Miksi lapsi suuttuu toistuvasti kaikesta mahdollisesta?

Mitä viha on?

Viha on yksi perustunteista ilon, surun ja pelon rinnalla. Lähteestä riippuen perustunteiksi luetaan myös rakkaus, yllätys, inho, syyllisyys, häpeä, jännitys ja ahdistus. Nämä ovat kaikille kulttuureille yhteisiä, ja niitä ilmaistaan samanlaisilla ilmeillä ja eleillä. Viha on voimakasta suuttumusta, pahansuopuutta, vastenmielisyyttä, raivoa tai muuta vastaavaa tunnetta asiaa tai ihmistä kohtaan.

Pienet lapset eivät vielä osaa hallita tunteitaan, jolloin tunteet ottavat helposti vallan ja ne koetaan hyvin voimakkaina. Lapsen kokemissa hetkittäisissä vihan tunteissa ei ole mitään vikaa, mutta ongelmia syntyy siinä vaiheessa, kun vihan aiheuttama käytös muuttuu toistuvaksi tai muuten haitalliseksi.

Kaikesta mahdollisesta suuttuvat lapset

Kiinnittämällä tarkkaa huomiota lapsen käytökseen, vanhemmat voivat tunnistaa vihan ja vihaisen käyttäymisen syyt. Esimerkiksi odottamaton vastaus, tyydyttämätön tarve, huomion tai kiintymyksen osoitusten puute ja kateus voivat kaikki laukaista lapsessa vihaisen reaktion.

Vanhempien on kiinnitettävä erityistä huomiota tällaisiin tapauksiin. Jatkuva viha ei nimittäin ole normaalia tai terveellistä. Vanhempien on tärkeä aloittaa prosessi, jossa he analysoivat lapsen tilannetta. Tapahtuipa tämä sitten ammattilaisen avulla tai kotioloissa, sen tarkoituksena on auttaa tunnistamaan aspektit, jotka aiheuttavat lapsessa turhautumista ja vihaa.

Miksi lapsi suuttuu toistuvasti kaikesta mahdollisesta?

Toistuvaan vihan tunteeseen on monia syitä, esimerkkeinä seuraavat:

• Stressaava elämäntilanne, kuten sisaruksen syntymä, vanhempien ero, uudessa koulussa aloittaminen tai opiskelun aiheuttamat paineet.
• Tilanne, johon liittyy jatkuvaa ja usein normalisoitua fyysistä tai psykologista pahoinpitelyä. Tällaiset kokemukset aiheuttavat lapsissa kahdenlaisia reaktioita: opittua puolustuskyvyttömyyttä tai hyökkäämistä. Jälkimmäisessä tapauksessa lapsi ilmaisee vihaa, jota tämä kaltoinkohtelu hänelle aiheuttaa. Lisäksi hän saattaa reagoida vihaisesti muissakin tilanteissa, joita hän pitää uhkaavina.
• Äidin kokema stressi tai pahoinpitely raskausaikana tai lapsen varhaisina elinvuosina. Nämä kokemukset voivat aiheuttaa lapsessa tunnepitoisia reaktioita ja luottamuksen puutetta. Lapsi reagoi usein vihamielisinä kokemiinsa tilanteisiin aggressiivisesti.
• Perheessä esiintyvä turhautuminen ja viha. Lapset oppivat matkimalla ja jäljittelevät etenkin vanhempiensa käytöstä. Kun lapsi kohtaa perhepiirissä vihaista ja turhautunutta käytöstä, hän alkaa käyttäytyä vastaavalla tavalla.

Lapsen hyvinvoinnin kannalta aikuisten on erittäin tärkeä selvittää lapsen vihaan ja suuttumukseen johtavat syyt. Vain tällä tavalla voidaan ryhtyä oikeisiin toimenpiteisiin tilanteen muuttamiseksi.

Kuinka auttaa toistuvasti suuttuvaa lasta?

Tilanteen parantamiseksi lapsen elämässä läsnäolevien aikuisten ja tahojen on työskenneltävä yhdessä. Käytännössä tämä tarkoittaa lapsen perhettä ja päivähoitoa tai koulua. Aikuisten on hyvä noudattaa seuraavia suosituksia:

• Rauhallinen ja kunnioittava asenne. Aikuisten on tärkeä näyttää lapselle esimerkillään oikea tapa reagoida tilanteisiin. Vihaisesti reagoiminen vain vahvistaa lapsen negatiivista reaktiota.
• Kiinnostuksen osoittaminen lasta ja hänen tunteitaan kohtaan. Aikuisen tulee myös kunnioittaa lapsen tulkintaa tilanteesta ja tapahtumista. Tämä helpottaa lapsen ymmärtämistä ja saattaa paljastaa lapsen käytökseen johtavat syyt.
• Parempien ja kunnioittavampien reagointitapojen opettaminen lapselle. Lasta tulee myös rohkaista käyttämään näitä metodeja, jotka voivat sisältää esimerkiksi hengitys- ja rentoutusharjoituksia.
• Selkeiden rajojen asettaminen ja niistä lapselle puhuminen. Lapsen tulee saada ilmaista tunteitaan ja myös vihaansa, mutta tämä ei saa tapahtua muita loukkaamalla tai asioita rikkomalla.
• Lapsen emotionaalisen itsetietoisuuden tukeminen. Kun lapsi reagoi tilanteeseen suuttumatta, hänen käytöstään on tärkeä vahvistaa. Lasta kannattaa rohkaista miettimään, mitä hän tuntee sillä hetkellä sekä sellaisessa tilanteessa, jossa hän suuttuu.
• Sen tarkkailu, millaiset tilanteet synnyttävät lapsessa vihaisen reaktion ja tällaisten tilanteiden välttäminen. Jos tällaiseen tilanteeseen kuitenkin joudutaan, vanhemman tulee tarjota lapselle vaihtoehtoisia tapoja reagoida – näistä on mielellään keskusteltu kotona etukäteen. Pikkuhiljaa lapsi alkaa sisäistää tämän uuden tavan kohdata vaikeat tilanteet.
• Lapsen empatiakyvyn vahvistaminen. Tapauksissa, joissa lapsi ilmaisee vihaansa satuttamalla muita, empatian opettaminen on avainasemassa. Lapsen on opittava ymmärtämään, miten hänen vihansa ja käytöksensä saa muut tuntemaan.

Yhteenveto

Jos lapsi suuttuu toistuvasti kaikesta mahdollisesta, tilanteeseen puuttuminen on välttämätöntä. Se on tarpeellista paitsi siksi, että lapsi oppii sopeutumaan ympäristöönsä, myös rauhan takaamiseksi perheelle, opettajille, koulutovereille ja muille lapsen kanssa tekemisissä oleville ihmisille. Lisäksi se auttaa estämään vakavampia pitkäaikaisia ongelmia, jotka liittyvät emotionaaliseen ja sosiaaliseen sopeutumiskyvyttömyyteen.

Oikeanlainen väliintulo tarjoaa lapselle resursseja, jotka auttavat häntä hallitsemaan tunteitaan. Lisäksi se opettaa häntä etsimään ja löytämään hyviä tapoja ratkaista eteen tulevia ongelmia. Näin viha ja suuttumus eivät enää ole lapsen automaattisia reaktioita turhautumista aiheuttavissa tilanteissa.