilö pureskelee kynsiään vielä aikuisenakin.
Mistä lapsen kynsien pureskelu johtuu?
Onykofagian varsinaista juurisyytä ei tunneta, mutta asiantuntijat tietävät, millaiset tekijät voivat aiheuttaa kynsien pakonomaista pureskelua. Kynsien pureskelu on lapsilla yleensä alitajuinen tapa, eikä tietoista toimintaa, jota tehdään esimerkiksi huomion saamiseksi. Kyseessä on refleksi, jonka laukaisee usein jokin ärsyke, joka herättää lapsessa hermostuneisuutta, ahdistusta tai epävarmuutta. Tällöin kynsien pureskelu on lapsen tapa käsitellä voimakkaita tunteita, joita hän ei osaa muuten käsitellä. Kynsien pureskelun taustalla voi olla myös esimerkiksi tylsistyminen, matkiminen, tottumus tai se, että lapsi ei ole täysin oppinut pois peukalon imemisestä.
Lapsen kynsien pureskelu voi siis johtua esimerkiksi seuraavista syistä:
- Tilanteet, jotka aiheuttavat lapselle ahdistusta, jännitystä tai turhautumista
- Stressiä aiheuttavat tilanteet, kuten koulun vaihto, muutto, sisaruksen syntymä, perheenjäsenen kuolema tai vanhempien ero
- Pelko tai huoli
- Väsymys tai tylsistyminen
- Toisen henkilön matkiminen
- Peukalon imeminen
Kynsien pureskelun seuraukset
Iho-ongelmat ja muutokset käsissä
Sen lisäksi, että jatkuva ja toistuva kynsien pureskelu voi aiheuttaa esteettisiä haittoja, se voi aiheuttaa myös kynsipohjaan mikrotrauman ja heikentää kynnen kasvua. On tavallista, että lapsen kynnet ovat katkeilleet ja halkeilleet ja kasvavat eri kerroksissa tai epätasaisesti. Myös kynsien sisäänkasvu, epämuodostumat ja kynsinauhojen vammat ovat melko yleisiä. Pidemmällä aikavälillä kynsien pureskelu voi aiheuttaa jopa sormien epämuodostumista.
Syljen vuoksi kynsissä voi esiintyä bakteeritulehduksia, jotka aiheuttavat kivuliasta sormien tulehtuneisuutta. Rakkulatulehduksia voi kehittyä, jos lapsi on aiheuttanut ihoonsa haavoja. Nämä kohdat tulehtuvat helposti, koska syljessä on runsaasti taudinaiheuttajia.
Suun ongelmat
Pitkään jatkuva kynsien pureskelu voi johtaa hampaiden kehityksen viivästymiseen tai epänormaaliin kehitykseen, hammaskaaren epämuodostumaan tai purentavirheisiin. Se, että kynnet hinkkaavat toistuvasti hampaan pintaa, voi vahingoittaa kiillettä. Kynsien alla elävät mikrobit voivat aiheuttaa ientulehdusta, mikä voi puolestaan johtaa pahanhajuiseen hengitykseen ja vakavampiinkin ongelmiin. Kynsien pureskeleminen voi myös aiheuttaa kipua syötäessä, koska leuat ovat jatkuvassa käytössä.
Ruoansulatukseen liittyvät ongelmat
Riippuen siitä, kuinka paljon ja kauan kynsiä on pureskeltu, tapa voi aiheuttaa jopa suoliston tukkeutumisen. Kynsien pureskeleminen voi johtaa erityyppisiin tulehduksiin. Niitä aiheuttavat taudinaiheuttajat eivät ole yleensä vaarallisia, mutta ovat kuitenkin riski silloin, kun ihmisen vastustuskyky on huono.
Emotionaaliset ja sosiaaliset ongelmat
Sen lisäksi, että kynsien pureskeleminen voi olla muiden mielestä epämiellyttävää, turvonneet sormet ja ikenet sekä pahanhajuinen hengitys saattavat vaikuttaa lapsen itsetuntoon. Lapsi voi joutua pilkan ja torjunnan kohteeksi, mikä voi saada hänet eristäytymään ja jopa aiheuttaa hänelle sosiaalista ahdistusta ja muita vastaavia ongelmia.
Miten auttaa lasta lopettamaan kynsien pureskelu?
Koska kynsien pureskelu on tiedostamaton tapa, sen lopettaminen voi olla vaikeaa. On tärkeää, että vanhemmat puuttuvat asiaan välittömästi huomatessaan kynsien pureskelun olevan ongelma. Ensimmäinen askel on pyrkiä selvittämään kynsien pureskelun syy, minkä lisäksi lapsen kanssa kannattaa keskustella siitä, miksi tapa on haitallinen hänen terveydelleen. Lasta ei tule missään tapauksessa moittia, kritisoida, uhkailla tai rangaista, sillä tämä ainoastaan pahentaa ongelmaa.
Jos kynsien pureskelun taustalla on stressi tai ahdistuneisuus, on tärkeää pyrkiä löytämään ratkaisu lasta vaivaavaan ongelmaan. Liikunnan tai muun vaihtoehtoisen aktiviteetin harrastaminen silloin, kun lapsen tekee mieli purra kynsiään, voi auttaa tätä keskittämään ajatuksensa toiseen asiaan kynsien pureskelun sijaan. On myös tärkeää, että vanhemmat lopettavat omien kynsiensä pureskelun, sillä lapsi saattaa yksinkertaisesti matkia heitä.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Gamboa Jancco, L. L. Hábitos orales deletéreos asociados con maloclusiones dentarias en niños de 6 a 12 años de la IEP 9 de diciembre, 2018.
- Bailon Naupay, S. E. (2020). FRECUENCIA DE MORDIDA ABIERTA RELACIONADA A HÁBITOS BUCALES EN NIÑOS DE 6 A 13 AÑOS EN EL HOSPITAL MILITAR CENTRAL LIMA 2018.
- Figueroa López, A. B. (2020). Efectos de la Onicofagia en el sector anterior (Bachelor’s thesis, Universidad de Guayaquil. Facultad Piloto de Odontología).
- Oliva, J. A. A., Brenes, F. M., & Páramo, C. A. P. (2020). Onicomicosis por hongos negros: onicopatía con características especiales. Revista Médica Sinergia, 5(4), 11.
- Oliva, T. D. V., Vega, A. V., Varona, M. A., & Romagosa, D. E. R. (2018). Hábitos bucales deformantes. Características clínicas y tratamiento. Revista científica estudiantil 2 de Diciembre, 1(1 (2018)), 80-88.
- Galarza Mora, L. Y. (2020). Desgaste dental en niños de 6 a 12 años con onicofagia en la escuela “Manuel Villamarin Ortiz” de Babahoyo (Bachelor’s thesis, Universidad de Guayaquil. Facultad Piloto de Odontología).
- Gordoa, C. M., Martínez, D. H. C., & Cárdenas, J. M. (2017). Onicofagia la mala costumbre de comerse las uñas.
- Sanchez, A. J. A. (2017, June). Ansiedad Infantil. In 6ta Jornada Cientifica de estudiantes-FACISAL.
- Estrella Matute, K. V. (2020). Orientación psicológica en el manejo de hábitos bucales deformantes (Bachelor’s thesis, Universidad de Guayaquil. Facultad Piloto de Odontología).
- Aguado, E. C., & Tena, R. O. (2011). Intervención conductual en un caso de onicofagia. Enseñanza e Investigación en Psicología, 16(1), 103-113.
- García, A. V. G., Sánchez, C. M., Rosas, A. R., & Lara, M. G. (2021). Intervención cognitivo-conductual en trastornos de ansiedad infantil. Psicología y Salud, 31(1), 37-49.
