Teini-ikäisen tunne-elämä ja tunneälyn kehittäminen
Tunneälystä puhutaan nykyään paljon etenkin aikuisten kohdalla, mutta se on tärkeä ominaisuus myös nuoremmilla ihmisillä. Teini-ikä on vaihe, johon liittyy monia fyysisiä ja henkisiä muutoksia, ja jolloin tunteet ovat usein hyvin voimakkaat ja vaihtelevat. Tunneälyn kehittäminen on oleellista kyseisen ikävaiheen kokemusten kannalta, mutta myös siksi, että teini-ikäisen tunne-elämä vaikuttaa hänen kehitykseensä ja tulevaisuuteensa merkittävästi.
Tunneälyn ja sen hyötyjen suuri rooli teini-ikäisille on itse asiassa asia, joka on ollut tiedossa jo pitkään. Jo 1920-luvulla kirjailivat puhuivat siitä, että älykkyyttä voidaan tarkastella totuttua laajemmin. Siihen voidaan käsittää sisältyvän myös sellaista älykkyyttä, joka antaa ihmiselle kyvyn ymmärtää omien tunteiden lisäksi toisten ihmisten tunteita sekä taidon reagoida näihin tunteisiin.
Vuonna 1995 ilmestynyt Daniel Golemanin Emotional Intelligence -kirja sai suurta näkyvyyttä, ja siinä lanseeratusta tunneäly-käsitteestä on tullut osa arkista sanastoamme. Kirjan julkaisemisesta lähtien aihe on ollut merkittävässä roolissa siinä, miten ajattelemme modernissa yhteiskunnassa älykkyydestämme ja suhteistamme toisiin.
Tunneaivot ja järkiaivot
Tarkasteltaessa ihmisen aivojen biologista kehitystä, voidaan paremmin ymmärtää, mistä tunneälyssä on kyse. Tiedetään, että ihmisen aivojen tunteita käsittävä osio kehittyi jo miljoonia vuosia ennen neokorteksia tai aivojen järjellistä ajattelua käsittelevää osaa – joka muodostui tunneaivoista.
Tämä selkeyttää sen, että huolimatta siitä, että ihmisen primaariset tunnetason impulssit ohjaavatkin toimintaamme, meillä on kyky tehdä myös syvällisempiä ja tarkempia analyyseja erilaisista tilanteista. Pystymme laajentamaan ja tuottamaan hienostuneempia ja järkevämpiä ajatuksia, ja juuri tämä kyky muodostaa ytimen ihmisen tunneälyssä.
Vaikka tunteikkaat “räjähdykset” ovat sosiaalisesti hyväksyttäviä vauvoilla ja pienillä lapsilla, kun ihminen kasvaa isommaksi, odotukset itsesäätelyä koskien nousevat. Toisin sanoen ihmisen tulee oppia hallitsemaan sisäistä olotilaansa, ja tämä on kyky, jota pystytään parantamaan oppimalla ja harjoittelemalla.
Teini-ikäisen tunne-elämä ja tunneälyn merkitys
Teini-ikä on hyvin merkittävä vaihe ihmisen elämässä, ja se sisältää paljon suuria haasteita omaa kehitystä koskien. Tällä jaksolla alamme vaatia ja muodostaa itsenäisyyttämme, ja samalla nuori alkaa pitää kavereitaan tärkeämpänä kuin vanhempiaan – ystävistä tulee siis tärkein viiteryhmä teinille.
Tämän monimutkaisen muutosprosessin lisäksi nuori joutuu kestämään sen tunnetason myrskyn, joka koetaan subjektiivisella tasolla. Teini on siis oikeassa vuoristoradassa, jossa ilmenee voimakkaita ja uusia tunteita, joita hän usein ei osaa kohdata. Kaiken tämän vuoksi ihminen kokee suuria vaikeuksia nämä vuodet läpikäydessään.
Miten teini-ikäisen tunneälyn kehittymistä voidaan edistää?
Jos haluat auttaa teiniäsi kehittämään tätä hyvin tärkeää kykyä, kannattaa keskittyä seuraavien neljän asian parantamiseen:
Itsetuntemus: Nuori ymmärtää sen, mitä hän tuntee
Perusta ihmisen terveelle tunteiden hallinnalle on se, että hän osaa tunnistaa ja nimetä tunteita, joita hän kokee. Runsaan ja vaihtelevan tunteita koskevan sanavaraston avulla pystymme paremmin ymmärtämään niitä nyansseja, joita kokemissamme tunteissa on.
On tarjolla hyvin paljon resursseja, jotta vanhemmat pystyisivät paremmin edistämään tunneälyn kehittymistä teinillä. Voidaan esimerkiksi käyttää “The Emotionary” -tyypisiä kirjoja (tämä on englanninkielinen kirja, jossa on sellaisia sanoja tunteille, joita ei virallisesti kielessä ole) ja muita saman tyyppisiä menetelmiä, jotka auttavat teiniä järjestämään sisäisen maailmansa ja pukemaan sen sanoiksi.
Empatia: Nuori ymmärtää sen, mitä muut tuntevat
Empatia on välttämätön asia, jotta ihminen voisi kehittyä hyvin tunne-elämässään. Se on kykyä asettaa itsensä jonkun toisen henkilön asemaan ja ymmärtää tämän tunteita tai motiiveja.
Tämän ikävaiheen aikana on tärkeää pitää mielessä Heiderin attribuutioteoria. Kyseisen teorian mukaan on niin, että kun ihminen arvioi toisten tekoja, hän usein ajattelee, että nämä teot johtuvat toisen persoonallisuudesta. Toisin sanoen emme aina ota huomioon toisten ihmisten tekojen kontekstin vaikutusta.
Siksi saatamme sanoa sellaisia asioita kuten “Huusin sinulle, sillä olin nälkäinen”, kun puhumme itsestämme, mutta kun puhumme toisista, teemme oletuksia tähän tyyliin: “Hän huusi minulle siksi, että hän on ikävä ihminen.”
Meidän tulisi vanhempina rohkaista teiniä analysoimaan asioita syvällisemmin ja miettimään toisten ihmisten motiiveja.
Itsehillintä: Nuori päättää, miten hän toimii omien tunteidensa suhteen
Tässä on tärkeää kiinnittää erityistä huomiota sanaan päättää. Tämä ei tarkoita sitä, että teinin tulisi tukahduttaa tunteitaan, vaan että hänen tulisi toimia sen sijaan, että hän reagoi. Ei ole olemassa hyviä tai huonoja tunteita – on ainoastaan tunteita, jotka ovat joko hyödyllisiä tai hyödyttämiä, ja tämä riippuu siitä, mitä kaikkea niistä seuraa.
Siksi on tarpeen rohkaista nuoria ihmisiä siihen, että he pyrkivät pääsemään ylitse primaarisista impulsseistaan ja miettivät tekojen seurauksia ennen kuin toimivat. Näin voimme opettaa teinin käyttämään omia tunne-elämän tilojaan opastuksena, jotta hän voisi toimia hyvin, ja samalla hän oppii ottamaan vastuuta omista teoistaan.
Sosiaaliset kyvyt: Nuori osaa toimia oikein muiden ihmisten tunteita koskien
Viimeisenä neuvona teinin tunneälyn parantamiseksi annamme tämän, eli vanhempien kannattaisi edistää sitä, että nuori pystyy viestimään itsevarmasti.
Tämän tyyppinen viestintä mahdollistaa sen, että teini ilmaisee itseään vapaasti ja kunnioittavasti. Se myös sallii sen, että nuori puolustaa omia oikeuksiaan niin, että hän ei samalla tallo toisten ihmisten oikeuksien päälle.
Se, että teini osaa viestiä ajatuksistaan itsevarmasti, on avainasia tunteiden käsittelyn kannalta sekä ratkaisujen etsimiseksi rauhallisella tavalla, joka on hyödyksi molemmile tilanteessa oleville osapuolille.
Jos siis olet itse teinin äiti tai isä, tai jos joku läheisistäsi on tässä iässä, muista nämä neuvot, jotta voisit parantaa nuoren tunne-elämää ja vaikuttaa siten positiivisesti hänen kehitykseensä ja tulevaisuuteensa.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Gracia, L. M. (2012). Cerebro emocional. Conceptos de historia, localización y función. Avances en Supervisión Educativa, (16). https://avances.adide.org/index.php/ase/article/view/501/341
- Garrido, M. P., Pacheco, N. E., & Peña, L. R. (2011). El papel de la inteligencia emocional percibida en la resolución de problemas sociales en estudiantes adolescentes. Revista Española de Orientación y Psicopedagogía, 22(1), 69-79. https://www.redalyc.org/pdf/3382/338230787007.pdf
- Extremera-Pacheco, N., & Fernández-Berrocal, P. (2013). Inteligencia emocional en adolescentes. Padres y Maestros. Publicación de La Facultad de Ciencias Humanas y Sociales.
- Mercadé, A. (2019). Los 8 tipos de inteligencia según Howard Gardner: la teoría de las inteligencias múltiples. http://biblioteca.udgvirtual.udg.mx/jspui/bitstream/123456789/2943/1/Los%208%20tipos%20de%20inteligencia%20seg%c3%ban%20Howard%20Gardner.pdf
- Salguero, J. M., Fernández-Berrocal, P., Ruiz-Aranda, D., Castillo, R., & Palomera, R. (2015). Inteligencia emocional y ajuste psicosocial en la adolescencia: El papel de la percepción emocional. European journal of education and psychology, 4(2). https://formacionasunivep.com/ejep/index.php/journal/article/view/71
- Pacheco, N. N. E., & Fernández-Berrocal, P. (2013). Inteligencia emocional en adolescentes. Padres y Maestros/Journal of Parents and Teachers, (352), 34-39. https://revistas.comillas.edu/index.php/padresymaestros/article/view/1170/993