Miksi pelien pelaaminen lapsen kanssa kannattaa?
Lapsen kanssa vietetyn ajan hyödyntäminen parhaalla mahdollisella tavalla on yksi vanhemmuuden haasteista. Vaikka arkena perheen yhteinen aika on usein kortilla töiden, koulunkäynnin, kotitehtävien ja harrastusten täyttäessä kalenterin, perheen on tärkeä viettää myös yhteistä laatuaikaa, ja pelien pelaaminen on tähän yksi hyvä keino.
On tavallista, että sekä aikuiset että lapset vetäytyvät viettämään aikaa omien laitteidensa ja näyttöjensä ääreen, mikä johtaa helposti siihen, että menetämme yhteyden toisiimme. Pelien pelaaminen onkin erinomainen tapa viettää aikaa yhdessä ja olla vuorovaikutuksessa toisten kanssa ilman älylaitteita.
Sen lisäksi, että pelaaminen on hauska tapa viettää aikaa, se on myös hyvä tapa stimuloida lapsen mieltä, sillä pelien kautta hän oppii tunnistamaan ja kokemaan tietynlaisia tunteita. Ja koska pelien pelaamiseen vaaditaan yleensä useampi ihminen, se edistää myös sosiaalisia suhteita. Tämän kaiken lisäksi monet pelit parantavat lapsen keskittymiskykyä, deduksiivista päättelykykyä, kärsivällisyyttä ja kykyä sietää turhautumista.
Pelien pelaaminen lapsen kanssa
Lapsen ikä on hyvä ottaa huomioon, kun valitaan sopivaa peliä pelattavaksi. Eri ikäisille lapsille on tarjolla hyvin erilaisia pelejä. Vaikka sisaruksilla olisi suurikin ikäero, pelien pelaaminen on koko perheelle hauskaa ajanvietettä, kunhan pelattavaksi valitaan kaikille sopiva peli.
Strategiapelit
Strategiapelien klassikoita ovat shakki, tammi ja domino. Nämä pelit opettavat lasta muodostamaan erilaisia strategioita ja toimenpiteitä halutun tavoitteen saavuttamiseksi. Ne rohkaisevat lasta tekemään päätöksiä ja kannustavat häntä autonomiaan. Tämän tyyppisistä peleistä on olemassa versioita myös nuoremmille lapsille. Esimerkiksi perinteiset pistein varustetut dominopalikat on saatettu vaihtaa palikoihin, joissa on eläinten kuvia, jotka pienen lapsen on helppo hahmottaa ja yhdistää toisiinsa.
Suosituimpiin strategiapeleihin kuuluvat myös sellaiset pelit, joita voi pelata pelkän kynän ja paperin avulla. Esimerkiksi ristinolla opettaa lasta ajattelemaan nopeasti, eikä peli koskaan kyllästytä. Tämän kaltaiset pelit ovat käteviä myös esimerkiksi automatkoille.
Opettavaiset pelit
Opettavaiset pelit on suunniteltu opettamaan osallistujia pelin tiimellyksessä. Pelaajan tietämys jostakin aiheesta siis kasvaa kyseistä peliä pelattaessa. Yksi tällaisista peleistä on sanapeliklassikko Scrabble, joka on suosittu niin lasten kuin aikuistenkin keskuudessa. Tämä on loistava peli tavaamisen harjaannuttamiseen sekä sanavaraston laajentamiseen.
On olemassa myös paljon pelejä ja leikkejä, jotka stimuloivat lapsen muistia ja keskittymiskykyä. Yksi tällaisista on Kapteeni käskee -leikki. Myös palapelit ja muistipelit ajavat saman asian. Palapeliä valittaessa on tärkeä ottaa huomioon lapsen ikä ja taitotaso, sillä jos palapeli on liian monimutkainen, saattaa lapsi turhautua yrittäessään rakentaa sitä.
Pelien pelaaminen lapsen kanssa on yksi parhaista tavoista viettää yhteistä laatuaikaa.
Onnenpelit
Ennemmin tai myöhemmin lapsi oppii leikkimään kivi-sakset-paperi-leikkiä. Se on helposti opittavissa, eikä vaadi minkäänlaisia välineitä. Myös suosittu Monopoly-lautapeli voidaan lukea onnenpeleihin, vaikka sen pelaaminen vaatiikin jonkin verran myös strategisia taitoja. Sen pelaaminen on myös loistava tapa harjoitella matematiikkaa ja rahan käsittelyä.
Korttipakka mahdollistaa lukemattomien erilaisten pelien pelaamisen. Monet korttipelit vaativat nopeaa ajattelua ja kehittävät lapsen matemaattisia taitoja ja strategisia kykyjä. Pienempien pelaajien kanssa voidaan numerokorttien sijaan käyttää kuvallisia kortteja.
Videopelit
Näytön ääressä vietettyjen tuntien ja videopelien haitoista puhutaan nykyään paljon. On totta, että liiallisella ruutuajalla on monia negatiivisia vaikutuksia ja peleilläkin on omat huonot puolensa, mutta tosiasiasssa pelaaminen on mainettaan parempi harrastus, josta voi olla lapselle myös monia etuja. Videopelit esimerkiksi ruokkivat mielikuvitusta ja luovuutta sekä kehittävät kielitaitoa, kognitiivisia kykyjä, loogista ajattelua, matemaattisia taitoja ja motivaatioon liittyviä tunnetaitoja. Moninpelit ovat myös erinomainen tapa harjaannuttaa sosiaalisia taitoja.
Twister
Tämä peliklassikko vaatii oman kappaleensa. Twister on fyysisiä kykyjä edellyttävä peli, jota pelataan pöydän sijaan lattialla. Hauskanpidon lomassa pelaaminen kehittää lapsen psykomotorisia taitoja.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Ayala Salazar, D. E. (2014). Juegos de mesa para afianzar el desarrollo del pensamiento lógico, matemático durante la educación inicial (Bachelor’s thesis, Quito, 2014). http://192.188.53.14/handle/23000/3868
- Muñoz-Otero, M. E. (2014). Los juegos de mesa con recurso en la implantación del aprendizaje cooperativo en primaria(Bachelor’s thesis). https://reunir.unir.net/handle/123456789/2267
- González, M. C. P. (2011). Los juegos de mesa en la educación infantil. Pedagogía Magna, (11), 354-359. https://dialnet.unirioja.es/descarga/articulo/3629247.pdf