Kypsyydestä kertovat merkit nuoruudessa
Tiedätkö, mitkä ovat kypsyydestä kertovat merkit nuoruudessa? Kypsyys vaikuttaa olevan määränpää, joka on saavutettava, mutta todellisuudessa se on polku, jota kuljetaan läpi elämän. Erilaiset kokemuksemme vahvistavat vähitellen oppimista, taitoja ja kykyjä eri vaiheissa.
Tässä mielessä nuoruus ei ole poikkeus, sillä näiden vuosien aikana me ihmiset hankimme ja hiomme huippuunsa niitä resursseja, jotka valmistelevat meitä aikuisuuteen. Nuoruus on myös aikaa, jolloin vahvistamme autonomiaamme ja määrittelemme identiteettimme.
Jokaisella tärkeällä vaiheella on omat “saavutuksensa”, ja niitä kaikkia tarvitaan kasvuun ja hyvinvointiin. Katsotaanpa nyt, mitkä ovat kypsyydestä kertovat merkit nuoruudessa.
Tämäkin artikkeli saattaa kiinnostaa sinua: Äitiys ja identiteettikriisi
Polku kypsyyteen nuoruudessa
Elämän alkutaipaleella lapset ovat itsekeskeisiä, ja siksi varhaislapsuudelle on ominaista minäkeskeisyys. Vähitellen lapset oppivat kuitenkin ymmärtämään muiden aikeita, mikä antaa heille mahdollisuuden asettua toisten asemaan ja alkaa harjoittaa empatiaa. Tämä on yksi mielen teorian panoksista.
Nuoruuteen saavuttaessa tapahtuu isoja muutoksia: uusia haasteita ja oppitunteja nousee esiin, ja ikätoverien mielipiteestä tulee erittäin tärkeä – vielä tärkeämpi kuin vanhempien ja sukulaisten mielipiteistä.
Psykologisella tasolla nuoret vahvistavat identiteettiään, löytävät itsensä ja erottautuvat vanhemmistaan. Limbinen järjestelmä saa erityisen merkityksen, jolloin etusijalle nousevat tunteet ja taustalle jäävät otsalohkon toiminnot (kontrolli ja suunnittelu).
Kaikki nämä murrosiän jälkeen ilmenevät muutokset voivat synnyttää riitoja. Kärsivällisyydellä ja selkeiden rajojen avulla tämän iän tyypilliset konfliktit voitetaan kuitenkin nopeasti.
Kypsyydestä kertovat merkit nuoruudessa
Nuoruudessa tulee aika, jolloin lapset alkavat osoittaa tiettyjä kehityksestä kertovia merkkejä. Siksi kerromme alla, mitkä ovat nuorten henkisestä kypsyydestä kertovat tärkeimmät merkit:
- Vastuu omista teoista. He eivät keksi tekosyitä edes häpeän tai vihan hetkinä. He pystyvät myöntämään tehneensä huonoja päätöksiä.
- Omat mielipiteet. Ikätoverit ovat tärkeitä, mutta kaikki nuoret kykenevät ajattelemaan itse ja ilmaisemaan erilaisia mielipiteitä antamatta ympäristön vaikuttaa (massailmiö). Toisinaan nuoret saattavat myöntää, että kaikissa tilanteissa he eivät ole samaa mieltä, ja ottavat niihin etäisyyttä pelkäämättä, mitä muut siitä sanovat. Muiden kritiikitön suhtautuminen tekee tietä omien kriteerien muodostumiselle.
- Laadukkaat ihmissuhteet. Nuoret muodostavat terveempiä ihmissuhteita, joissa on selkeät rajat.
- Tavoitteiden ja päämäärien asettaminen. Monet nuoret osoittavat vastuullisuutta, kiinnostusta ja halukkuutta saavuttaa tavoitteensa, ja tähän tulee kannustaa. Esimerkiksi osallistuessaan urheiluun tai mihin tahansa heille mieluisaan toimintaan.
- Impulssien hallinta. Kypsyessään nuoret eivät enää reagoi impulsiivisesti tai välittömästi, vaan ovat harkitsevampia. Toisin sanoen he osaavat pysähtyä miettimään, mitä he haluavat ja mikä on heille parhaaksi.
- Suurempi joustavuus ja avoimuus kuunteluun. He pystyvät ymmärtämään, että tietyt aikuisten suositukset voivat olla heille hyödyllisiä ja että kyse ei ole heidän “kontrolloimisestaan” tai “heitä vastaan olemisesta”. Jos suhteet vanhempiin ovat luottamuksellisia, nuoret kääntyvät vanhempiensa puoleen saadakseen neuvoja tai kertoakseen kuulumisistaan.
- Äärimmäisyydestä luopuminen. Tämä liittyy läheisesti edelliseen kohtaan. Enää nuoret eivät omaksu äärimmäista kantaa asioissa yhteenoton vuoksi, vaan he oppivat näkemään ja arvostamaan kaikkea ääripäiden väliltä.
- Odottamisen ja lykkäämisen taito. Se hätäisyys, jolla he aiemmin käyttäytyivät, alkaa menettää voimiaan, ja he pystyvät ymmärtämään, ettei kaiken tarvitse tapahtua heti.
- Itsestä huolehtiminen. Sen vaiheen jälkeen, jolloin henkilökohtaiseen hygieniaan ja omaan imagoon suhtaudutaan jossain määrin kapinallisesti, nuoret pystyvät pitämään huolta itsestään. Vanhempien ei enää tarvitse muistuttaa heitä siisteydestä tai ulkonäön merkityksestä, vaan nuorilla on motivaatiota ryhtyä näihin toimiin omasta aloitteesta.
Jokaisella nuorella on tietysti oma tyylinsä ja persoonallisuutensa. Siksi nämä kypsyydestä kertovat piirteet nuoruudessa ilmenevät eri tavoin.
On myös tärkeää pitää mielessä, että kypsyys ei ole jotain mikä pysyy muuttumattomana läpi elämän. Pikemminkin se on jotain, mitä opimme jatkuvasti läpikäymistämme kokemuksista.
Saatat olla kiinnostunut myös tästä artikkelista: Kuinka auttaa teiniä pääsemään eksistentiaalisen kriisin yli?
Seuraa ja kunnioita nuoren omaa tahtia
Usein, kun näemme nuorten aikuistuneen fyysisesti, uskomme, että he eivät enää tarvitse meitä. Kun he olivat lapsia, emme irrottaneet katsettamme heistä, mutta nyt kun he ovat itsenäisempiä, luotamme siihen, että he pystyvät ratkaisemaan lähestulkoon kaiken itse. Nuoruusikä on kuitenkin edelleen haastavaa kasvun ja epävarmuuden aikaa.
Joten vaikka voimmekin antaa heille nyt enemmän vapautta, meidän on myös tärkeää tarjota heille tukea ja turvaa, jotta he tietävät, että olemme heidän tukenaan. On myös tärkeää kunnioittaa heidän aikaansa ja tilaansa, neuvoa heitä arvostelematta sekä olla lähellä ja jämäkkä olematta kontrolloiva.
Nuoruusikä on haaste myös vanhemmille, koska se on itsenäisyyden ja pohdiskelun aikaa. Lapset alkavat kartoittaa omaa polkuaan, ja tässä tilanteessa parasta on oppia yhdessä ja elää toisen mukana joka päivä.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Palacios, X. (2019). Adolescencia:¿ una etapa problemática del desarrollo humano?. Revista Ciencias de la Salud, 17(1), 5-8.
- Stelzer, F., Cervigni, M. A., & Martino, P. (2010). Bases neurales del desarrollo de las funciones ejecutivas durante la infancia y adolescencia. Una revisión. Revista chilena de Neuropsicología, 5(3), 176-184.