Miksi lapsen on tärkeää mennä ajoissa nukkumaan?
Nukkumaan meneminen ja etenkin aikaisin nukkumaan meneminen on asia, jota moni lapsi inhoaa, ja usein nukkumaanmenohetki onkin rentouttavan ja rauhallisen siirtymän sijaan päivän haastavin vaihe. Usein lapsi haluaisi edelleen jatkaa leikkejään, kun on aika siirtyä iltatoimiin ja sänkyyn, mutta ajoissa nukkumaan meneminen kannattaa, sillä uni on äärimmäisen tärkeää lapsen aivojen rakentumiselle ja oppimiselle.
Miksi lapsen on tärkeää mennä ajoissa nukkumaan?
Hyvän levon takaaminen ja laadukkaan unen saavuttaminen ovat sekä aikuisen että lapsen terveyden ja hyvinvoinnin kulmakivi. Lapsen on tärkeää mennä ajoissa nukkumaan ja saada tarpeeksi unta etenkin seuraavista syistä:
- Aivot palautuvat ja niiden energiavarastot täydentyvät
- Aivoista karsiutuu tarpeettomia hermosolujen välisiä liitoksia ja uusia syntyy tilalle
- Oppiminen tehostuu
- Muisti vahvistuu
- Keskittymiskyky paranee
- Ongelmanratkaisukyky paranee
- Luovuus lisääntyy
- Mieliala paranee ja tunne-elämä tasaantuu
- Immuunijärjestelmä vahvistuu
- Kasvuhormoni erittyy
4 vinkkiä, joiden avulla saada lapsi ajoissa nukkumaan
Riittävä uni on siis välttämätöntä lapsen terveydelle ja kehitykselle. Se on tärkeää myös lapsen tunne-elämän kehitykselle ja sille, miten tämä pystyy hallitsemaan impulssejaan ja keskittymään asioihin tarkkaavaisesti. Tämän vuoksi on tärkeää, että vanhemmat opettavat lapselle hyviä nukkumistapoja.
Unen tarve riippuu lapsen iästä
Unen tarve on yksilöllistä ja riippuu esimerkiksi henkilön iästä, terveydentilasta ja aktiivisuustasosta. Vaikka unen tarve voi vaihdella yksilöittäin, on olemassa yleispätevä sääntö siihen, kuinka paljon ihmiset tarvitsevat unta missäkin iässä.
- 0–4 kuukautta: 14–17 tuntia
- 4–12 kuukautta: 12–15 tuntia
- 1–3 vuotta: 11–14 tuntia
- 3–6 vuotta: 9–13 tuntia
- 7–12 vuotta: 9–11 tuntia
- 12–18 vuotta: 8–10 tuntia
Iltarutiini helpottaa nukahtamista
On tärkeää, että lapsi menee nukkumaan ja herää joka päivä samaan aikaan. Nukkumaanmenoa edeltävästä ajasta kannattaa pyrkiä tekemään mahdollisimman rento ja rauhallinen. Esimerkiksi erilaiset älylaitteet ja televisio kannattaa sammuttaa jo kaksi tuntia ennen nukkumaanmenoa. Joka ilta samaan aikaan ja samalla tavalla toistuvat rutiinit luovat jatkuvuuden ja pysyvyyden tunnetta. Lapselle tekee hyvää tietää, mitä tapahtuu minkäkin aktiviteetin jälkeen ja missä järjestyksessä asiat etenevät.
Nukkumistottumuksiin voi sisällyttää myös rentoutusharjoituksia. Esimerkiksi rentouttava kylpy tai sadun lukeminen voivat olla tehokkaita keinoja rauhoittaa ja rentouttaa lapsi. On myös tärkeää, että lapsi ei yhdistä nukkumaanmenoa rangaistukseen. Häntä ei siis kannatta uhkailla, jos hän ei suostu menemään nukkumaan.
Lue lisää: Miten totuttaa lapsi nukkumaan yksin?
Miellyttävä nukkumistila
Vanhempien tulee varmistaa, että tila, jossa lapsi nukkuu, tukee nukkumista ja unta. Hämärä valaistus, miellyttävä lämpötila ja mahdollisesti hiljainen musiikki ja miellyttävä tuoksu ovat rauhoittava yhdistelmä.
Pelkojen lievittäminen
Osa lapsista vastustaa nukkumaanmenoa pelon vuoksi. Lapsi jätetään illalla yksin pimeään ja tyhjään huoneeseen, ja hän voi tuntea olonsa turvattomaksi ja alkaa kuvitella erilaisia vaaroja. Tällaisessa tilanteessa vanhempien kannattaa jutella lapsen kanssa siitä, mikä häntä pelottaa. Tärkeintä on, että lapsen tunteita ei jätetä huomiotta ja pelkoa lakaista maton alle. Usein helppo ratkaisu pelkoon on pitää valo päällä nukkumaan mennessä ja jättää lapsen huoneen ovi raolleen.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Ojeda del Valle, Mayra. (2012). El sueño en la edad preescolar y su repercusión en el desarrollo, la conducta y el aprendizaje. Revista Cubana de Higiene y Epidemiología, 50(2), 198-204. Disponible en: http://scielo.sld.cu/scielo.php?script=sci_arttext&pid=S1561-30032012000200008&lng=es&tlng=es.
- Masalán A, M. Patricia, Sequeida Julia, & Ortiz C, Marcela.(2013). Sueño en escolares y adolescentes, su importancia y promoción a través de programas educativos: Education and behavioral approach programs. Revista chilena de pediatría, 84(5), 554-564. Disponible en: https://dx.doi.org/10.4067/S0370-41062013000500012
- Merino-Andreu M, Álvarez-Ruiz de Larrinaga A, Madrid-Pérez JA, Martínez-Martínez MA, PuertasCuesta FJ, Asencio-Guerra AJ, et al. Sueño saludable: evidencias y guías de actuación. Documento oficial de la Sociedad Española de Sueño. Rev Neurol 2016; 63 (Supl 2): S1-27. Disponible en: https://www.neurologia.com/articulo/2016397
- : Paruthi S, Brooks LJ, D’Ambrosio C, Hall WA, Kotagal S, Lloyd RM, Malow BA, Maski K, Nichols C, Quan SF, Rosen CL, Troester MM, Wise MS. Recommended amount of sleep for pediatric populations: a consensus statement of the American Academy of Sleep Medicine. J Clin Sleep Med 2016;12(6):785-786. Disponible en: https://aasm.org/resources/pdf/pediatricsleepdurationconsensus.pdf