Lapsen kasvuun ja kehitykseen vaikuttavat tekijät
Lapsi kasvaa lähes keskeytyksettä aina syntymästä aikuisuuden alkumetreille asti. Lapsen kasvuun ja kehitykseen vaikuttavat tekijät ovat moninaiset, ja eri aspektit lapsen elämässä määrittävät, missä iässä tämän kasvu lopulta lakkaa.
On hyvä täsmentää, että vaikka pituus on tärkeä kasvun komponentti, myös lapsen painonnousu, lihasmassan kehitys ja muut fyysiset muutokset kertovat kasvusta. Tämä mielessä pitäen kerromme seuraavaksi, mitä ovat tärkeimmät lapsen kasvuun ja kehitykseen vaikuttavat tekijät, ja miksi lapsi kasvaa niin kauan kuin kasvaa. Tämän lisäksi perehdymme tarkemmin jokaiseen lapsen kehitysvaiheeseen.
Lapsen kasvuun ja kehitykseen vaikuttavat tekijät
Kuten jo mainitsimme, lapsen ja nuoren kehitykseen vaikuttavat monet synnynnäiset ja ulkoiset tekijät, jotka voivat olla joko positiivisia tai negatiivisia. Seuraavaksi esittelemme näistä tekijöistä tärkeimmät.
Sukupuoli
Tytöt ja pojat kasvavat keskenään eri tavalla, mikä johtuu tietyistä geneettisesti tekijöistä. Hormonaalisista eroista johtuen tietyt kehityksen vaiheet, kuten murrosikä, alkavat tytöillä ja pojilla eri aikaan. Tytöt saavuttavat tyypillisesti lopullisen pituutensa poikia aiemmin ja pojat kasvavat keskimäärin tyttöjä pidemmäksi.
Perimä
Geenit ovat isossa roolissa mitä tulee lapsen kasvuun. Tämän vuoksi esimerkiksi ihmisillä, joilla on tietyt juuret tai jotka ovat kotoisin tietyiltä maantieteellisiltä alueilta, on synnynnäisiä ominaisuuksia, jotka tehostavat tai hidastavat kasvua.
Ruokavalio
Terveellinen ja tasapainoinen ruokavalio on luonnollisesti äärimmäisen tärkeä tekijä lapsen kasvun kannalta. Köyhissä oloissa kasvavilla lapsilla on riski aliravitsemukseen, mikä voi vaarantaa lapsen fyysisen kehityksen.
Lepo
Tiesitkö, että ihmisen elimistö tuottaa kasvuhormonia nukkumisen aikana? Tämän vuoksi uni on niin tärkeää ja myös yksi syy siihen, miksi lapset tarvitsevat aikuisia enemmän lepoa. Lapsen keho tarvitsee unta suorittaakseen perusprosesseja kasvun aikana. Tämän vuoksi on tärkeä varmistaa, että lapsi saa tarpeeksi unta.
Aktiivisuus ja terveys
Fyysinen aktiivisuus, tapahtuipa se sitten leikin tai liikunnan kautta, auttaa luita kehittymään ja stimuloi lihasten kasvua ja vahvistumista. Toisaalta tietyillä mahdollisesti kroonistuvilla sairauksilla – esimerkiksi sydänongelmilla, keliakialla tai kasvuhormonin puutteella – on päinvastainen vaikutus. Toisin sanoen, tällaisesta vaivasta kärsiminen vaikuttaa lapsen pituuskasvuun.
Missä iässä lapsen kasvu lakkaa?
Jos lapsi ei kärsi mistään pituuskasvuun vaikuttavasta terveysongelmasta, on olemassa tyypillinen ikä, jolloin kasvu lakkaa. Kasvuprosessi päättyy yleensä ihmisen ollessa 18-21-vuotias. Tässä iässä nuori aikuinen on käynyt läpi seuraavat fyysiset muutokset:
- Äänenmurros
- Painonnousu
- Lihasten kasvu ja kehittyminen
- Kehon karvoituksen lisääntyminen
- Sukurauhasten kasvu
Lapsen kasvun vaiheet
Lapsen fyysinen kehitys on asteittaista. Ensimmäisten elinvuosien aikana kehittyvät erityisesti motoriset taidot ja kognitiiviset kyvyt. Lapsi oppii liikkumaan, ilmaisemaan itseään ja suhtautumaan ympäröivään maailmaan. Lapsuuden aikana kasvu vaikuttaa lähes pysähtyvän hetkeksi ennen uutta kasvuspurttia. Tämä saattaa säikäyttää osan vanhemmista, vaikka se onkin täysin luonnollinen osa lapsen kehitystä.
Huomattavimmat muutokset tapahtuvat murrosiässä, joka alkaa tytöillä noin 10 vuoden ja pojilla 12 vuoden iässä. Tähän kehityksen vaiheeseen liittyy monia fyysisiä ja henkisiä muutoksia. Aikuisuuden kynnyksellä ihmisen kasvu alkaa hidastua ja loppuu lopulta kokonaan viimeistään noin 21 ikävuoden iässä. Jokainen luonnollisesti kasvaa omaan tahtiinsa, ja toisilla kasvu loppuu jo huomattavasti aikaisemmin.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- AEPED. (2020). Somatropina. Consultado el 28 de febrero de 2023. https://www.aeped.es/comite-medicamentos/pediamecum/somatropina
- Balasundaram P, Avulakunta I. (2022). Human Growth and Development. StatPearls [Internet]. Treasure Island (FL). Recuperado de: https://www.ncbi.nlm.nih.gov/books/NBK567767/
- Canicoba, M., Saby, M. (2019). Valoración del estado nutricional en diversas situaciones clínicas. Diaeta;37(167). http://www.scielo.org.ar/scielo.php?script=sci_arttext&pid=S1852-73372019000200005&lng=es&nrm=iso
- De la Vega, F., Oña, M. (2017). Fisiología del crecimiento. EndocrinPEDia. Consultado el 28 de febrero de 2023. http://www.webpediatrica.com/descarga.php?TIPO=DOCUMENTO_PROTOCOLO&ID=24.
- En Familia (2014). Crecimiento durante la pubertad y la adolescencia. Consultado el 28 de febrero de 2023. https://enfamilia.aeped.es/edades-etapas/crecimiento-durante-pubertad-adolescencia.
- Gavin, M. (2019). El crecimiento y su hijo de 13 a 18 años. Consultado el 28 de febrero de 2023. https://kidshealth.org/es/parents/growth-13-to-18.html.
- Giachetto, G. (2015). Prescripción de medicamentos en niños: problemas y desafíos. Boletín Farmacológico. Universidad de la República. https://www.boletinfarmacologia.hc.edu.uy/index.php?option=com_content&task=view&id=172&Itemid=69.
- Gemües M., Ceñal M., Hidalgo M. (2017). Pubertad y adolescencia. Revista de Formación Continuada de la Sociedad Española de Medicina de la Adolescencia, 5(1). Recuperado de: https://www.adolescenciasema.org/ficheros/REVISTA%20ADOLESCERE/vol5num1-2017/07-22%20Pubertad%20y%20adolescencia.pdf
- Gutiérrez, R. (2015). Evaluación del estado nutricional durante el estirón puberal. Tesis doctoral. https://riubu.ubu.es/bitstream/handle/10259/4485/Guti%c3%a9rrez_Manj%c3%b3n.pdf?sequence=1&isAllowed=y.
- MedlinePlus (s.f.). Crecimiento y desarrollo normales. Consultado el 28 de febrero de 2023. https://medlineplus.gov/spanish/ency/article/002456.htm.
- Mericq V., Linares J., Riquelme J. (2013). Talla baja: enfoque diagnóstico y bases terapéuticas. Revista Médica Clínica Las Condes;24(5):847–856. Recuperado de: https://www.elsevier.es/es-revista-revista-medica-clinica-las-condes-202-articulo-talla-baja-enfoque-diagnostico-bases-S0716864013702323.
- McGraw-Hill. (2015). El crecimiento y el desarrollo físico infantil. Desarrollo físico de 0 a 6 años. Unidad 1. Consultado el 28 de febrero de 2023. https://www.mheducation.es/bcv/guide/capitulo/844816993X.pdf.
- Muzzo S. (2003). Crecimiento normal y patológico Del Niño y Del adolescente. Revista Chilena de Nutricion, 30(2):92–100. Recuperado de: https://www.scielo.cl/scielo.php?pid=S0717-75182003000200003&script=sci_arttext&tlng=en.
- Román, J. (2015). Crecimiento normal y talla baja. Pediatría Integral, 19(6). Recuperado de: https://www.pediatriaintegral.es/publicacion-2015-07/crecimiento-normal-y-talla-baja/
- Shapiro, F., Forriol, F. (2005). El cartílago de crecimiento: biología y biomecánica del desarrollo. Revista de Ortopedia y Traumatología;49(1):55-67. https://www.elsevier.es/es-revista-revista-espanola-cirugia-ortopedica-traumatologia-129-pdf-13070586.
- Temboury, M. (2009). Desarrollo puberal normal. Pubertad precoz. Pediatría Atención Primaria;11(16). https://scielo.isciii.es/scielo.php?script=sci_arttext&pid=S1139-76322009000600002.
- Zhou, Y., et al. Sleep duration and growth outcomes across the first two years of life in the GUSTO study. Sleep Medicine;16(10):1281-1286. https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S1389945715008631?via%3Dihub#bib0065.