Mistä lapsen ruoansulatusvaivat johtuvat ja kuinka niitä voidaan ehkäistä?
Lapset ovat alttiita monille erilaisille sairauksille, mikä on yksi hyvä syy lisää tarkkailla lapsen ruokavaliota. Ruoansulatusvaivat ovat monen lapsen kiusana ja voivat muuttua toistuvaksi ongelmaksi, jos lapsi ei syö hyvin.
Ruoansulatusvaivoilla viitataan vatsan alueen kipuihin ja epämukavaan oloon. Nämä yleensä ylävatsalla tuntuvat vaivat voivat ilmetä poikkeavana täyteläisyyden tunteena, röyhtäilynä, vatsan turpoamisena, nipistelynä, kipuna ja pahoinvointina. Oireet voivat alkaa milloin tahansa, mutta tyypillisesti ne ilmaantuvat ruokailun jälkeen. Nämä oireet ovat toiminnallisia, mikä tarkoittaa, että niiden syy ei ole rakenteellinen ruoansulatuskanavan häiriö.
Ruoansulatusvaivat ovat hyvin yleisiä, ja lähes jokainen meistä on joskus kärsinyt jonkin asteisista ruoansulatusongelmasta. Pahimmillaan nämä vaivat voivat olla hyvinkin epämukavia. Lapsilla ruoansulatusvaivoja esiintyy tavallisesti suuren ruokamäärän syömisen, liian nopeasti syömisen tai vaikeasti prosessoitavien ruokien nauttimisen jälkeen.
Kaikissa tapauksissa lapsen ruoansulatusvaivojen syy ei kuitenkaan ole näin ilmeinen. Yleensä tällaisia ongelmia pystytään hoitamaan kotikonstein ja itsehoitolääkkeiden avulla. Sopivan hoidon löytäminen kuitenkin vaatii usein ongelman aiheuttajan tunnistamisen.
Mistä lapsen ruoansulatusvaivat johtuvat?
Kuten yllä mainitsimme, ruoansulatusvaivat liittyvät yleensä tiiviisti nautittuun ruokaan. Alla esittelemme viisi syytä, jotka voivat myös aiheuttaa ruoansulatusongelmia.
1. Lääkitys
Tietyt lääkeaineet aiheuttavat ruoansulatusvaivoja niin lapsille kuin aikuisillekin.
2. Refluksitauti
Refluksitaudissa mahan sisältöä nousee toistuvasti takaisin ruokatorveen. Tämä aiheuttaa ensisijaisesti närästystä ja joskus muitakin oireita.
3. Stressi
Stressi ja ahdistus voivat johtaa epäterveelliseen ruokavalioon ja epäsäännölliseen unirytmiin, jotka puolestaan aiheuttavat ruoansulatusvaivoja.
4. Ylipaino
Ylipaino kohdistaa lapsen vatsaan ylimääräistä painetta, mikä voi saada aikaan rekluksioireita.
5. Tyrä
Joissain tapauksissa lapsen ruoansulatusvaivojen taustalla on tyrä, joka muodostuu vatsaontelon sisällön työntyessä vatsanseinämän heikon kohdan läpi ihon alle.
Kuinka lapsen ruoansulatusvaivoja ehkäistään ja hoidetaan?
Suurin osa ruoansulatusvaivoista ei vaadi lääkärin hoitoa, vaan kipua ja epämukavaa oloa voidaan hoitaa kotioloissa. Jos lapsen oireet eivät hellitä tai ovat erittäin kovia, kannattaa ottaa yhteyttä terveyskeskukseen. Lääkäri selvittää lapsen oireet ja tutkii tämän tunnustelemalla vatsan aluetta. Tarvittaessa hän suorittaa lisätutkimuksia esimerkiksi ultraäänitutkimuksen tai röntgenkuvauksen muodossa. Hoitomuoto riippuu luonnollisesti tutkimuksen tuloksista. Jos lapsen vatsasta ei löydetä rakenteellista vikaa, hoidetaan oireita todennäköisesti ruokavaliomuutoksin.
Kuten mitä tahansa muutakin terveysongelmaa, myös ruoansulatusvaivoja on parempi ehkäistä kuin hoitaa. Jos jokin ruoka tai raaka-aine vaikuttaa aiheuttavan lapselle ruoansulatusongelmia, tulee sen syöminen luonnollisesti lopettaa. Suosittelemme välttämään liian rasvaisia ja sokeripitoisia ruokia, minkä lisäksi lasta kannattaa opettaa pureskelemaan syömänsä ruoka hyvin. Tarvittaessa lapsen ruoansulatusvaivoja voidaan helpottaa lääkkeiden avulla, mutta niiden käytöstä kannattaa aina keskustella lääkärin kanssa.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Hasler, W. (2012). Náusea, vómito e indigestión. In Harrison: Principios de medicina interna (18va Edición, p. 301). México, D.F.: Mc Graw Hill.
- McRorie, J. W. (2018). Heartburn. Nutrition Today, 53(1), 18–25. https://doi.org/10.1097/NT.0000000000000244
- Abrahams, A. (1933). Indigestion. The Lancet, 222(5745), 828–829. https://doi.org/10.1016/S0140-6736(00)90337-4
- Gisbert, J. P., Calvet, X., Ferrándiz, J., Mascort, J., Alonso-Coello, P., & Marzo, M. (2012). Guía de práctica clínica sobre el manejo del paciente con dispepsia. Actualización 2012. Atencion Primaria. https://doi.org/10.1016/j.aprim.2012.05.003