Missä vaiheessa nuoren kasvupyrähdys tapahtuu?
Murrosikä tuo mukanaan monia muutoksia, ja yksi fyysisistä muutoksista on runsas pituuskasvu. Tänään kerromme, missä vaiheessa nuoren kasvupyrähdys alkaa ja mitä tämän vaiheen aikana tapahtuu.
Ihmisen ensimmäinen askel matkalla lapsesta aikuiseksi on murrosiän, eli puberteetin, alkaminen. Tällöin elimistössä tapahtuu suuria hormonaalisia muutoksia, jotka vaikuttavat sekä kehoon että mieleen. Kehon muutokset ovat hyvin selviä niin pituuden kuin monen muunkin asian kannalta, joten nuoren ulkonäkö muuttuu murrosiän aikana dramaattisesti.
Missä vaiheessa nuoren kasvupyrähdys tapahtuu?
Murrosikä on vaihe, jossa ihminen saavuttaa sukukypsyyden ja elimistö kehittyy biologisesti aikuiseksi. Fyysinen murrosikä alkaa tavallisimmin 9-14 vuoden iässä, ja puberteettiin liittyvät fyysiset muutokset alkavat tytöillä noin vuotta aikaisemmin kuin pojilla. Murrosiän fyysiset muutokset kestävät kummallakin sukupuolella 3-5 vuotta.
Naisella murrosikä alkaa sukurauhasten, eli munasarjojen, kasvulla noin 10 vuoden iässä, mitä seuraavat ulkoiset muutokset, kuten rintakudoksen kehittyminen. Poikien sukurauhaset, eli kivekset, alkavat kasvaa noin 12 vuoden iässä, ja poikien fyysinen kehitys on nopeinta yleensä vasta 14-vuotiaana. Muita tyypillisiä puberteettiin liittyviä ilmiöitä ovat lihasten kasvaminen ja karvoituksen lisääntyminen.
Tyttöjen ja poikien esimurrosiän ja murrosiän aikaisessa fyysisessä kehityksessä on eroja. Naisen ja miehen kehon tietyt ominaispiirteet aiheuttavat selkeitä eroja siinä, miten ne kehittyvät. Sama pätee myös kehitysaikatauluun.
Mitä kasvupyrähdyksen aikana tapahtuu?
Pituuskasvu on tällöin niin voimakasta, että se on erittäin selvästi havaittavissa. Kasvu hidastuu ja lopulta lakkaa, ja tällöin nuori on kasvanut siihen pituuteen, joka hänellä on loppuikänsä.
Tytöillä kasvupyrähdys ajoittuu yleensä puberteetin alkuun. Itse asiassa silloin, kun tytöllä on ensimmäiset kuukautisensa, hän on usein jo lakannut kasvamasta. Pojilla kasvupyrähdys taas tapahtuu yleensä myöhemmin.
Tytöillä voimakas kasvu sijoittuu usein ikävuosiin 10-11, kun taas pojilla se tapahtuu usein 12-13-vuotiaana.
Murrosiässä nuori kokee suuria hormonaalisia muutoksia, jotka vaikuttavat merkittävästi sekä mieleen että kehoon.
Fyysiset muutokset kasvupyrähdyksen aikana
On hyvin helppo huomata, kun tyttö on tässä vaiheessa. Nuorilla on kasvupyrähdyksen aikaan seuraavia fyysisiä muutoksia:
- häpy- ja kainalokarvoituksen kehittyminen
- rintojen kehittyminen
- finnit ja akne
- pituuden lisääntyminen noin 20-30 cm:n verran
- yläruumiin kasvu enemmän kuin raajojen, sillä nämä ovat kasvaneet runsaasti aiemmin
- painonnousu noin 7-10 kg:n verran.
Pituuskasvu lakkaa yleensä tytöillä aikaisemmin, ja tämä tapahtuu noin 17 vuoden iässä. Pojilla kasvu voi jatkua vielä yli 20-vuotiaana tai myöhemminkin.
Kasvupyrähdyksen puuttuminen
Sen lisäksi, että perintötekijöillä on suuri rooli tässä prosessissa, on eräitä muitakin asioita, jotka voivat hidastaa pituuden kehitystä. Esimerkiksi teinin saama ravinto, fyysinen aktiivisuus sekä sosioekonomiset olosuhteet ovat tällaisia.
Joka tapauksessa on hyvin tärkeää, että vanhemmat ovat tietoisia tämän vaiheen ilmenemisestä lapsellaan. Jos kasvupyrähdys ei ole alkanut 13:een ikävuoteen mennessä, kannattaa mennä lastenlääkäriin – hän pystyy auttamaan tehokkaasti.
Jos teini ei ole kokenut normaalia kasvupyrähdystä 16-vuotiaana, tulee myöskin käydä lääkärissä. On syytä varmistaa, että hänellä ei ole jotakin ongelmaa, joka estää kasvua. Tällaisessa tilanteessa vanhempien tulee kiinnittää asiaan huomiota.
Jos kasvupyrähdys sen sijaan tapahtuu teinillä tavallista aiemmin, tällöinkin tulee olla tarkkana, sillä asialla voi olla vaikutusta kasvuun – se saattaa lakata liian aikaisin. Tilanne voi vaikuttaa teinin kokoon ja pituuteen, kun hän etenee aikuisuutta kohti.
Kasvupyrähdyksen läpikäyminen on prosessi, jonka kaikki teinit käyvät lävitse ennemmin tai myöhemmmin, kun terveys on hyvä. Muista, että jokaisella nuorella on oma rytminsä ja tahtinsa kehityksessä. Jos ilmenee jotakin sellaista, joka ei ole normaalia, ota kuitenkin yhteyttä lääkäriin.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Antona, A. Madrid, J, Alaez, M. (2003). Adolescencia y salud. Revistas Cientificas de America Latina, El Caribe,España y Portugal.
- Gúiees-Hidalgo, M., Ceñal González-Fierro, M. ., & Hidalgo Vicario, M. (2017). Pubertad y adolescencia. Revista de Formación Continua de La Sociedad Española de Medicina de La Adolescencia.
- Lee PA, Houk CP. (2007). Puberty and its disorders. In: Lifshitz F (ed.). Pediatric Endocrinology. New York: Informa Healthcare USA; 2007. p. 273-303.
- Molina, T. (2009). Desarrollo puberal normal: Pubertad precoz. Pediatría Atención Primaria, 11, 127-142. http://scielo.isciii.es/pdf/pap/v11s16/original1.pdf