Päättelykykyä ja logiikkaa kehittäviä pelejä
Loogiseen ajatteluun kannustaminen on välttämätöntä, jotta lapset ymmärtävät abstraktimpia käsitteitä ja kehittävät loogis-matemaattista älykkyyttään. Siksi seuraavissa kappaleissa esittelemme päättelykykyä ja logiikkaa kehittäviä pelejä.
Näiden kykyjen stimulointi on valtavan hyödyllistä lapsen älykkyydelle. Tästä syystä vanhempien tulisi harkita näiden taitojen vaalimista lapsillaan erilaisten aktiviteettien kautta, mukaan lukien näitä osa-alueita työstävät opetuspelit.
Päättelykykyä ja logiikkaa kehittäviä pelejä
Tällaista älykkyyttä voidaan tehostaa kaikilla lapsilla, mutta saavutettu kyvykkyys riippuu heidän tasostaan. Kuten kaikkia kykyjä, päättelykykyä ja loogista ajattelua on harjoitettava riittävän tason saavuttamiseksi lasten kehitysvaiheen mukaisesti, ja ne ovat hyödyllisiä taitoja läpi elämän.
Piagetin mukaan loogis-matemaattinen ajattelu alkaa lapsen ja hänen ympäristönsä vuorovaikutuksesta, jatkuu numeroiden keksimisellä ja siirtyy vähitellen konkreettisista abstrakteihin objekteihin.
Sitten muodostuvat mentaaliset operaatiot, ja lapsi oppii ratkaisemaan ongelmia havainnoinnin, kuvailun, erottelun ja luokittelun avulla.
“…loogis-matemaattinen tieto ei ole olemassa sellaisenaan todellisuudessa (objekteissa), eli se ei kuulu lapsen konkreettiseen tai käsin kosketeltavaan ympäristöön, vaan syntyy hänen älystään, päättelyistään, pohdinnoistaan ja elettyjen didaktis-pedagogisten kokemusten sisäistämisestä.”
– Pedagogi Jessica Monserrate Vélez Loor –
Pelit hyödyttävät valtavasti päättelykyvyn ja loogisen ajattelun kehitystä:
- Ne lisäävät loogis-matemaattisen älykkyyden kehitystä.
- Ne kehittävät ajattelu- ja päättelykykyä.
- Ne auttavat lapsia löytämään ratkaisuja kohtaamiinsa ongelmiin.
- Lapset oppivat paremmin muotoilemaan hypoteeseja ja ennakoimaan seurauksia.
- Lapset oppivat, mitä tavoitteita he haluavat saavuttaa ja miten saavuttaa ne.
- Tuo järjestystä ja merkitystä heidän tekemilleen päätöksille tai toimille.
- Parantaa kykyä luoda yhteyksiä käsitteiden välille, mikä parantaa ymmärrystä tietystä aiheesta.
Katsotaanpa nyt joitakin hauskoja päättelykykyä ja logiikkaa kehittäviä pelejä.
Päättelykykyä ja logiikkaa kehittäviä pelejä
Näitä pelejä voi pelata joko yksin tai yhdessä perheen kanssa.
1. Puinen Tetris
Markkinoilla on 40 erilaista puista Tetristä, jotka ovat erittäin hyödyllisiä loogisen ajattelun, käden ja silmän koordinaation sekä mielikuvituksen kehittämisessä. Tätä peliä suositellaan yli 3-vuotiaille lapsille. Sitä voidaan pelata kotona kokoamalla ja purkamalla värilliset palat yhteen sopiviksi.
2. Lasten shakki
Shakki on huippuluokan strategiapeli ja sillä on valtavia etuja:
- Kehittää älykkyyttä.
- Ehkäisee Alzheimerin tautia.
- Parantaa muistia.
- Stimuloi luovuutta.
- Auttaa ongelmanratkaisussa.
- Opettaa suunnittelemaan ja ennakoimaan.
- Parantaa keskittymiskykyä.
Jos sitä aletaan hyödyntää jo perheen pienimpien kanssa, tulokset ovat erinomaisia.
3. Dinosaurukset: Salaperäiset saaret
Tämä peli on erittäin hyödyllinen visuaalisen havaintokyvyn ja strategisen suunnittelun kehittämisessä. Tavoitteena on pelastaa vihreät dinosaurukset (kasvinsyöjät) punaisilta dinosauruksilta (lihansyöjiltä). Peli sopii 5–99-vuotiaille, ja se koostuu 80 haasteesta, jotka on järjestetty helpoimmasta vaikeimpaan. Näin voimme leikkiä lastemme kanssa ja kehittää samalla omia strategisia kykyjämme.
4. Hullut apinat
Hullut apinat -peli koostuu puusta, jonka erivärisistä tikuista roikkuu apinoita. Tavoitteena on irrottaa tikut ja estää apinoita putoamasta maahan. Peli edistää loogista ajattelukykyä ja strategisia taitoja, sillä pelaajan on keksittävä, kuinka irrottaa oksat apinoita pudottamatta.
5. IQ link Smart Game
Tämä peli sisältää 120 eriasteista haastetta. Se koostuu kestävästä levystä, joka toimii säilytyskotelona palasille. Se motivoi ja kehittää loogista ajattelua, ja pienen kokonsa ansiosta se on helppo ottaa mukaan minne tahansa. Sen parissa voi viettää tuntikausia!
6. Temple Trap
Tässä pelissä on 48 eriasteista haastetta helpoimmasta vaikeimpaan. Lapset viihtyvät haasteiden parissa tunteja leikkien ja kehittäen samalla loogista päättelykykyään. Peli koostuu sokkelosta, josta heidän on yritettävä päästä pois logiikkaa hyödyntämällä.
7. Tangram
Tangram on erittäin suosittu peli, joka ei ainoastaan kehitä päättelykykyä, vaan opettaa myös geometriaa. Se koostuu erilaisista geometrisista kuvioista, joista lapsen on muodostettava erilaisia hahmoja mallin osoittamalla tavalla.
8. Pingviinit jäällä
Tämä peli sisältää 60 eriasteista haastetta. Se kehittää logiikkaa ja spatiaalisia taitoja. Pienen kokonsa ansiosta peli voidaan ottaa mukaan minne tahansa.
9. Jenga
Tämä rakennuspeli koostuu 54 puupalikasta, jotka on pinottu poikittain, kolmen ryhmiin, niin että jokaisessa tornissa on 18 osiota.
Pelaajat poistavat vuorotellen yhdellä kädellä varovasti palan mistä tahansa ja asettavat se päällimmäiseksi. Pelaaja, joka saa tornin kaatumaan, häviää.
10. UNO
UNO on korttipeli, johon osallistuu neljästä seitsemään pelaajaa. Jokainen pelaaja saa seitsemän korttia, ja loput kortit laitetaan pakkaan nostettaviksi pelin dynamiikan mukaan.
Aluksi pakasta paljastetaan yksi kortti. Jokaisen pelaajan on vuorollaan heitettävä pöytään kortti, joka vastaa paljastettua korttia joko sanan, värin tai numeron perusteella. Jos hän ei täytä näitä vaatimuksia, hänen tulee napata kortti pakasta, kunnes jokin ehdoista täyttyy.
Voittaja on se, joka on onnistunut pääsemään eroon kaikista korteistaan ensimmäisenä ja ilmoittamaan sen huutamalla “UNO!”.
11. Muistipelit
Markkinoilla on valtava valikoima muistipelejä eri vaikeusasteissa.
Tähän resurssiin tulisi sisällyttää kuvallisia, maantieteellisiä, numeerisia ja geometrisia elementtejä. Lyhyesti, mikä tahansa graafinen elementti on houkutteleva tapa oppia uutta.
Muistipeli parantaa huomio- ja keskittymiskykyä.
Leikin merkitys lapsille
UNICEF toteaa, että kehitys ja oppiminen ovat luonteeltaan holistisia, joten leikki on tärkeä työkalu kognitiivisten, motoristen, sosiaalisten ja emotionaalisten taitojen edistämisessä.
Leikin avulla “lapset oppivat solmimaan siteitä muiden kanssa sekä jakamaan, neuvottelemaan ja ratkaisemaan konflikteja sen lisäksi, että he kehittävät itsetuntemustaan”.
Päättelykykyä ja logiikkaa edistävät pelit ovat ihanteellisia lapsille, sillä ne kehittävät näitä kykyjä hauskanpidon lomassa. Ne hyödyttävät lapsia monin tavoin ja auttavat heitä tehostamaan kognitiivisten taitojensa kehitystä.
Jos et keksi, mitä antaisit lahjaksi lapsellesi, veljenpojallesi, ystävällesi jne., voit etsiä näitä pelejä. Lahja on varmasti onnistunut.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Aguilà, J. B. (2000). Juegos para entrenar el cerebro: desarrollo de habilidades cognitivas y sociales (Vol. 155). Narcea Ediciones.
- Ayala Salazar, D. E. (2014). Juegos de mesa para afianzar el desarrollo del pensamiento lógico, matemático durante la educación inicial (Bachelor’s thesis, Quito, 2014). https://repositorio.usfq.edu.ec/bitstream/23000/3868/1/112532.pdf
- Cardoso, E., & Cerecedo, M. T. (2008). El desarrollo de las competencias matemáticas en la primera infancia. Revista iberoamericana de educación, 47(5), 1-11. https://rieoei.org/historico/deloslectores/2652Espinosav2.pdf
- Quijije Franco, G. V., & López Espinoza, E. E. (2019). El juego como estrategia innovadora para el desarrollo del pensamiento matemático en niños de 4 a 5 años (Bachelor’s thesis). http://repositorio.unemi.edu.ec/handle/123456789/4943
- Santana, R. F. R., & Loor, J. M. V. (2022). Juegos interactivos y su importancia en el desarrollo del pensamiento lógico matemático de los estudiantes de 4 años. Revista EDUCARE-UPEL-IPB-Segunda Nueva Etapa 2.0, 26(Extraordinario), 393-417. https://revistas.investigacion-upelipb.com/index.php/educare/article/view/1694/1623
- Vera Figueroa, R. A. (2012). Aplicación de juegos para desarrollar el razonamiento matemático en los niños de la educación básica (Bachelor’s thesis, Universidad de Guayaquil. Facultad de Filosofía, Letras y Ciencias de la Educación). http://repositorio.ug.edu.ec/handle/redug/14420