Kuinka toimia, jos lapsi loukkaa maitohampaansa?
On tavallista, että lapsi loukkaa maitohampaansa esimerkiksi kaatuessaan leikin yhteydessä tai kävelyn epävarmuudesta ja tasapainon menettämisestä johtuen. Maitohampaisiin kohdistuvilla iskuilla ei yleensä ole yhtä vakavia seurauksia kuin rautahampaisiin kohdistuvilla kolhuilla, eikä niistä yleensä tarvitse huolestua.
Mitä maitohampaat ovat?
Maitohampaat ovat ihmisen ensimmäiset hampaat. Ne alkavat puhjeta yleensä 4–5 kuukauden iässä, joskin joillain lapsilla ensimmäiset hampaat ilmestyvät jo aikaisemmin. Ensimmäisenä puhkeavat alaetuhampaat ja niiden jälkeen yläetuhampaat, toiset etuhampaat ja kulmahampaat. Maitoposkihampaiden puhkeaminen alkaa yleensä noin vuoden iässä, ja koko maitohampaisto on tyypillisesti valmis lapsen ollessa 3-vuotias.
Maitohampaat auttavat lasta puhumisessa ja syömisessä sekä pitävät paikkaa niiden tilalle aikanaan kasvaville pysyville rautahampaille. Maitohampaat alkavat irrota, kun rautahampaat alkavat painautua niitä vasten. Yleensä tämä alkaa tapahtua noin 5 vuoden iässä. Toiset poskihampaat irtoavat viimeisinä 10–11 vuoden iässä.
On tavallista, että lapsi loukkaa maitohampaansa
Jokainen kävelemään opetteleva lapsi horjahtelee ja kaatuilee toisinaan. Tässä vaiheessa lapsen tasapaino ei vielä ole kunnolla kehittynyt, mutta itseluottamuksen kasvaessa lapsi muuttuu yhä huolettomammaksi, mikä voi näkyä lisääntyvänä kaatuiluna. Tämä vaihe on usein samanaikainen ensimmäisten maitohampaiden puhkeamisen kanssa, joten on hyvin mahdollista, että lapsi loukkaa maitohampaansa.
Noin 7–8 vuoden iässä lapset muuttuvat yhä hurjapäisemmiksi. Heidän leikkinsä muuttuvat nopeatempoisemmiksi ja varomattomammiksi. Tämän ikäiset lapset juoksevat, hyppivät ja kiipeilevät paljon, mutta ovat jo sen verran isoja, että vanhemmat eivät enää valvo heidän jokaista liikettään. Tästä syystä onkin tavallista, että tässä vaiheessa lapsi kolhii ja loukkaa itseään toistuvasti ja toisinaan satuttaa myös suutaan ja hampaitaan.
Kuinka toimia, jos lapsi loukkaa maitohampaansa?
Ihmisen suussa kulkee runsaasti verisuonia, joita hampaisiin kohdistuvat iskut voivat vahingoittaa. Samasta syystä kevytkin isku voi aiheuttaa runsaan verenvuodon, joka usein näyttää hurjemmalta kuin todellisuudessa onkaan. Jos lapsi loukkaa maitohampaansa, ensimmäinen askel on rauhoittaa häntä ja huuhdella hänen suunsa varovasti tilanteen kartoittamista varten. Jos hampaat ovat kokeneet alla kuvatun laisia vammoja, on lapsi syytä viedä hammaslääkärille, joka pystyy tekemään kattavamman arvion suun ja hampaiden tilasta.
- Kaikki hampaat ovat paikoillaan ja vahingoittumattomia. Tässä tapauksessa riittää, että hampaat tarkistetaan muutaman päivän ajan ja näin varmistetaan, että tilanne on pysynyt tasaisena.
- Kokonaisia hampaita puuttuu. Irronneita hampaita ei tule yrittää asettaa takaisin paikalleen, sillä tämä voi vahingoittaa pysyvien hampaiden juuria, jotka ovat yhä kehittymässä. Tällaisessa tapauksessa täytyy vain odottaa, että pysyvä rautahammas kasvaa paikalleen.
- Hammas tai hampaita on lohjennut tai katkennut. Tässä tapauksessa lapsi kannattaa viedä hammaslääkärin tarkastukseen mahdollisimman pian. Katkenneet hampaat tai lohjenneet palat voi pestä ja ottaa mukaan hammaslääkäriin.
- Kaikki hampaat ovat paikoillaan, mutta yksi tai useampi niistä heiluu. Myös tässä tapauksessa lapsi kannattaa viedä hammaslääkärin tutkittavaksi, jotta tilanteen vakavuus voidaan selvittää. Hammaslääkäri varmistaa, ettei trauma vaikuta lapsen rautahampaisiin tai purentaan.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Casals González, Y., Mirta, I. ;, Montero, E., Castillo, D., & González, G. (2011). Prevalence of sequelae of temporal teeth traumata in institutionalized children from the Playa municipality. In Revista Cubana de Estomatología (Vol. 48, Issue 1). http://scielo.sld.cu14
- Prevalencia y etiología de los traumatismos dentales: Una revisión. (n.d.). Retrieved July 10, 2020, from http://scielo.isciii.es/scielo.php?script=sci_arttext&pid=S1138-123X2003000200002
- Ávila Rivera, C., Cueto Urbina, A., & González Ríos, J. (2012). Caracterización del Traumatismo Dentoalveolar que Afecta a los Tejidos de Soporte en Dientes Temporales. International Journal of Odontostomatology, 6(2), 157–161. https://doi.org/10.4067/s0718-381×2012000200007