Mikä on rypäleraskaus?

Rypäleraskaus on istukan sairaus, joka antaa väärän positiivisen tuloksen raskaustestissä. Rypäleraskauden aikaan naisen istukkahormoni on koholla, mutta kohdussa ei ole sikiötä.

Mikä on rypäleraskaus?

Rypäleraskaus on istukan sairaus, jossa kohtuun muodostuu rypälemäisiä ja turvonneita istukkakudoksen nukkalisäkkeitä. Rypäleraskauden yhteydessä kohdussa ei yleensä ole sikiötä. Suomessa noin yksi tuhannesta raskaudesta on rypäleraskaus.

Rypäleraskaus voidaan jakaa kahteen päätyyppiin, joiden lisäksi on olemassa jatkuva ja tunkeutuva muoto, eli invasiivinen rypäleraskaus:

• Täydellinen rypäleraskaus on rypäleraskauden yleisin muoto. Kohdun täyttävät rakkulamaiset turvonneet villukset. Alkiota ei ole havaittavissa, eikä sikiötä kehity.
• Osittaisessa rypäleraskaudessa vain osa kohdun villuksista ovat turvonneita. Voidaan havaita sikiön osia tai sikiö, jolla on useita vaikeita kehityshäiriöitä.
• Invasiivisessa rypäleraskaudessa sairaus tunkeutuu syvälle kohdun seinämään ja saattaa aiheuttaa jopa vatsaontelon verenvuodon tai vaikuttaa viereisiin kudoksiin. Tämä muoto on hyvin harvinainen.

Rypäleraskauden varsinaista syytä ei tunneta, mutta aiemmat keskenmenot ja rypäleraskaudet sekä tietyt geenivirheet altistavat sille. Täydelliselle rypäleraskaudelle on ominaista isältä peräisin oleva kromosomien ylimäärä, kun taas osittaiselle rypäleraskaudelle on ominaista, että 2/3 kromosomeista on peritty äidiltä ja 1/3 isältä.

Rypäleraskaudessa istukan solut alkavat käyttäytyä epänormaalisti heti munasolun hedelmöittymisen jälkeen. Kyseiset solut kasvavat kohdussa merkittävästi normaalisti kehittyvän sikiön sijaan ja muuttuvat lopulta nesteen täyttämiksi rakkuloiksi.

Rypäleraskauden riskitekijät

Rypäleraskauden riskitekijöitä ovat:

• Yli 40 vuoden ikä ja alle 20 vuoden ikä
• Aiempi rypäleraskaus
• Aiemmin tapahtunut keskenmeno
• Tiettyjen ravintoaineiden puutos, esimerkiksi vähäproteiininen ruokavalio tai vähäinen A-vitamiinin saanti
• Suoritetut hedelmällisyyshoidot

Rypäleraskaudet ovat selvästi yleisempiä Aasiassa kuin Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa. Suomessa todetaan vuosittain noin 60 rypäleraskautta.

Rypäleraskauden oireet ja diagnosointi

Rypäleraskaudesta kärsivä nainen kokee usein tyypillisiä normaaliin raskauteen liittyviä oireita, kuten amenorreaa, pahoinvointia ja vatsan kasvua. Ensimmäiset normaalista raskaudesta poikkeavat oireet ilmaantuvat yleensä jo alkuraskauden aikana.

Tavallisimpia rypäleraskauden oireita ovat:

• Yleensä alkuraskauden aikana ilmaantuva verinen vuoto emättimestä
• Pahoinvointi ja oksentelu
• Alavatsakivut
• Korkea verenpaine
• Alaraajojen turvotus
• Anemia
• Munasarjojen kystat
• Raskauden kestoon nähden poikkeavan suuri kohtu
• Sikiön liikkeiden ja sydämenlyöntien puuttuminen

Alkuraskauden aikaisen verenvuodon syy selvitetään emättimen kautta tehtävän kaikututkimuksen avulla. Tämän lisäksi mitataan veren istukkahormonipitoisuus, joka on rypäleraskaudessa yleensä normaalia raskautta korkeampi.

Rypäleraskauden hoito

Rypäleraskauden ensisijainen hoito on kohdun imutyhjennys, sillä sairastunut istukkakudos täytyy poistaa taudin etenemisen estämiseksi. Toimenpiteen jälkeen potilaan istukkahormonipitoisuutta seurataan 6-12 kuukautta. Uutta raskautta ei suositella seuranta-aikana. Jos istukkahormonipitoisuutta laskee hitaasti tai lasku pysähtyy, voidaan tarvita solunsalpaajahoitoa. Rypäleraskautta ei voida ennaltaehkäistä. Rypäleraskaus voi uusiutua tai sen jälkeen voi kehittyä istukkasyöpä, joten seuranta on erittäin tärkeää.

Uusi raskaus rypäleraskauden jälkeen

Normaali raskaus ja synnytys ovat mahdollisia rypäleraskauden jälkeen. Sairastettu rypäleraskaus kuitenkin lisää taudin riskiä myös seuraavassa raskaudessa, minkä vuoksi uuden raskauden alussa kohtu tarkastetaan ultraäänitutkimuksella. Synnytyksen jälkeen istukka tutkitaan koepalan avulla ja äidin istukkahormonipitoisuus määritetään kuuden viikon kuluttua synnytyksestä.