Lapsen kasvuhormonivajaus: Oireet, diagnosointi ja hoito
Lapsen kasvuhormonivajaus on kohtalaisen harvinainen tila, jossa aivolisäke ei tuota tarpeeksi kasvuhormonia, jolloin kasvu hidastuu. Arvioiden mukaan kouluikäisistä lapsista noin yksi neljästä tuhannesta kärsii kasvuhormonin puutoksesta. Tila on hieman yleisempi tytöillä kuin pojilla.
Lapsen kasvuhormonivajaus
Kasvuhormonin puute voi olla synnynnäinen ongelma tai ilmetä missä tahansa lapsuuden vaiheessa. Vajaus voi johtua aivojen tai aivolisäkkeen synnynnäisestä kehityshäiriöstä, säteilylle altistumisesta tai myöhemmin ilmenevästä sairaudesta, kuten aivokasvaimesta tai tulehduksesta. Kyseessä ei ole perinnöllinen sairaus.
Osa tapauksista on diagnosoitavissa suhteellisen helposti, mutta joissain tapauksissa kasvuun liittyvien muutosten selvittäminen voi vaatia aikaa. Osa kasvuhormonin puutteeseen liittyvistä oireista voi viitata myös muihin sairauksiin. Joissain tapauksissa kasvuhormonivajaukseen liittyy myös muita synnynnäisiä epämuodostumia, kuten huuli- tai suulakihalkio.
Kasvuhormonin puute on joissain tapauksissa yhdistetty endokriinisiin vaivoihin, kuten gonadotropiinin, tyreotropiinin tai vasopressiinin puutokseen. Nämä hormonit säätelevät muita tärkeitä biologisia prosesseja.
Paras tapa havaita lapsen kasvuhormonivajaus ovat säännölliset lääkäri- tai neuvolatarkastukset. Vanhempien on tärkeä tarkkailla lasta mahdollisten oireiden varalta. Oireiden ilmetessä tulee ottaa yhteyttä lääkäriin, joka ohjaa lapsen tarvittaessa tarkempiin tutkimuksiin. Aikainen diagnosointi on tärkeä kunnollisen hoidon takaamiseksi.
Lapsen kasvuhormonivajauksen merkit
Tyypillisin kasvuhormonivajauksesta kertova merkki on lapsen hidas kasvu ja suhteellisen pituuden jatkuva väheneminen. Kasvuhormonin puutoksesta kärsivä lapsi on yleensä ikätovereitaan lyhyempi. Vaikka lapsi on verrattain lyhyt, hänen kehonsa mittasuhteet ovat normaalit. Kasvuhormoni säätelee rasvakudosten määrää, mikä johtaa joissain tapauksissa ruumiinrakenteen tukevuuteen.
Kasvuhormonivajaus voi näkyä heikkona lihanjänteytenä, ja verenkierron alhaiset glukoositasot voivat viivästyttää murrosiän alkamista. Kasvuhormonin puute ei vaikuta lapsen älylliseen kehitykseen.
Vanhempien on hyvä muistaa, että kasvuhormonivajauksesta johtuva kasvun hidastuminen voi vaikuttaa myös lapsen itsetuntoon. Ikätovereista fyysisesti poikkeaminen voi saada lapsen tuntemaan olonsa hyvin haavoittuvaiseksi.
Kasvuhormonivajauksen diagnosointi
Kasvuhormonin puutteen mahdollisuutta aletaan tutkia yleensä siinä vaiheessa, kun neuvolassa tai koulussa tehdyt mittaukset osoittavat lapsen kasvun hidastuneen. Kasvun hidastuminen todetaan tavallisesti kasvukäyrien perusteella.
Lapsen kasvuhormonivajauksen diagnosointi on monivaiheinen prosessi, johon voi liittyä erilaisia tutkimuksia. Pelkkä kasvun hidastuminen ei riitä diagnoosin tekemiseksi, sillä useimmilla lyhytkasvuisilla lapsilla ei poikkeavasta kasvusta huolimatta ole kasvuhäiriötä.
Lapsen kasvuhormonivajaus voi johtua aivojen tai aivolisäkkeen synnynnäisestä kehityshäiriöstä, säteilylle altistumisesta tai myöhemmin ilmenevästä sairaudesta, kuten aivokasvaimesta tai tulehduksesta. Kyseessä ei ole perinnöllinen sairaus.
Lääkäri sulkee pois muut mahdolliset sairaudet tai häiriöt diagnoosin tekemiseksi. Käytettäviä tutkimusmenetelmiä voivat olla röntgenkuvaus, jolla määritellään lapsen luiden kasvuvauhti, sekä verikoe, jolla mitataan veren IGP-1-pitoisuus.
Lopullisen diagnoosin tekee aina endokrinologi, eli lasten kasvu- ja hormonihäiriöiden hoitoon erikoistunut erikoislääkäri.
Kasvuhormonivajauksen hoito
Kasvuhäiriön aiheutuessa hormonipuutoksesta, sitä voidaan hoitaa lääkehoidolla. Lapsille hormonihoito on aina aiheellinen pituuskasvun takaamiseksi. Kasvuhormonivajauksesta kärsivä lapsi kasvaa yleensä alle 5 cm vuodessa. Oikean hoidon avulla lapsi voi kasvaa jopa 25 cm samassa ajassa.
Endokrinologi määrittää tarvittavan lääkeannostuksen. Yleensä hormoni pistetään ihon alle kerran vuorokaudessa. Joissain tapauksissa hormonihoito jatkuu aikuisikään asti.
Hormonihoito voi aiheuttaa sivuvaikutuksia, mutta ne ovat yleensä lieviä tai kohtalaisia, kun taas hoidon vaikutus kehoon on valtava. Tyypillisimpiä sivuvaikutuksia ovat:
- Rintakudoksen kasvu miehillä
- Skolioosi
- Lihas- ja nivelkipu
- Raajojen tulehtuminen
- Päänsärky
- Lievä kilpirauhasen vajaatoiminta
Vakavammat sivuvaikutukset ovat harvinaisia. Näihin lukeutuvat auralliset päänsäryt, haimatulehdus ja lonkkaluun ongelmat.
Paras tapa taata hormonihoidon hyvät tulokset, on aikainen diagnoosi. Kun ongelma havaitaan ja hoito aloitetaan ajoissa, potilas kasvaa usein normaaliin pituuteen aikuisikään mennessä.
