Murrosikäisen itsekeskeisyys

Tänään puhumme siitä, mistä murrosiän itsekeskeisyydessä on kyse ja millaisissa tilanteissa sitä ei voi enää pitää vain ohimenevänä vaiheena.

Itsekeskeisyys kuuluu olennaisena osana nuoren oman identiteetin etsintään. Teini-ikäinen käy läpi kehitysvaihetta, johon liittyy lukuisia biologisia muutoksia, jotka vaikuttavat hänen ajatteluunsa ja tunne-elämäänsä. Persoonallisuus ei ole tässä vaiheessa vielä täysin muovautunut, eikä nuorella ole selkeää käsitystä itsestään.

Murrosikäisen itsekeskeisyys näkyy usein niin, että kaikki asiat pyörivät hänen ympärillään. Egosentrisyys voi olla tiedostettu tai tiedostamaton puolustusmekanismi, jonka epävarmuus ja sosiaaliset paineet synnyttävät. Näin ollen sitä on tärkeää ymmärtää tiettyyn pisteeseen asti. Sitä ei kuitenkaan kannata vahvistaa liiaksi, sillä nuori saattaa päätyä uskomaan paitsi olevansa ja ansaitsevansa olla huomion keskipiste, myös että hän ei ole kokonainen ilman tätä huomiota.

Murrosiän vaiheet

Murrosikä voidaan jakaa kolmeen vaiheeseen:

1. Varhaismurrosikä, 10-13 vuotta. Lapsen luonne alkaa vahvistua, ja alkaa ilmetä kapinointia. Lapsi muodostaa uusia ystävyyssuhteita lähinnä samaa sukupuolta olevien ikätovereiden kanssa.
2. Keskimurrosikä, 14-16 vuotta. Ystäväpiiri vakiintuu ja nuori alkaa kiinnostua vastakkaisesta sukupuolesta ja kumppanin etsimisestä. Abstrakti ajattelu vahvistuu, ja nuori on aikaisempaa ymmärtäväisempi.
3. Myöhäismurrosikä, 17-19 vuotta. Nuori alkaa muodostaa ensimmäisiä parisuhteita ja seksuaalisia kontakteja. Nuori aikuinen opiskelee tai työskentelee, minkä ansiosta ihmissuhteet ovat usein rauhallisia ja seesteisiä.

Murrosikäisen persoonallisuuden piirteet

On hyvin yleistä, että teini-ikäinen keskittyy ulkonäköönsä, puhuu jatkuvasti itsestään ja hakee hyväksyntää tietynlaisella käytöksellä ja asenteella. Tämä on osa itsetietoisuuden kehittymistä ja sosiaalista oppimista. On ristiriitaista, mutta yleistä, että nuori haluaa jollakin tavalla erottua joukosta, mutta samalla kuulua tiettyihin joukkoihin. Tämä auttaa luomaan turvallisuudentunnetta ja on osa itseluottamuksen ja itsetunnon rakentamista. Tiettyyn pisteeseen saakka on myös normaalia, että nuori on epälooginen ja ailahtelevainen ja tuntee itsensä väärinymmärretyksi.

Mistä murrosikäisen itsekeskeisyys johtuu?

Minäkuvalla on suuri rooli teini-ikäisen elämässä. Nuoren mielestä esimerkiksi painolla, pituudella ja trendikkyydellä on suuri merkitys siinä, millaisen kuvan he itsestään ja persoonastaan muille antavat. Yksi keskeinen tekijä prosessissa on itsenäisyyden kaipuu. Ihminen irroittautuu emotionaalisesti vanhemmistaan luonnostaan iän myötä. Murrosikäinen on tässä mielessä merkittävässä vaiheessa elämässään.

Nuoren ajatukset eivät enää keskity vanhempien antamaan esimerkkiin tai mielipiteisiin, vaan kaikista tärkeintä on saada tehdä omat päätöksensä. Tämän lisäksi nuoren abstrakti ajattelu kehittyy, mikä mahdollistaa sen että teini kykenee kriittisempään ja analyyttisempaan ajatteluun koskien omaa ympäristöään.

Lyhyesti sanottuna nuori kaipaa hyväksyntää ja huomiota. Nuori siis yrittää tulla sellaiseksi, jonka hän uskoo miellyttävän toisia. Tästä syystä on tärkeää olla tietoinen omista tavoistamme nähdä ja toimia. Ei ole milloinkaan hyvä ajatus teeskennellä olevansa jotain muuta kuin oikeasti on vain miellyttääkseen muita, sillä se voi johtaa identiteettikriisiin ja kasvavaan nuoren itsekeskeisyyteen.

Miten murrosikäisen itsekeskeisyyttä kannattaa käsitellä?

Teini-ikäisen itsekeskeisyys voi johtaa siihen, että hän asettaa omat intressinsä muiden yläpuolelle, pitää itseään kaiken huomion keskipisteenä tai että hän on aina oikeassa. On täysin loogista, että tämä saattaa vaivata sinua vanhempana, mutta asia kannattaa ottaa niin kuin se on: yksi elämänvaihe muiden joukossa.

Ensimmäinen neuvomme nuoren itsekeskeisyyden käsittelemiseen on se, että sitä ei tulisi kohdata aggressiivisuudella, vaan kunnioittaen. Vältä aiheuttamasta tai ruokkimasta nuoren epävarmuuksia. Yritä olla ymmärtäväinen, avoin ja osoita olevasi luotettava painostamatta nuorta. Yritä myös asettaa tarvittaessa nuorelle rajoja. Ymmärtäväisyys ei tarkoita sitä, että sinun tulisi sallia teini-ikäiselle kaikki mahdollinen. Vaikka et saakaan aina nuorelta positiivista reaktiota, sinun pitää muistaa pysyä tiukkana. Vielä jonain päivänä nuori tulee kiittämään sinua siitä.

Viimeinen neuvomme on: yritä nauttia tästä lapsesi elämänvaiheesta. Yritä ottaa tästä vaiheesta kaikki irti, sillä se tuo myös mukanaan runsaasti iloa ja hauskuutta. Opettele olemaan nuorelle kumppani, ystävä ja opas, sekä anna hänelle tukesi.

Se, joka sanoo, että on selvinnyt nuoruudesta ilman itsekeskeisyyttä, luultavasti valehtelee tai liioittelee. On vain hyvin harvoja ihmisiä, jotka eivät tunnista tällaista asennetta omassa murrosikäisessä lapsessaan. Tämä vaihe liittyy nuoren kokemiin epävarmuuksiin, joissa on kyse nuoren oman identiteetin etsimisestä.