Miten autistinen lapsi katsoo maailmaa?
Jokaisen meistä on vaikea ymmärtää, miten toiset näkevät ja kokevat maailman. Vielä vaikeampaa on kuvitella, miten autistinen lapsi havaitsee ympäristönsä, mitä tunteita häntä ympäröivät asiat hänessä herättävät ja mitä hän ajattelee maailmasta.
Toisen ihmisen asemaan asettuminen ei ole helppoa, mutta sitä kannattaa yrittää. Kun tiedät, miten autistinen lapsi katsoo maailmaa, opit ymmärtämään häntä hieman paremmin.
Autismi ja ärsykkeet
Autistinen lapsi voi kohdata päivittäin useita kompastuskiviä – ei ainoastaan omassa elämässään, vaan myös siinä, miten yhteiskunta hänet ja autismin kohtaa. Muut ihmiset eivät useinkaan ymmärrä, kuinka autistiset lapset tuntevat ja näkevät heitä ympäröivän maailman.
Esimerkiksi ruuhkaisaan ostoskeskuskseen meneminen on täysin tavallinen tilanne sinulle, mutta autistiselle lapselle se voi olla hyvinkin stressaavaa, ja hän voi kokea tilanteen uhkaavaksi.
Autistiset henkilöt ovat hyvin herkkiä ympäristön lähettämille ärsykkeille. Kun heidän aistejaan pommitetaan jatkuvasti erilaisilla ärsykkeillä, he saattavat tuntea olonsa hämmentyneeksi, häkeltyneeksi ja stressaantuneeksi.
On tärkeää ymmärtää, että autistisen lapsen raivokohtauksille on aina olemassa jokin syy. Lapsi ei raivoa vain saadakseen huomiota, vaan jokin on saanut hänet sietokykynsä äärirajoille.
Miten autistinen lapsi katsoo maailmaa?
National Autistic Society -hyväntekeväisyysjärjestöllä (NAS) on meneillään kampanja nimeltä Too Much Information eli Liikaa tietoa. Tämän brittiläisen järjestön tavoitteena on lisätä ihmisten empatiakykyä sekä tietoisuutta ja ymmärrystä siitä, miten autistinen lapsi näkee maailman.
Liiallinen määrä ärsykkeitä voi aiheuttaa autistiselle lapselle erilaisia ongelmia. Tämä on NAS-järjestön tausta-ajatuksena, ja se haluaakin kasvattaa ihmisten tietoisuutta siitä, kuinka autistiset lapset ja aikuiset kokevat maailman sellaisissa tilanteissa, joissa heitä esimerkiksi pyydetään poistumaan paikalta käytöksensä vuoksi.
Monet autistiset ihmiset ja heidän perheensä kokevat, että yhteiskunta ei ymmärrä heitä, ja he syrjäytyvät yhteiskunnasta tästä syystä.
Autistisen lapsen aivot toimivat hieman normaalista poikkeavalla tavalla, mistä syystä jokapäiväiset tilanteet saattavat tuntua hänestä kaoottisilta. Jokainen aisti on herkkänä kaikille mahdollisille ärsykkeille ja niiden tuottaman tiedon ymmärtämiselle, mikä aiheuttaa lapselle merkittävää stressiä.
Yhteiskunnan on aika viisastua ja alkaa ymmärtää, millä tavoin autistinen lapsi katsoo maailmaa. Tietoisuus tästä auttaa lopettamaan monen autistisen ihmisen kokeman syrjinnän ja syrjäytymisen.
Kun autistinen lapsi menee paikkaan, joka on täynnä melua, ihmisiä, valoja, hajuja ja värejä, hän joutuu useiden erilaisten ärsykkeiden pommitettavaksi. Artikkelin lopussa oleva video auttaa sinua ymmärtämään, miltä tämä ärsykkeiden tykitys voi tuntua.
Kuinka reagoida autistiseen lapseen?
Ihmisten on hyvä tietää, miten toimia julkisilla paikoilla silloin, kun autistinen lapsi käyttäytyy niin sanotusti sopimattomasti ärsykkeiden liian suuren määrän vuoksi.
Autistinen ihminen on osa yhteiskuntaamme, ja on meidän jokaisen vastuulla, että hän tuntee olonsa mahdollisimman mukavaksi. Joitakin menetelmiä autistisen henkilön olon helpottamiseksi ovat seuraavat:
- Anna lapselle aikaa prosessoida saamaansa tietoa.
- Lapsen saadessa raivokohtauksen, hänen ympärilleen ei tule kokoontua, eikä lasta tai hänen perhettään saa tuomita.
- Perheen tulee saada luoda lapselle rauhallinen ja hiljainen ympäristö, jossa tämä voi rauhoittua.
- Kysy, jos perhe tarvitsee apua.
- Mieti, miten haluaisit itseäsi kohdeltavan hermoromahduksen iskiessä.
- Ole empaattinen, äläkä arvostele.
Kuten videon lopussakin todetaan: “En ole tuhma, vaan autistinen. Saan vain liikaa tietoa.” Katso video ja pohdi, mitä se saa sinut tuntemaan. Saat viitteitä siitä, miten autistinen lapsi näkee ja kokee häntä ympäröivän maailman.
https://youtu.be/Lr4_dOorquQ
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Álvarez, I., & Arroyo Ignacio, C. (2016). Bases genéticas del autismo. Acta Pediátrica de México. https://doi.org/10.18233/apm31no1pp22-28
- Assumpção Jr, F. B., & Pimentel, A. C. M. (2000). Autismo infantil. Brazilian Journal of Psychiatry, 22, 37-39. http://www.scielo.br/scielo.php?pid=S1516-44462000000600010&script=sci_arttext&tlng=pt
- Cuxart i Fina, F. (2000). El Autismo : aspectos descriptivos y terapéuticos. Aljibe.
- Ritvo ER, Ornitz EM. (1976). Autism: diagnosis, current research and management. New York: Spectrum.
- Rivière, A. (2001). Autismo. Orientaciones para la intervención educativa. Madrid: Trotta. SA Cómo potenciar la comunicación en el alumnado con trastorno del espectro autista.
