Liiallisen ruutuajan negatiiviset vaikutukset lapseen
Monet lapset viettävät nykyään runsaasti aikaa erilaisten laitteiden ja näyttöjen äärellä. He eivät vaikuta kyllästyvän television katseluun, tabletilla pelaamiseen tai älypuhelimella surffailuun. Liiallinen ruutuaika voi kuitenkin vaikuttaa negatiivisesti lapsen kognitiiviseen kehitykseen ja fyysiseen terveyteen, minkä vuoksi vanhempien tulisi rajoittaa lapsen erilaisten laitteiden äärellä viettämää aikaa. Tänään kerromme, mitä ovat yleisimmät liiallisen ruutuajan negatiiviset vaikutukset.
Maailman terveysjärjestö WHO on antanut suosituksia lasten ruutuajasta, jolla tarkoitetaan siis erilaisten digilaitteiden parissa vietettyä aikaa. WHO:n mukaan alle 2-vuotiaiden lasten ei tulisi viettää lainkaan aikaa ruudun ääressä, eikä 2-4-vuotiaidenkaan ruutuajan suositella ylittävän tuntia vuorokaudessa. WHO:n suosituksia on myös arvosteltu siitä, etteivät ne perustu tutkimuksiin ja kattaviin tieteellisiin todisteisiin. Tämän lisäksi suosituksissa kaikki ruutuaika lasketaan saman arvoiseksi, vaikka kaikki ruutuaika ei välttämättä ole lapsille pahaksi.
Liiallisen ruutuajan negatiiviset vaikutukset lapseen
Erilaisia elektronisia laitteita käyttävä lapsi ei kiinnitä huomiota ryhtiinsä tai näytön kirkkauteen tai etäisyyteen, mikä voi vaikuttaa negatiivisella tavalla hänen näkökykyynsä ja terveyteensä. Liiallinen ruutuaikaa voi aiheuttaa esimerkiksi silmien kuivumista ja ärtymistä sekä päänsärkyä. Lapsen voi myös olla vaikea keskittyä muihin asioihin pitkäkestoisen ruudun tuijottamisen jälkeen.
Pitkään samassa asennossa istuminen tai makaaminen aiheuttaa helposti lihaskipuja. Etenkin viistosti alaspäin katseleminen aiheuttaa kipua niskassa ja selässä. Myös kädet voivat kipeytyä toistuvista liikkeistä, joita älypuhelimella tai pelikonsolilla pelaaminen vaatii. Toinen iso ongelma on se, että lapset viettävät yhä enemmän aikaa paikoillaan istuen. Liikunnan puute on maailmanlaajuisesti merkittävin riskitekijä liikalihavuuden lisääntymisessä, eivätkä ylipainosta kärsi ainoastaan aikuiset.
Älylaitteet ovat osa jokapäiväistä elämäämme
Digitaalisista laitteista on tullut erottamaton osa elämäämme. Kyse ei olekaan siitä, että lasten täytyisi lopettaa älylaitteiden käyttö kokonaan, mutta perheiden olisi hyvä löytää tasapaino ja terveellinen tapa hyödyntää näitä laitteita. On tärkeää pyrkiä vähentämään lasten paikoillaan viettämää aikaa ja rohkaista heitä fyysiseen aktiivisuuteen.
Ensimmäinen askel on ymmärtää, mistä ilmiössä on varsinaisesti kyse. Television katselun ja videopelien pelaamisen rinnalle on noussut etenkin viimeisen vuosikymmenen aikana monia muitakin tapoja käyttää erilaisia älylaitteita. Joidenkin tutkimusten mukaan lapset käyttävät tällaisia laitteita jopa kahdeksan tuntia vuorokaudessa. Mitä enemmän lapsella on ikää, sitä enemmän aikaa hän käyttää älylaitteiden parissa. Erilaisten elektronisten laitteiden välittömiä negatiivisia vaikutuksia lasten terveyteen ollaan jo havaittu, mutta pitkäkestoisia vaikutuksia tutkijat eivät vielä ymmärrettävästi tunne.
On todennäköistä, että liiallinen ruutuaika aiheuttaa lapsilla likinäköisyyttä. Onneksi kyseessä on ohimenevä ongelma, ja lapsen silmät palautuvat ennalleen muutamassa minuutissa, kun huomio kohdistetaan muualle. Silmien kuivumisen ja kirvelyn, kaksoiskuvien ja näön sumentumisen lisäksi voi esiintyä myös jo aiemmin mainittua päänsärkyä sekä ryhtiongelmia ja selkä- ja hartiakipuja.
Lääkärit kutsuvat tätä oireiden ryhmää näyttöpäätenäköhäiriöksi (CVS eli computer vision syndrome). Ihmisen silmiä ei ole tarkoitettu tuijottamaan digitaalisia näyttöjä tunteja kerrallaan, mutta silti monet lapset ja aikuiset käyttävät älylaitteita tuntikausia päivittäin.
Sinisen valon vaarat
Useimmissa nykyaikaisissa laitteissa on verrattain vähän energiaa kuluttava LED-näyttö, jonka kuva on kirkas ja terävä. Näiden näyttöjen lähettämän sinisen valon määrä on kuitenkin huolestuttava. LED-näytöt lähettävät huomattavasti enemmän sinistä valoa kuin LCD-näytöt.
Vaikka tutkimus on vielä vähäistä, monet asiantuntijat epäilevät, että sininen valo voi tehdä peruuttamatonta vahinkoa verkkokalvoille, mikä lisää silmänpohjan rappeuman ja kaihin riskiä. Silmänpohja on keskeinen osa verkkokalvoa ja elintärkeä hyvän näkökyvyn kannalta. Silmänpohjan rappeuma voi tehdä arkipäiväisistä asioista, kuten lukemisesta ja autolla ajamisesta, mahdotonta.
Iän myötä ihmisen mykiöt kellastuvat. Aikuisten kohdalla tämä tarkoittaa rajallista luonnollista suojaa sinistä valoa vastaan. Myös lapset ovat kuitenkin haavoittuvaisia siniselle valolle, joka voi myös häiritä ihmisen sisäistä kelloa ja vaikuttaa negatiivisesti uneen.
