Sensoriset aktiviteetit vilkkaalle lapselle
Onko perheessäsi lapsi, joka ei pysy koskaan paikoillaan? Erilaiset sensoriset aktiviteetit sopivat hyvin myös vilkkaille ja levottomille lapsille. Ne auttavat lasta kohdistamaan ylimääräisen energiansa ja turhautumisensa positiivisella tavalla sekäauttavat kehittämään mielikuvitusta ja hienomotorisia taitoja.
Sensoriset aktiviteetit vilkkaalle lapselle
Sensoriset aktiviteetit ovat loistava tapa oppia, mutta myös kanavoida ylimääräistä energiaa. Tämän tyyppisten aktiviteettien avulla lapsi saa tutkia ympäristöään, tehdä erilaisia kokeiluja ja pitää hauskaa. Erilaiset aistiärsykkeet ja aistien stimulointi tukevat niin kielellistä, älyllistä kuin psyykkistäkin kehitystä.
Sensoristen aktiviteettien hyötyjä ovat muun muassa:
- Ne rentouttavat ja rauhoittavat lasta sekä hiljentävät rauhattoman lapsen tahtia. Sensoriset aktiviteetit saavat lapsen pysähtymään tarkkaillakseen, ollakseen vuorovaikutuksessa, tehdäkseen johtopäätöksiä sekä ajatellakseen.
- Ne parantavat pienen lapsen hienomotorisia taitoja. Monet näistä aktiviteeteista vaatii sormien ja käsien käyttämistä pieniin esineisiin tarttumiseen tai pinsettien käyttämiseen.
- Ne kasvattavat lapsen itsetuntoa sekä itsevarmuutta, sillä näissä aktiviteeteissa lapsi onnistuu varmasti. Sellaiselle lapselle, joka turhautuu helposti tai ei luota itseensä, nämä aktiviteetit ovat suureksi avuksi. Lapsen tehdessä näitä harjoituksia lapsi kokee onnistumisen tunteita.
- Ne edistävät sosiaalisia taitoja, kun lapsi on vuorovaikutuksessa muiden lasten tai aikuisten kanssa.
- Ne parantavat kielellistä kehitystä. Lapsi omaksuu uutta sanastoa ollessaan vuorovaikutuksessa uusien asioiden kanssa.
- Ne parantavat tarkkaavuutta, koordinaatiota sekä keskittymiskykyä.
- Ne kannustavat loogisen ajattelun kehitykseen.
- Ne auttavat motivoimaan lasta parantaakseen suoritusta lapsen tekemisissä.
- Ne palvelevat lapsen henkilökohtaista, sosiaalista, emotionaalista ja fyysistä kehitystä.
7 sensorista aktiviteettia
Aistipussukat
Aistipussukat sopivat täydellisesti rauhattomalle lapselle. Näiden pussukoiden avulla lapsi voi tutkia asioita sotkematta kuitenkaan paikkoja. Voit käyttää omaa mielikuvitustasi pussukoiden täyttämiseen. Kun pussukat on täytetty, lapsi voi nauttia pussukoiden tarjoamista aistikokemuksista. Tehdäksesi aistipussukoita, tarvitset seuraavia materiaaleja:
- Pakastepusseja. Varmista, että pussiin laitettavat esineet eivät pääse pussista ulos.
- Geeliä, partavaahtoa, väriainetta, glitteriä, pieniä kimaltelevia esineitä, kirjaimia, numeroita ja marmorikuulia.
- Vettä ja vauvaöljyä.
Kaikkien edellä mainittujen materiaalien avulla voit luoda aistipussukan. Voit laittaa pussiin geeliä, partavaahtoa ja lelukirjaimia, joita lapsi voi käsitellä pussukan läpi. Voit myös lisätä partavaahdon sekaan eri värejä. Vain oma mielikuvituksesi on rajana näiden aistipussukoiden luomisessa.
Aistilima
Aistilima eli slime on siitä loistava materiaali, että siitä voi tehdä nestemäistä tai kovaa. Sen käsitteleminen on todella hauskaa, eikä se myöskään aiheuta lapselle vaaraa, mikäli hän laittaa sitä suuhunsa, sillä se on valmistettu maissitärkkelyksestä sekä vedestä. Jokainen slime voidaan valmistaa erilaiseksi, joten lapsi pääsee käsittelemään erilaisia tekstuureja.
Saippuakuplat
Kukapa lapsi ei rakastaisi kuplilla leikkimistä? Tämä aktiviteetti hauskuuttaa kaiken ikäisiä lapsia. Jotta et sotkisi kotisi lattioita, voitte lapsen kanssa nauttia tästä aktiviteetista terassilla, parvekkeella tai pihalla. Tässä aktiviteetissa lapsi kiinnittää huomionsa ilmassa leijaileviin saippuakupliin. Myös lapsen ymmärrys syy-seuraus-suhteseen kehittyy, sillä lapsi tajuaa, että koskiessaan kuplaa, se poksahtaa.
Saven muotoilu
Saven kanssa työskentely on rentouttava ja nautinnollinen aktiviteetti ihan jokaiselle. Voit etsiä savea itse luonnosta tai ostaa sitä valmiina. Saven muotoilussa lapsi harjoittaa kädentaitojaan sekä käyttää mielikuvitustaan. Koska savi on koostumukseltaan miellyttävää, sen koskeminen rentouttaa lasta.
Aistitaulu
Voitte lapsen kanssa tehdä aistitaulun, jossa on paljon erilaisia tekstuureja, joita koskemalla lapsi kokee erilaisia tuntemuksia. Aistitauluun voi käyttää kartonkia, kankaita, nappeja, lankaa, pesusienen palasia, höyheniä, simpukankuoria, puutikkuja tai kuivia makaroneja. Näitä materiaaleja ja monia muita hyödyntämällä, lapsi saa tunnustella aistitaulua ja kokea sen tarjoamia ihmeellisiä tuntemuksia.
Aistipullot
Tähän askarteluun tarvitset tyhjiä muovipulloja. Niiden sisään voit laittaa riisiä, linssejä, vettä, vedessä turpoavia jyviä, öljyä, glitteriä ja väriaineita. Pulloihin voi laittaa mitä tahansa materiaaleja, mitä vain mieleesi juolahtaa ja yhdistellä niitä mielesi mukaan. Lapsella tulee olemaan hauskaa, kun hän saa tarkastella näitä aistipulloja, kuunnella miltä ne kuulostavat niitä ravistaessa ja katsella, miltä ne näyttävät.
Tahmea pöytä
Tahmea pöytä -aktiviteetin avulla kehität lapsen ajattelua, sillä lapsi saa nähdä, kuinka pöytään jää kiinni kaikki mahdolliset objektit. Tämä aktiviteetti on ihanteellinen harjoittamaan lapsen hienomotorisia taitoja. Lisäksi se kehittää lapsen pinsettiotetta, koska lapsen tulee osata tässä harjoituksessa käyttää pinsettejä. Tämä harjoitus auttaa vilkasta lasta parantamaan keskittymiskykyään ja analyyttisia taitojaan.
Tahmea pöytä voidaan luoda kontaktimuovin ja teipin avulla. Aseta kontaktimuovi pöydälle liimapuoli ylöspäin ja kiinnitä se pöytään kiinni teipin avulla. Näin tavallisesta pöydästä tulee tahmea pöytä.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Agudelo Gómez, L., Pulgarín Posada, L. A., & Tabares Gil, C. (2017). La estimulación sensorial en el desarrollo cognitivo de la primera infancia. Fuentes, 19 (1), 73-83. https://idus.us.es/handle/11441/72890
- Véliz Navarro, A. L. (2019). La estimulación sensorial y su incidencia en el desarrollo de las habilidades cognitivas en niños de 3 años en la Unidad Educativa San Jacinto, Guayaquil, periodo lectivo 2019–2020 (Bachelor’s thesis, Guayaquil: ULVR, 2019.). http://repositorio.ulvr.edu.ec/handle/44000/3426
- Jané, T. B. (2019). La estimulación sensorial como elemento fundamental de inclusión. Acciónmotriz, (23), 50-53. https://dialnet.unirioja.es/descarga/articulo/7112435.pdf