Millaisista merkeistä lapsen huonon itsetunnon tunnistaa?

Hyvä itsetunto on perusta persoonallisuuden hyvälle ja terveelle kehitykselle. Itsetunto-ongelmat sen sijaan voivat aiheuttaa niin lapselle kuin aikuisellekin erilaisia ongelmia.

Kirjoittanut ja tarkastanut psykologi Ana Couñago.

Viimeisin päivitys: 21 joulukuuta, 2022

Lapsen on tärkeä oppia rakastamaan itseään ja näkemään itsensä positiivisessa valossa kasvaakseen onnelliseksi ja terveeksi aikuiseksi. Valitettavasti tämä on toisinaan helpommin sanottu kuin tehty, ja monet lapset kärsivät erityyppisistä itsetunto-ongelmista. Tänään puhummekin siitä, millaisista merkeistä lapsen huonon itsetunnon voi tunnistaa.

Mitä itsetunnolla tarkoitetaan?

Itsetunnon käsitettä käytetään usein laveasti, ja sen tarkasta merkityksestä ollaan montaa mieltä. Psykologiassa itsetunto määritellään osaksi ihmisen minäkäsitystä, eli tiedollista ja elämyksellistä kokemusta itsestä. Itsetunnolla tarkoitetaan ihmisen kykyä luottaa itseensä, pitää itsestään ja arvostaa itseään heikkouksista huolimatta. Itsetunto on siis kaikki se, mitä ihminen ajattelee ja tuntee itsestään, ja siksi se liittyy olennaisesti siihen, kuinka tyytyväinen henkilö on omaan itseensä.

Millaisista merkeistä lapsen huonon itsetunnon tunnistaa?

Itsetunnon rakentuminen on osa lapsen persoonallisuuden kehitystä. Itsetunto kehittyy lapsuuden ja nuoruuden aikana perinnöllisten ja ympäristöön liittyvien tekijöiden vuorovaikutuksessa. Kyseessä ei siis ole synnynnäinen asia, joka pysyy muuttumattomana ihmisen kasvaessa ja ikääntyessä, vaan itsetunto kehittyy koko ihmisen elämän ajan, ja sitä voidaan muuttaa omilla toimilla. Tämä tarkoittaa, että vaikka lapsella olisi huono itsetunto, häntä voidaan auttaa näkemään itsensä paremmassa valossa.

Huono itsetunto voi johtua esimerkiksi negatiivisista elämänkokemuksista tai ihmissuhteista. Esimerkiksi koulukiusaaminen, traumaattiset kokemukset tai hyväksyvän palautteen puute voivat johtaa itsetunto-ongelmiin. Itsetunto on merkittävä asia ihmisen hyvinvoinnin kannalta, minkä vuoksi lapsen vakaviin itsetunto-ongelmiin on syytä puuttua.

Negatiivinen asenne ja taipumus valittamiseen

On tavallista, että lapsi, jolla on huono itsetunto, valittaa normaalia enemmän ja kritisoi herkästi asioita. Tämä korostuu tilanteissa, joissa asiat eivät suju hänen haluamallaan tavalla. Muut ihmiset eivät yleensä pidä tällaisesta käytöksestä ja voivat torjua lapsen. Tämä puolestaan saa lapsen uhriutumaan, jolloin noidankehä on valmis.

Huomion tarve

Lapsi voi yrittää saada jatkuvasti muiden, ja etenkin aikuisten, huomion tunteakseen olonsa hyväksytyksi ja arvostetuksi. Tämä ei kuitenkaan yleensä toimi, mikä turhauttaa tai suututtaa lasta.

Tarve voittaa

Lapsilla, joilla on huono itsetunto, on usein patologinen tarve voittaa kaikki pelit, kilpailut ja aktiviteetit, joihin he osallistuvat. Lapsi ei arvosta hauskanpitoa ja nautintoa, vaan haluaa ainoastaan olla paras hinnalla millä hyvänsä. Hän saattaa kokea, että tämä on tapa saada muut arvostamaan ja rakastamaan itseään.

Tällainen lapsi on:

• Huono häviäjä, joka ei hyväksy tappiota.
• Huono voittaja, joka kerskuu liikaa voitoillaan.

Epäonnistumisen ja virheiden pelko

Lapsella voi olla taipumus välttää riskien ottamista, koska hän pelkää virheiden tekemistä. Hän vastaa kysymykseen tai suorittaa tehtävän vain, jos on varma onnistumisestaan. Tällaiset pelot estävät luovuuden kehittymisen, minkä lisäksi lapsi voi kärsiä ahdistuksesta ja stressistä.

Heikot sosiaaliset taidot

Lapsen sosiaaliset taidot voivat olla huonot, koska hän ei uskalla olla oma itsensä muiden seurassa. Tämä johtaa siihen, että hänen on vaikea olla vuorovaikutuksessa ikätovereidensa kanssa ja saada läheisiä ystäviä.

Surumielisyys ja lannistuneisuus

Lapsi, jolla on huono itsetunto, voi olla surullinen ja lannistunut, mikä näkyy ulospäin seuraavalla tavalla:

• Hän hymyilee vain harvoin.
• Hän ei ole motivoitunut.
• Hän ei ole spontaani.
• Hän ei ole elinvoimainen.

Perfektionismi

Lapsi voi suorittaa tiettyjä tehtäviä liioitellun hitaasti, koska ei ole tyytyväinen aikaansaannoksiinsa. Hän yrittää jatkuvasti parantaa ja korjata tulosta, ja koska hän panostaa saman ajan sekä perustavanlaatuisiin että epäolennaisiin yksityiskohtiin, hän ei ole tehokas tai tuottava.

Aggressiivisuus

Kompensoidakseen ja piilottaakseen pelkonsa lapsi voi käyttäytyä aggressiivisesti ja sopimattomasti. Hän voi olla jatkuvasti puolustuskannalla, jolloin hänen kanssaan vuorovaikutuksessa oleminen on vaikeaa.

Hyväksynnän tarve

Lapsi saattaa kaivata normaalia enemmän muiden hyväksyntää. Hän tarvitsee jatkuvasti tunnustusta ja arvostusta etenkin omilta roolimalleiltaan kuten vanhemmiltaan ja opettajiltaan. Tämä johtuu seuraavanlaisista tekijöistä:

• Lapsen omat epävarmuudet
• Luottamuksen puute
• Kyvyttömyys käsitellä omia tunteita
• Kyvyttömyys arvioida itseään