Mistä rokotevastaisuus johtuu?
Rokotevastaisuus ei ole uusi liike, vaan se on ollut olemassa ensimmäisten rokotteiden ilmestymisestä lähtien. Ilmiö on kuitenkin vaarallinen, sillä se vaarantaa niin yksilöiden kuin koko väestönkin terveyden. Suurimmassa vaarassa ovat lapset ja henkilöt, joiden vastustuskyky on syystä tai toisesta heikentynyt.
Mistä rokotevastaisuus on saanut alkunsa?
Rokotevastaiset liikkeet voidaan määritellä rokotuksia vastustaviksi ihmisryhmiksi. He uskovat, että rokotteisiin tai rokotuksiin liittyvät terveysriskit ovat niiden hyötyjä suuremmat. Syyt näihin uskomuksiin voivat olla uskonnolliset, poliittiset, filosofiset tai terveydelliset.
Rokotteiden alkuperä juontaa juurensa vuoteen 1796, jolloin englantilainen lääkäri Edward Jenner kehitti isorokkorokotteen. Hän havaitsi, että potilasta voitiin suojata isorokolta tartuttamalla häneen lehmärokko. Hän siirsi lehmärokon kahdeksanvuotiaaseen poikaan otettuaan rokkoaineen toisen lapsen kädessä olleesta lehmärokkorakkulasta.
Samalla hetkellä myös ensimmäiset rokotusskeptikot nostivat päätään, ja osa heistä oli itse asiassa lääkäreitä. Tuosta päivästä tähän hetkeen saakka monissa maissa on levinnyt täysin ehkäistävissä olevia tauteja rokotusvastaisuuden vuoksi.
Yksi rokotevastaisten liikkeiden tunnetuimmista artikkeleista julkaistiin vuonna 1998 The Lancet -lehdessä. Tässä artikkelissa tuhkarokko-sikotauti-vihurirokkorokote yhdistettiin autismiin ja tiettyihin suolistosairauksiin. Kuusi vuotta myöhemmin paljastettiin, että artikkelin pääkirjoittajalla, Andrew Wakefieldillä, oli taloudellisia eturistiriitoja, jotka saivat hänet muuttamaan tutkimuksen tuloksia omaksi hyödykseen.
Myöhemmin useat saman artikkelin kirjoittamiseen osallistuneista henkilöistä pyörsivät puheensa, mutta valitettavasti vahinko oli jo ehtinyt tapahtua. Väärää tietoa sisältänyt artikkeli kylvi paniikkia ja aiheutti rokotusten määrän laskun, mikä johti tautien uudelleen leviämiseen.
Mihin rokotteita karttavat perustavat mielipiteensä?
Eri tutkimuksissa on analysoitu rokotevastaisten verkkosivustojen sisältöä. Näillä sivustoilla esitetyt väitteet voidaan jakaa seuraaviin luokkiin:
- Uskonnolliset syyt. Tiettyjen uskontojen mukaan rokotteet ovat ulkoinen ja tarpeeton toimenpide ihmiskeholle.
- Filosofiset syyt. Nämä ryhmät uskovat, että rokotusten pakollisuus – mikä on määrätty joiden maiden laeissa – loukkaa yksilön oikeuksia.
- Tehokkuuden puute. Jotkut uskovat, että rokotteilla estettävissä olevien sairauksien väheneminen ei todellisuudessa johdu itse rokotteista. Näin uskovat henkilöt väittävät esimerkiksi, että kyse on sosioekonomisista parannuksista.
- Rokotuksiin liittyvät riskit ja seuraukset. Nämä väitteet keskittyvät rokotteiden ja rokotusten mahdollisiin sivuvaikutuksiin. Tällaisiin väitteisiin uskovat vetävät johtopäätöksiä rokotuksen ja tiettyjen sairauksien yhteyksistä. Tällaisia sairauksia väitetään olevan erityisesti idiopaattiset sairaudet ja ihmisen immuniteettia muuttavat sairaudet.
- Taloudellinen hyöty. Argumentit keskittyvät etenkin lääkeyritysten ja laboratorioiden saamaan taloudelliseen hyötyyn. Lisäksi puhutaan avoimuuden puutteesta rokotusketjuun osallistuvien osapuolten välillä.
- Muut väitteet. Rokotteita vastustavat henkilöt saattavat vedota esimerkiksi rokotuksen aiheuttamaan kipuun tai väärällä tekniikalla annetun rokotteen negatiivisiin seurauksiin.
Mitä ovat rokotteiden hyödyt?
Rokotteet ovat yksi lääketieteen historian suurimmista ja tärkeimmistä edistysaskeleista. Tiede on todistanut, että rokotteet estävät vuosittain miljoonia kuolemia. Silti miljoonat ihmiset ympäri maailmaa kuolevat vuosittain rokotteilla ehkäistävissä olevien sairauksien seurauksena. Syynä voi olla rokotevastaisuus tai se, että rokotetta ei ole saatavilla.
Seuraavat ovat rokotteiden tärkeimpiä ominaisuuksia:
- Rokotteet ovat turvallisia. Ne ovat yksi turvallisimmista olemassa olevista lääketieteellisistä tuotteista. Rokotteen käyttöönotto vaatii tarkkaa tutkimusta ja turvallisuustekijöiden noudattamista.
- Rokote ei aiheuta sairautta, jota vastaan se taistelee.
- Rokotteet eivät aiheuta autismia. Tämän lisäksi rokotteiden ehkäisemät sairaudet ovat huomattavasti vakavampia ja vaarallisempia kuin itse autismi.
- Haittavaikutusten mahdollisuus on aina olemassa. Rokotteiden hyödyt ovat kuitenkin aina suuremmat kuin mahdolliset riskit.
- Rokotteet ovat tehokkaita.
- Rokotteiden suoja on pitkäaikainen, vaikka osa rokotteista vaatiikin säännöllistä vahvistamista.
- Rokotteet ovat tarpeen yksilöiden ja väestön suojaamiseksi sairauksilta.
- Lapsen terveyden suojeleminen on eettinen asia, jolla on kiistaton moraalinen arvo.
- Riippumattomat tieteelliset todisteet tukevat rokotteiden käyttöä.
Tällä hetkellä rokotteille ei ole olemassa parempaa ja tehokkaampaa vaihtoehtoa. Vanhemmilla on velvollisuus suojella lapsiaan. Näin voidaan rakentaa parempi yhteiskunta, jossa suojelemme itseämme ja etenkin heitä, joilla ei ole mahdollisuutta saada rokotuksia.
Tänä päivänä emme ymmärrä monien lasten sairauksien vakavuutta, koska emme ole itse joutuneet todistamaan tällaisia epidemioita. Vaikka hygienian parantuminen on epäilemättä myötävaikuttanut sairauksien esiintymisen vähentymiseen, emme voi kiistää rokotteiden merkitystä näiden tautien hävittämisessä. Valitettavasti rokotevastainen liike asettaa pienet lapset ja muut haavoittuvassa asemassa olevat henkilöt vaaraan.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Adam A. (2015). Vacunación, antivacunación y los derechos del paciente menor. Gac. int. cienc. forense ISSN 2174-9019. Nº 16. Julio-Septiembre, 2015. Disponible en: https://www.uv.es/gicf/2TA1_Adam_GICF_16.pdf
- Aparicio Rodrigo M. (2015). Antivacunas: un reto para el pediatra. Rev Pediatr Aten Primaria [Internet]. 2015 Jun [citado 2019 Abr 17] ; 17( 66 ): 107-110. Disponible en: http://dx.doi.org/10.4321/S1139-76322015000300001
- Bello J. (2017). La actitud antivacuna como enfermedad emergente, la responsabilidad de la Administración y la asistencia primaria de pediatría. Rev Enf Emerg.
- López Santamaría MA. (2015). Los movimientos antivacunación y su presencia en internet. ENE, Revista de Enfermería. v. 9, n. 2, ago. 2015. ISSN 1998 348X. Disponible en ene.enfermeria.org
- Rosell Aguilar I. (2017).“Antivacunas” y dudas parentales en vacunación infantil: recuperemos la confianza en los profesionales sanitarios. CLINICA, num.26 (2017): 3 – 10 ISSN: 0301 – 0392. Disponible en: https://revistas.uva.es/index.php/clinica/article/view/1250/1086